Kainuun metsien vuotuinen kasvu 7 miljoonaa kuutiota

Kainuun metsät ovat hyvässä kunnossa, mutta hakkuumahdollisuuksia jää vuosittain paljon hyödyntämättä. Kestävä hakkuusuunnite on reilut neljä miljoonaa kuutiota. Kantorahaa ja yrittäjien tuloja jää aluetaloudessa saamatta kymmeniä miljoonia.

Metsäsektori on kokenut valtavan myllerryksen. Kainuussa kaivosteollisuuden varaan laskettiin vielä pari vuotta sitten kaikkein eniten. Metsänomistajat saavat parhaina vuosina kantorahatuloja, 60 miljoonaa euroa. Se on merkittävä sysäys aluetalouteen. Päälle tulevat vielä metsäkoneyrittäjien ja kuljetusyritysten tulot.

UPM:n Kajaanin tehtaan lopetus ja 1,4 miljoonan kuution puunkäytön loppuminen, oli kova isku Kainuun puunjalostukselle. Todennäköisesti tulevina vuosikymmeninä Kainuun metsät kasvavat enemmän kuin niitä hyödynnetään. Tulevaisuuden puunkäytöstä  on vain harmaa aavistus.

Tukkikuution hinta pysytteli Kainuussa pitkään 40 eurossa, mutta vuonna 2007 se nousi Etelä-Suomen tasolle, noin 80 euroon. Sen jälkeen se on laskenut ja lienee tällä erää 55 – 60 euroa per kuutio.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että energiapuukorjuuseen varattu tukipotti ei tule Kainuussa käytettyä. Kameravaroja oli käytetty 10.10.2013 mennessä 2,2 miljoonaa euroa vuoden kokonaispotin ollessa 3,5 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi energiapuunkorjuuseen on varattu 500 000 euroa ja käytetty vain noin 220 000 euroa.

Energiapuu muodostaa oman lukunsa. 1,3 miljoonan kuution potentiaalista on vasta vajaa kolmannes käytössä. Oma ongelmansa, että “hyvälaatuista” biomassaa tuodaan Venäjältä myös kainuulaisille lämpölaitoksille.  Lisää käyttäjiä tarvitaan Kainuuseen sekä vientiä maakunnan ulkopuolelle.

Myös nuoren metsänhoidon tuen osalta on viime vuosina tapahtunut hiipumista. Vuonna 2013 nuoren metsän hoitoon on käytetty 0,9 miljoonaa euroa ja todennäköisesti työlajiin varattu 1,6 miljoonaa euroa ei tule kokonaan käytettyä.

UPM

Paperin kysyntä vähenee Euroopassa. Kapasiteetin lisäsulkemiset ja järjestelyt ovat mahdollisia myös Suomessa.

Sahatavaran, kartongin ja sellun vientihinnat ovat kuitenkin nousuvireessä. Puukauppa on käynyt kuluneen vuoden aikana hyvin tasaisesti. Erityisesti sellu- ja sahateollisuuden käyntiasteet ovat olleet korkeat ja näkymä jatkuu myönteisenä.

UPM:n Kainuusta ja Pohjanmaalta ostetut puut menevät erityisesti Pietarsaaren tehdasintegraattiin, jossa sijaitsevat Pietarsaaren sellutehdas ja Alholman saha. Lisäksi UPM hankkii puuta asiakastehtaille ja sahoille.

Stora Enso

Oulun sellutehtaan puunkäyttö tulee tehostumaan, mikä mahdollistaa nykyistä suurempia puunkäyttömääriä vuoden 2016 alusta alkaen. Uutinen Lappi Timber Oy:n perustaminen ja tuotannollisen toiminnan aloittaminen vuoden 2014 lopussa lisää sekin Kainuuseen heijastuvaa tukin kysyntää.

Uuden laitoksen ilmoitettu laskennallinen sahauskapasiteetti on noin 350 000 kuutiota pikkumäntytukkia- ja mäntytukkia vuodessa.

Stora Enso Metsä on sitoutunut hankkeeseen ilmoittamalla olevansa mukana yhtenä puuntoimittajana perustettavan sahan puuhuollossa.

Stora Enson mukaan puukaupassa on hyvä vire päällä, kauppaa käydään vilkkaasti. Oulun, Veitsiluodon ja Enon tehtaiden puunkäytöt näyttävät säilyvän loppuvuonna korkealla tasolla.

