Kainuun metsien vuotuinen kasvu 7 miljoonaa kuutiota

Kainuun metsät ovat hyvässä kunnossa, mutta hakkuumahdollisuuksia jää vuosittain paljon hyödyntämättä. Kestävä hakkuusuunnite on reilut neljä miljoonaa kuutiota. Kantorahaa ja yrittäjien tuloja jää aluetaloudessa saamatta kymmeniä miljoonia.

Metsäsektori on kokenut valtavan myllerryksen. Kainuussa kaivosteollisuuden varaan laskettiin vielä pari vuotta sitten kaikkein eniten. Metsänomistajat saavat parhaina vuosina kantorahatuloja, 60 miljoonaa euroa. Se on merkittävä sysäys aluetalouteen. Päälle tulevat vielä metsäkoneyrittäjien ja kuljetusyritysten tulot.

UPM:n Kajaanin tehtaan lopetus ja 1,4 miljoonan kuution puunkäytön loppuminen, oli kova isku Kainuun puunjalostukselle. Todennäköisesti tulevina vuosikymmeninä Kainuun metsät kasvavat enemmän kuin niitä hyödynnetään. Tulevaisuuden puunkäytöstä  on vain harmaa aavistus.

Tukkikuution hinta pysytteli Kainuussa pitkään 40 eurossa, mutta vuonna 2007 se nousi Etelä-Suomen tasolle, noin 80 euroon. Sen jälkeen se on laskenut ja lienee tällä erää 55 – 60 euroa per kuutio.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että energiapuukorjuuseen varattu tukipotti ei tule Kainuussa käytettyä. Kameravaroja oli käytetty 10.10.2013 mennessä 2,2 miljoonaa euroa vuoden kokonaispotin ollessa 3,5 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi energiapuunkorjuuseen on varattu 500 000 euroa ja käytetty vain noin 220 000 euroa.

Energiapuu muodostaa oman lukunsa. 1,3 miljoonan kuution potentiaalista on vasta vajaa kolmannes käytössä. Oma ongelmansa, että “hyvälaatuista” biomassaa tuodaan Venäjältä myös kainuulaisille lämpölaitoksille.  Lisää käyttäjiä tarvitaan Kainuuseen sekä vientiä maakunnan ulkopuolelle.

Myös nuoren metsänhoidon tuen osalta on viime vuosina tapahtunut hiipumista. Vuonna 2013 nuoren metsän hoitoon on käytetty 0,9 miljoonaa euroa ja todennäköisesti työlajiin varattu 1,6 miljoonaa euroa ei tule kokonaan käytettyä.

UPM

Paperin kysyntä vähenee Euroopassa. Kapasiteetin lisäsulkemiset ja järjestelyt ovat mahdollisia myös Suomessa.

Sahatavaran, kartongin ja sellun vientihinnat ovat kuitenkin nousuvireessä. Puukauppa on käynyt kuluneen vuoden aikana hyvin tasaisesti. Erityisesti sellu- ja sahateollisuuden käyntiasteet ovat olleet korkeat ja näkymä jatkuu myönteisenä.

UPM:n Kainuusta ja Pohjanmaalta ostetut puut menevät erityisesti Pietarsaaren tehdasintegraattiin, jossa sijaitsevat Pietarsaaren sellutehdas ja Alholman saha. Lisäksi UPM hankkii puuta asiakastehtaille ja sahoille.

Stora Enso

Oulun sellutehtaan puunkäyttö tulee tehostumaan, mikä mahdollistaa nykyistä suurempia puunkäyttömääriä vuoden 2016 alusta alkaen. Uutinen Lappi Timber Oy:n perustaminen ja tuotannollisen toiminnan aloittaminen vuoden 2014 lopussa lisää sekin Kainuuseen heijastuvaa tukin kysyntää.

Uuden laitoksen ilmoitettu laskennallinen sahauskapasiteetti on noin 350 000 kuutiota pikkumäntytukkia- ja mäntytukkia vuodessa.

Stora Enso Metsä on sitoutunut hankkeeseen ilmoittamalla olevansa mukana yhtenä puuntoimittajana perustettavan sahan puuhuollossa.

Stora Enson mukaan puukaupassa on hyvä vire päällä, kauppaa käydään vilkkaasti. Oulun, Veitsiluodon ja Enon tehtaiden puunkäytöt näyttävät säilyvän loppuvuonna korkealla tasolla.

Kuhmo Oy

Koko maan puukauppa on ollut tänä vuonna Metsäteollisuus ry:n tilastojen valossa jonkin verran vilkkaampaa kuin vuonna 2012 vastaavalla ajanjaksolla. Kainuussa puuntarjonta on ollut ilahduttavan vilkasta ja tasaista koko vuoden. Puukauppaa on ylläpitänyt tasaisena pysynyt kysyntä ja hyvä puunhinta, joka etenkin tukin osalta on koettu tyydyttävänä metsänomistajien puolella.

Kuhmo Oy:n tuotanto on tänäkin vuonna liki täyden kapasiteetin mukainen. Yritys valmistaa sahatavaraa noin 350 000 kuutiota ja raakapuun käyttö nousee 700 000 kuutioon.

Osalla sahatavaran markkinoista on pientä optimismia, mutta alavire jatkuu edelleen tärkeillä alueilla. Vaikka sahatavaran hinnankorotuksia ei ole saatu läpi kaikilla markkinoilla, tavara on kuitenkin liikkunut vilkkaasti ja tehdasvarastot ovat pysyneet pieninä.

Kuhmo Oy:n puun kysyntä jatkuu hyvänä myös alkavana vuotena.

Pölkky Oy

Pölkky Oy osti UPM:n Kajaanin sahan vajaat puolitoista vuotta sitten.

Lisätietoja Strong Wood –asiakaslehdestä.

Iisalmen Sahat Oy

Yrityksen tavoitteena on tehokas liiketoimintaan keskittyvä tuotanto yhdessä Suonenjoella toimivan kumppaniyrityksen, Finland Laminated Timber kanssa, joka jalostaa sahatavaran liimapalkeiksi, jotka myydään Japaniin.

Vuoden 2013 puunkäyttö on 440 000 kuutiota mänty- ja kuusisahapuuta. Iisalmen sahalle sopivia leimikoita ovat myös tukkipuukokoiset harvennusleimikot, sillä niistä saatava tukki on usein hyvin sopivaa liikapalkkien eli laminan raaka-aineeksi.

Lähde:  Metsä-Kainuu 26.10.2013

Pauli Ojala osti Nordautomation Oy:n takaisin Suomeen

Hymyssä suin Lifco Ab:n konsernijohtaja Fredrik Knagenhielm-Karlsson ja Nordautomation Oy:n toimitusjohtaja Pauli Ojala allekirjoittavat sopimuksen, joka siirtää Pauli Ojalan jo vuonna 1975 perustaman insinööritoimiston takaisin suomalaisomistukseen.

Nordautomation Oy (www.nordautomation.fi) on 1991 perustettu yritys. Vuonna 1999 yritys siirtyi ruotsalaiseen Carl Bennet Ab Lifco (www.lifco.se ) konserniin.

Yritys ehti olla neljätoista vuotta ruotsalaisen Carl Bennet Ab Lifco (www.lifco.se ) konsernin omistuksessa. Evakkoretki päättyi 5.6.2013 tehdyllä kaupalla, joka Pauli Ojalan mukaan varmistaa toiminnan jatkumisen Kristiinankaupungissa ja Alajärvellä.

Kuvassa Lifco Oy:n konsernijohtaja Fredrik Knagelhielm-Karlsson ja Nordautomation toimitusjohtaja Pauli Ojala (5.6.2013)

Metsäteollisuudelle tuotantotekniikkaa ja erityisesti tukinkäsittelylaitteita projektoiva Nordautomation lukeutuu alansa johtaviin toimittajiin globaaleilla markkinoilla.

Mekaanisen puunjalostusteollisuuden rajujen suhdannevaihtelujen vuoksi yrityksen liikevaihto on vaihdellut vuosittain noin 7–15 miljoonaa euroa, josta viennin osuus on ollut 30–80 %. Työntekijöitä yhtiöllä on noin 80.

Vakiintuneeseen asiakaskuntaan ovat kuuluneet merkittävät kotimaiset ja monikansalliset metsäteollisuusyhtiöt. Vientimaista tärkeimpiä ovat olleet Ruotsi, Norja, Baltia, Venäjä ja Australia.

Nordautomation toiminta perustuu kokonaisvastuullisiin toimituksiin suunnittelusta  konepajatuotantoon ja asennuksista käyttökoulutukseen. Markkinointi, tuotekehitys, suunnittelu, projektijohto ja hallinto sijaitsevat Kristiinankaupungissa. Tuotanto- ja pintakäsittelylaitos on Alajärvellä.