Kuhmo Oy

Koko maan puukauppa on ollut tänä vuonna Metsäteollisuus ry:n tilastojen valossa jonkin verran vilkkaampaa kuin vuonna 2012 vastaavalla ajanjaksolla. Kainuussa puuntarjonta on ollut ilahduttavan vilkasta ja tasaista koko vuoden. Puukauppaa on ylläpitänyt tasaisena pysynyt kysyntä ja hyvä puunhinta, joka etenkin tukin osalta on koettu tyydyttävänä metsänomistajien puolella.

Kuhmo Oy:n tuotanto on tänäkin vuonna liki täyden kapasiteetin mukainen. Yritys valmistaa sahatavaraa noin 350 000 kuutiota ja raakapuun käyttö nousee 700 000 kuutioon.

Osalla sahatavaran markkinoista on pientä optimismia, mutta alavire jatkuu edelleen tärkeillä alueilla. Vaikka sahatavaran hinnankorotuksia ei ole saatu läpi kaikilla markkinoilla, tavara on kuitenkin liikkunut vilkkaasti ja tehdasvarastot ovat pysyneet pieninä.

Kuhmo Oy:n puun kysyntä jatkuu hyvänä myös alkavana vuotena.

Pölkky Oy

Pölkky Oy osti UPM:n Kajaanin sahan vajaat puolitoista vuotta sitten.

Lisätietoja Strong Wood –asiakaslehdestä.

Iisalmen Sahat Oy

Yrityksen tavoitteena on tehokas liiketoimintaan keskittyvä tuotanto yhdessä Suonenjoella toimivan kumppaniyrityksen, Finland Laminated Timber kanssa, joka jalostaa sahatavaran liimapalkeiksi, jotka myydään Japaniin.

Vuoden 2013 puunkäyttö on 440 000 kuutiota mänty- ja kuusisahapuuta. Iisalmen sahalle sopivia leimikoita ovat myös tukkipuukokoiset harvennusleimikot, sillä niistä saatava tukki on usein hyvin sopivaa liikapalkkien eli laminan raaka-aineeksi.

Lähde:  Metsä-Kainuu 26.10.2013

Kukaan ei puhu enää puutulleista

Reilu vuosi takaperin puhuimme Putinin puutulleista päivittäin ja nyt aiheesta ei kuule halaistua sanaa. Metsäteollisuus oli muutama vuosi takaperin täysin shokissa ja välillä ei tiedetty muuta vastausta kuin vetää rukseja tehdaspaikkakuntien päälle.

Nyt eletään hiukan toiveikkaampaa aikaa. Meneekö maa silti kohti parempaa? Selviämmekö tästäkin kriisistä ja pystymme jopa auttamaan kreikkalaisia siskoja ja veljiä 1,6 miljardilla eurolla.

Suomi elää edelleen metsästä. Perinteisten suuryritysten tilalle ei vielä ole tullut mitään merkittävää uutta, jollei siihen lueta energiateollisuuden atomisoitumista. 2020 saattaa elää osittain vientisähköstä. Suomi muuttuu toisenlaiseksi, mutta hitaasti.

Sahateollisuuden kapasiteetin vähentäminen on tapahtunut hiljaa sivussa. Onko kellään henkilökohtaista kosketusta muutoksen syvyyteen?

Riskirahoitustako Suomen Sahateollisuudelle?

Sahoilla elettiin suhteellisen hyviä aikoja kesään 2007 asti. Sen jälkeen useilla työpaikoilla käytiin yt-neuvotteluja. Ensin markkinatilanteen muutos näkyi varastojen kasvuna. Paluusta normaaliin ei ollut varmoja merkkejä. Paineet tuotantokapasiteetin kaventamiseksi kasvoivat.

Metsäliiton Soinlahden sahalla lomautukset alkavat talvilomien purkamistenkin jälkeen 5. marraskuuta 2007 ja jatkuivat vuoden loppuun asti. Lomautus koski koko henkilöstöä vuorotteluperiaatteella niin, että loppuvuoden tuotantomäärä puolittui.

Metsäliiton Vilppulan sahalla lomautusneuvottelut ovat vielä lokakuun 23 päivänä kesken. Lomautustarve koski kaikkia tuotannon työntekijöitä ja silloin näytti siltä, että 12. marraskuuta 2007  alkava lomautusjakso oli venymässä pitkälle vuoden 2008 puolelle.