Tuotantotilaa on 7 500 neliömetriä ja halleissa nostokapasiteettia 40 tonnia.  Erityisenä kilpailuvahvuutena Nordautomationilla on oma innovointi- ja ongelmaratkaisutaitoinen suunnittelu sekä oma konepaja, jossa työskentelee pitkän kokemuksen omaavia ammattilaisia.

Metsäteollisuuden vaativat ja kansainväliset projektit ovat koulineet yrityksestä lupauksista vastuuta kantavan palvelijan hyvinkin erilaisissa tuote- ja asiakasympäristöissä.

- Velaton Nordautomation on henkilöstönsä osaamistason, modernin suunnittelu- ja toiminnanohjausjärjestelmien, tuotantokoneiston ja –puitteiden osalta iskukykyinen ja halukas tuleviin haasteisiin, tiivistää toimitusjohtaja Pauli Ojala.

Kukaan ei puhu enää puutulleista

Reilu vuosi takaperin puhuimme Putinin puutulleista päivittäin ja nyt aiheesta ei kuule halaistua sanaa. Metsäteollisuus oli muutama vuosi takaperin täysin shokissa ja välillä ei tiedetty muuta vastausta kuin vetää rukseja tehdaspaikkakuntien päälle.

Nyt eletään hiukan toiveikkaampaa aikaa. Meneekö maa silti kohti parempaa? Selviämmekö tästäkin kriisistä ja pystymme jopa auttamaan kreikkalaisia siskoja ja veljiä 1,6 miljardilla eurolla.

Suomi elää edelleen metsästä. Perinteisten suuryritysten tilalle ei vielä ole tullut mitään merkittävää uutta, jollei siihen lueta energiateollisuuden atomisoitumista. 2020 saattaa elää osittain vientisähköstä. Suomi muuttuu toisenlaiseksi, mutta hitaasti.

Sahateollisuuden kapasiteetin vähentäminen on tapahtunut hiljaa sivussa. Onko kellään henkilökohtaista kosketusta muutoksen syvyyteen?

Riskirahoitustako Suomen Sahateollisuudelle?

Sahoilla elettiin suhteellisen hyviä aikoja kesään 2007 asti. Sen jälkeen useilla työpaikoilla käytiin yt-neuvotteluja. Ensin markkinatilanteen muutos näkyi varastojen kasvuna. Paluusta normaaliin ei ollut varmoja merkkejä. Paineet tuotantokapasiteetin kaventamiseksi kasvoivat.

Metsäliiton Soinlahden sahalla lomautukset alkavat talvilomien purkamistenkin jälkeen 5. marraskuuta 2007 ja jatkuivat vuoden loppuun asti. Lomautus koski koko henkilöstöä vuorotteluperiaatteella niin, että loppuvuoden tuotantomäärä puolittui.

Metsäliiton Vilppulan sahalla lomautusneuvottelut ovat vielä lokakuun 23 päivänä kesken. Lomautustarve koski kaikkia tuotannon työntekijöitä ja silloin näytti siltä, että 12. marraskuuta 2007  alkava lomautusjakso oli venymässä pitkälle vuoden 2008 puolelle.

Alan miehet kuvaasivat tilannetta surkeaksi. Moni saha osti keväällä 2007 varastot täyteen kallista raaka-ainetta, minkä jälkeen rakentaminen laantui kansainvälisten asiakkaiden keskuudessa Euroopassa ja Aasiassa.

Itä-Uudellamaalla yksityinen Käkikosken saha ajautui konkurssiin ja tuotantokoneiden myynnistä Venäjälle päätettiin lokakuussa 2007. Varastojen tyhjentymisen jälkeen yhdeksäntoista työntekijää joutui hakemaan uutta työpaikkaa. Mutta työpaikat olivat itäisellä Uudellamaalla kortilla. Tukin korkea hinta taisi nousta Käkikosken kohtaloksi, arvioitiin silloin.

Novartin Forssan tehtaalla lomautettiin kaikki työntekijät kahdeksaksi päiväksi viikkojen 44 ja 51 välisenä aikana. Tehdas pyöri vuoroviikoin kolmen ja viiden työpäivän rytmissä.

Fenestran Alavuuden tehtaalla neuvoteltiin syksyllä 2007 noin 60 henkilön irtisanomisesta. Fenestran työntekijämäärä oli ennen neuvotteluja 180. Luvut viittasivat siihen, ettei pienistä myllerryksistä ollut kyse.

UPM:n Keuruun viilutehtaan kysymys oli silloin vielä avoin. Raaka-aineen saatavuus ilmoitettiin ongelmaksi. Pahimpana vaihtoehtona oli tehtaan lakkauttaminen.

StoraEnso Timber päätti supistaa Varkauden, Kiteen ja Tolkkisten sahojen tuotantoa. Syksyn 2007 tietojen mukaan yrityksen alun perin ilmoittama 120 000 kuutiometrin supistamistarve seuraavan puolen vuoden aikana saattoi olla alakantissa.

Tolkkisissa, Porvoon kupeessa, viikoittaisia työvuoroja päätettiin vähentää marraskuun puolivälistä alkaen kymmenestä kahdeksaan. Noin 80 työntekijälle jäi sen jälkeen tehtäväksi vain neljä työvuoroa viikkoa kohden. Tuotantoa supistettiin siinä vaiheessa 33 000 kuutiometriä. Sen jälkeen syntyi päätös sahan lopettamisesta.

Varkauden sahan yt-neuvotteluissa puhuttiin tuotannon puolittamisesta.

Kiteen sahalla yt-neuvoteltiin. Sahalle oli tulossa 1/5 käyntimuoto ja muilla osastoilla tehtävää oli entistä vähemmän. Rajoitusten piti Kiteellä kestää vuoden 2007/2008 vaihteeseen asti.

Sahateollisuus on Suomessa mekaanisen metsäteollisuuden eli puutuoteteollisuuden suurin tuotantoala. Sahateollisuuteen kuuluu puun sahaus, höyläys ja kyllästys. Sahateollisuuden tuotteita ovat:

• sahatavara
• höylätavara
• kyllästetty puutavara
• lastuvilla
• puujauho
• puiset ratapölkyt
• yhdistelemättömät höylätyt puulaatat ja listat parkettilattioita varten
• sahauksen ja höyläyksen sivutuotteet: kuori, sahanpuru, hake ja kutterinlastut (myös pelleteiksi puristettuna)

Sahateollisuuden tuotantolaitokset eli sahat jaetaan teollisuussahoihin ja piensahoihin. Teollisuussahat käyttävät vuosittain raakapuuta yli 10 000 kuutiometriä ja piensahat tätä vähemmän. Pienten sahayritysten lisäksi piensahoja ovat maatilojen kotitarvesirkkelit ja sahauspalveluja myyvät vuokra- eli rahtisahat.

• Sahalle toimitetaan puita, tukkeja metsästä, niitä kastellaan, ja niistä jalostetaan erilaisia lautoja rakennusteollisuuden ja omatoimisen rakentamisen tarveaineiksi.
• Aikaisemmin sahalle uitettiin tukkeja vesistöjä pitkin, nykyään puu kuljetetaan pääasiassa puutavara-autoilla maanteitä pitkin.

Onko sahaamisesta tulossa TEVANAKE:n kaltainen ala? Tuotantokoneet siirretään Venäjälle ja suomalainen mekaaninen puunjalostus joutuu veistämään uudenlaisia puujalkoja.

Pohdin syitä ja seuraavia vaiheita lähitulevaisuudessa. Mitä maakunnissa pitäisi kehittää sahojen tarjoamien työpaikkojen tilalle?

Näin pohdin 23 lokakuuta 2007. Palaan aiheeseen muutaman vuoden kuluttua.

Teolliset palvelut pitävät Suomen raiteilla

Suomen BKT on pudonnut kuin kivi toissasyksyisestä alkaen. Vuosi 2009 oli teollisuuden ja viennin osalta vaikein miesmuistiin tai numeroiden valossa lasku oli suurempaa kuin koskaan.

Maailmalla puhutaan elpymisestä ja kasvusta, mutta meillä ehkä työttömyyden heikkeneminen on ainut, joka näyttää kasvun merkkejä.

Kiinan talouden ylikuumeneminen ei heijastu meille. Mutta jotain hyvääkin tapahtuu: paperipaikkakunnilla uusia työpaikkoja on syntynyt yllättävän hyvin lakkautettujen tilalle.

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen pelättiin vievän tuhatkin suomalaisen kansantalouden pesästä. Kotimaan kaupan myyntiluvut ovat laskeneet, mutta nekään eivät ole vielä syöksyneet niin syvälle kuin vientisyöksystä voisi päätellä. Suomalaisten ostovoima kasvoi 2009 neljällä prosentilla ja se selittänee sen, miksi kauppa on pitänyt palvelualojen työllisyyttä yllä.

Teolliset palvelut ehkä selittävät, miksi teollisuuden työvoiman vähentäminen ei ole ollut niin rajua kuin vientinotkahduksesta voisi päätellä.