Alan miehet kuvaasivat tilannetta surkeaksi. Moni saha osti keväällä 2007 varastot täyteen kallista raaka-ainetta, minkä jälkeen rakentaminen laantui kansainvälisten asiakkaiden keskuudessa Euroopassa ja Aasiassa.

Itä-Uudellamaalla yksityinen Käkikosken saha ajautui konkurssiin ja tuotantokoneiden myynnistä Venäjälle päätettiin lokakuussa 2007. Varastojen tyhjentymisen jälkeen yhdeksäntoista työntekijää joutui hakemaan uutta työpaikkaa. Mutta työpaikat olivat itäisellä Uudellamaalla kortilla. Tukin korkea hinta taisi nousta Käkikosken kohtaloksi, arvioitiin silloin.

Novartin Forssan tehtaalla lomautettiin kaikki työntekijät kahdeksaksi päiväksi viikkojen 44 ja 51 välisenä aikana. Tehdas pyöri vuoroviikoin kolmen ja viiden työpäivän rytmissä.

Fenestran Alavuuden tehtaalla neuvoteltiin syksyllä 2007 noin 60 henkilön irtisanomisesta. Fenestran työntekijämäärä oli ennen neuvotteluja 180. Luvut viittasivat siihen, ettei pienistä myllerryksistä ollut kyse.

UPM:n Keuruun viilutehtaan kysymys oli silloin vielä avoin. Raaka-aineen saatavuus ilmoitettiin ongelmaksi. Pahimpana vaihtoehtona oli tehtaan lakkauttaminen.

StoraEnso Timber päätti supistaa Varkauden, Kiteen ja Tolkkisten sahojen tuotantoa. Syksyn 2007 tietojen mukaan yrityksen alun perin ilmoittama 120 000 kuutiometrin supistamistarve seuraavan puolen vuoden aikana saattoi olla alakantissa.

Tolkkisissa, Porvoon kupeessa, viikoittaisia työvuoroja päätettiin vähentää marraskuun puolivälistä alkaen kymmenestä kahdeksaan. Noin 80 työntekijälle jäi sen jälkeen tehtäväksi vain neljä työvuoroa viikkoa kohden. Tuotantoa supistettiin siinä vaiheessa 33 000 kuutiometriä. Sen jälkeen syntyi päätös sahan lopettamisesta.

Varkauden sahan yt-neuvotteluissa puhuttiin tuotannon puolittamisesta.

Kiteen sahalla yt-neuvoteltiin. Sahalle oli tulossa 1/5 käyntimuoto ja muilla osastoilla tehtävää oli entistä vähemmän. Rajoitusten piti Kiteellä kestää vuoden 2007/2008 vaihteeseen asti.

Sahateollisuus on Suomessa mekaanisen metsäteollisuuden eli puutuoteteollisuuden suurin tuotantoala. Sahateollisuuteen kuuluu puun sahaus, höyläys ja kyllästys. Sahateollisuuden tuotteita ovat:

• sahatavara
• höylätavara
• kyllästetty puutavara
• lastuvilla
• puujauho
• puiset ratapölkyt
• yhdistelemättömät höylätyt puulaatat ja listat parkettilattioita varten
• sahauksen ja höyläyksen sivutuotteet: kuori, sahanpuru, hake ja kutterinlastut (myös pelleteiksi puristettuna)

Sahateollisuuden tuotantolaitokset eli sahat jaetaan teollisuussahoihin ja piensahoihin. Teollisuussahat käyttävät vuosittain raakapuuta yli 10 000 kuutiometriä ja piensahat tätä vähemmän. Pienten sahayritysten lisäksi piensahoja ovat maatilojen kotitarvesirkkelit ja sahauspalveluja myyvät vuokra- eli rahtisahat.

• Sahalle toimitetaan puita, tukkeja metsästä, niitä kastellaan, ja niistä jalostetaan erilaisia lautoja rakennusteollisuuden ja omatoimisen rakentamisen tarveaineiksi.
• Aikaisemmin sahalle uitettiin tukkeja vesistöjä pitkin, nykyään puu kuljetetaan pääasiassa puutavara-autoilla maanteitä pitkin.

Onko sahaamisesta tulossa TEVANAKE:n kaltainen ala? Tuotantokoneet siirretään Venäjälle ja suomalainen mekaaninen puunjalostus joutuu veistämään uudenlaisia puujalkoja.