Reaalitalous on jo finanssiflunssan kourissa

Arvopaperi -lehdestä poimittu metsäteollisuuteen liittyvä juttu. Stora Enson Karvinen arvioi, että finanssikriisi saattaa edesauttaa metsäteollisuuden konsolidoitumiskehitystä.

”Yhdysvalloista alkanut rahoituskriisi on levinnyt kattamaan koko globaalin talouden. Kriisi vaikuttaa negatiivisesti sekä kulutus- että investointikysyntään, mutta sen syvyyttä ja kestoa reaalitaloudessa on vaikea ennakoida. Pöyryn osalta investointikysynnän arvioidaan säilyvän suhteellisen vakaana Energia- ja Infrastruktuuri & ympäristö -liiketoimintaryhmissä lukuun ottamatta liike- ja toimistorakentamista, jossa investointien määrä laskee. Metsäteollisuus-liiketoimintaryhmässä negatiiviset vaikutukset kohdistuvat erityisesti suuriin sellu- ja paperiprojekteihin, joiden rahoitus vaikeutuu”, Pöyry kuvailee tiedotteessaan.

• Reaalitalous on jo finanssiflunssan kourissa (Lue lisää Piksusta!)
  

SCA ja Holmen tuloskuntoisia

Ruotsalaiset SCA ja Holmen ovat liikevoittoprosenteilla mitattuna länsimaisten metsäyhtiöden kärkeä. SCA ylsi viime vuonna 9,6 % oikaistuun liiketulokseen. Euroissa liikevoittoa kertyi 1,1 miljardia.

Loppujen lopuksi suomalaiset eivät ole aivan niin huonossa jamassa kuin mitä Voikkaan, Summan ja Kemijärven jälkeen voisi kuvitella. Suomalainen metsäkeskustelu ei juurikaan vaikuta yritysten menestykseen markkinoilla. Uskottavuutta firmat tarvitsevat Euroopassa. Suomessa pa-vaikutelma helpottaa kustannusten alentamista. Puusta siivu ja palkat kuriin. Näin kai firmoissa ajatellaan.

Mitä SCA tekee?

1. hygieniatuotteita
2. paperia
3. kartonkia

Monen tukijalan varassa eläminen voi edelleenkin olla hyvä strategia.

Holmen on paljon pienempi yritys, joka valmistaa sanomalehtipaperia. Yritys tuottaa kiitettävästi tulosta: 11,9 % liikevaihdosta, 246 miljoonaa euroa.

Kansainvälisessä kisassa UPM oli koko vuoden osalta kolmantena. Oikaistu liiketulos kohosi 8,3 % liikevaihdosta eli 835 miljoonaan euroon.

Neljäntenä on International Paper: tulos 7,8 % ja 1,2 miljardia euroa.

Internet syö paperin käyttöä

Maailman verkostuminen globaalilla tasolla Internetin avulla on suorastaan loistava esimerkki heikosta signaalista, joka oli oraalla jo vuosikymmeniä sitten.

Paperittoman konttorin uhasta on puhuttu tietokoneiden yleistymisestä alkaen. Alussa paperin käyttö lisääntyi, printtejä ja kopioita tuotettiin entistä enemmän.

Mm. Buckminster Fuller rakensi 1960-luvulla verkostomaisia maailmankylämallejaan, aivan konkreettisten rakennelmien muotoon.

Internetin vaikutus printtimediaan näkyi ensin USA:ssa. Sikäläinen metsäteollisuus ymmärsi yskän ja lakkasi investoimasta auringonlaskun alaan. Suomalaiset metsäjätit tulkitsivat heikkoja signaaleja toisenlaisesta näkökulmasta. Heille valkeni, että yhtiöiden koolla ja globaalisella peitolla varmistettaisiin kilpailuetuja. Stora Enso osti kapasiteettia USA:sta ja UPM:kin havitteli omaa Championia.

Mutta ei hän sen enempää kuin kukaan muukaan kyennyt ennustamaan, että suurin piirtein vuodesta 1995 lähtien verkostomainen maailmankylä alkaisi todella toteutua, vauhdilla ja Internetin muodossa.

Meille Wirby The Global Village avautui filminä vuonna 1998, mutta tietotekniikan ja verkottumisen mahdollisuudet olivat selviä 80-luvulta alkaen. Internet sopi mainiosti meidän tarpeisiin.