Pohdin syitä ja seuraavia vaiheita lähitulevaisuudessa. Mitä maakunnissa pitäisi kehittää sahojen tarjoamien työpaikkojen tilalle?

Näin pohdin 23 lokakuuta 2007. Palaan aiheeseen muutaman vuoden kuluttua.

Yritysblogi metsakoneet.fi

metsakoneet.fi: "REIJO LAHTONEN: BLOKI - PÄIVÄN SANA! (2008-02-11 01:11:24)
http://reijometsa.blogit.kauppalehti.fi/

Helge: Mielenkiintoinen uusi blogi Kauppalehdessä. Reijo Metsä on vahvasti mukana Metsäkoneet yrityksessä. Minäpä haastattelen häntä lähitulevaisuudessa. Yryitysbloggaaminen on edelleen harvinaista meillä. Nimesin Reijon "Metsäksi". Oikea nimi on: Reijo Lahtonen!

Kauppalehti on mielenkiintoinen aviisi. Siellä käydään kohtuullisen kovaa nettikamppailua Taloussanomia vastaan. Sivustoja on kehitetty palvelemaan lukijoita. Sielläkin toimii samat ajatukset kuin täällä 'meidän ikiomalla keskustelupalstalla' - Onhan mahtava, että käyttäjäkunta itse luo mielenkiintoista sisältöä itselleen.

Helge: Katsotaan, mistä metsäkoneissa keskustellaan.

'FTC' - projekti etenee - tällä viikolla pidetään miittinkiä 'layout' tiimin kanssa. Keskustelupalstat toki jatkavat olemistaa - nehän ovat sivuston sydän. Hypätään keskustelupalstasta lisäksi uuteen ulottuvuuteen -Blokeihin. Eli innokkaimmat kirjoittajat saavat mahdollisuuden kirjoittaa hieman laajemmin näkemyksiään asioista. Itse olen 'antautunut' tuonne Kauppalehden maailmaan koekaniiniksi.

Helge: Ihan hyvä!

Sinne kirjoittamiani juttuja voipi paitsi lukea, niin myös kommentoida. Kauppalehden statistiikka on mielenkiintoinen - siellä liikkuu kohtuullisen paljon porukkaa - politiikan maailmasta sekä sijoitusrintamalta. Sieltä on saatava porukkaa vierailemaan myös täällä 'meidän maailmassa'... Tiedon kulkua ei mikään saa rajoittaa -avoimuus ja rehellisyys kun yhdistetään, niin avot - hyvä tästä tulee..."

Helge: Selkeä tavoite bloggaamiselle. Sosiaalisen vuoropuhelun lisäksi yrittäjän hyötynäkökulma. Reijo Lahtonen tuntui tutulta ja niinhän sieltä nousi esille tuttu kasvo Keski-Suomesta. Tämä ennakoi uutta aikaa. Olen pitänyt metsäalaa konservatiivisena, muuta Reijo Lahtonen yhdistää perinteistä "metsää" ja "sosiaalista mediaa". Metsäkoneille ja palveluille on annettu kasvot. Reijo on toiminut alalla pitkään.

metsakoneet.fi - Reijo Lahtonen Oy

Reijo Lahtonen, 43 v

• Liikkuva konekauppias Keski-Suomesta
• Metsäkonekaupan parissa vuodesta 1994 lähtien
• Yrittäjänä 1.1.2004 alkaen

Myy-osta-tai vaihda. Soita minulle

0400-241 371

Konekauppias näkökulma:

• Otan myyntitoimeksiantoja yksityisiltä koneenomistajilta. Toimintamalli kuten kiinteistön välittäjillä
• Keskityn metsäkoneurakoitsijoiden kalustoon: motot, ajokoneet sekä koneiden siirtoautot
• Kauppaa teen paitsi kotimaassa niin myös vientimarkkinoille. Suomalaisten Yrittäjien koneita olen myynyt
  • Venäjälle, Viroon, Latviaan, Tsekkiin, Slovakiaan, Ranskaan, Saksaan, Belgiaan, Italiaan, Ruotsiin, Espanjaan, Irlantiin ja Englantiin
• Toiminnan tärkein kulmakivi on Avoimuus ja Rehellisyys.
• Luottamuskauppaa, mikä korostuu varsinkin vientimarkkinoilla - yksikään kone ei siirry omistajan pihapiiristä, ennen kuin rahat ovat turvallisesti myyjän tilillä.