Mitä muuta yllättävää Internetin kehittely tuo tullessaan jää nähtäväksi. Jos olisimme hyviä tunnistamaan heikkoja signaaleja, kykenisimme näkemään niistä ainakin osan jo nyt. Jokin vuosi sitten verkkokaupan räjähdysmäinen kasvupotentiaali oli heikko signaali. Sitä se ei ole enää, koska kaikki tietävät jo, että nettibisnes tulee mullistamaan kaupankäynnin monella alalla.

Virtuaaliset organisaatiot hakevat vielä muotoaan...

Tästä opitaan kuitenkin yksi heikon signaalin ominaisuus: se elää vain hetken. Heikon signaalin voima yrityksen näkökulmasta piilee siinä, että juuri me havaitsemme sen ensimmäisinä, ymmärrämme sen merkityksen - ja toimimme sen mukaan jo silloin, kun muut vielä hylkivät sitä.

Mahdollisuuksien ikkunat eivät ole sepposen selällään kovin pitkään. Ideoiden tuuletusta ei kestä ikuisesti. Nyt muodissa olevat Facebook, Sosiaalinen Media ja Web 2.0 saattavat olla historiaa muutaman vuoden kuluttua. Mistä silloin puhutaan? Blogit ovat pitäneet pintansa pitkän aikaa. Mikä niiden jälkeen? Onko päiväkirjassa jotain sellaista, joka takaa sille pitkän elinkaaren. Itse koen, että bloggaaminen on vasta viimeisen vuoden aikana toden teolla avautunut minulle.

Metsämessujen seminaarit 23. - 25.11.2007

Metsämessujen seminaarit 23. - 25.11.2007: "22.11.2007 16:00 Metsämessujen seminaarit 23. - 25.11.2007 Helsingin Messukeskuksen Metsämessut kestävät kolme päivää, perjantaista sunnuntaihin.

Kauppalehden bloggaaja Vanhanaikainen kirjoitti Brunilan KL artekkilista: Brunila poltti päreensä.

Messujen yhteydessä pidettävät seminaarit käsittelevät laajasti eri aiheita.

• Messujen avaustilaisuudessa perjantaina 23. marraskuuta puhui toimitusjohtaja Anne Brunila.
  
  
• Metsämessujen seminaareissa Metsäteollisuus ry:stä ovat mukana perjantaina klo 12.40 johtaja Pertti Laine, aiheella 'Metsäteollisuuden kilpailukyvystä kannattaa huolehtia',
  
  
• lauantaina 24. marraskuuta klo 13.00 johtaja Anders Portin aiheella 'Bioenergiaveturina metsäteollisuus'
  
  
• ja sunnuntaina 25. marraskuuta klo 12.50 metsäasioiden päällikkö Antti Otsamo aiheella 'Talousmetsien luonnonhoito ylläpitää luonnon monimuotoisuutta'.

Metsämessut pidetään yhdessä Elävä Maaseutu ja Kädentaidot messujen kanssa."

Ymmärrämmekö metsien innovaatioita?

Jotkut väittävät, että kysymykseen mitä suomalaiset haluavat metsiltä ja metsäsektorilta tulevaisuudessa ei löydy systemaattista analyysiä olemassa olevista tulevaisuuskatsauksista.

Katsauksissa ei ole tarkasteltu riittävästi uusia mahdollisuuksia kuten mm. bioenergiaa ja uusia metsiin perustuvia tuotteita ja palveluita (esimerkiksi ekosysteemipalvelut) sekä teknologian kehityksen vaikutuksia.

1. Miten Internet vaikuttaa?
2. Mitä sosiaalinen media tekee?
3. Sähköinen kirja puskee paperin markkinoille?
4. Olemmeko valmiita bio-pohjaiseen talouteen?
5. Onko bioenergian lisääminen uhka vai mahdollisuus?
6. Miten teollisuuden rakennemuutos vaikuttaa alan kiinnostavuuteen?
   

Bioenergian tarkasteltu on ollut lähinnä jo olemassa olevien tekniikoiden ja mahdollisuuksien analysointia, kehittämistä ja hyödyntämistä.

Selluteollisuuden biojalosteet ja puuperusteisia liikenteen polttoaineita ja niiden vaikutuksia metsille, metsäteollisuudelle ja raakapuumarkkinoille ei ole yksityiskohtaisesti tarkasteltu.

Ilmastopolitiikka, fossiilisten polttoaineiden saatavuus ja hinta, teknologian kehitys (mm. bio- ja informaatioteknologia) vaikuttavat markkinoiden ja metsäsektorin kehitykseen?

Miten metsä,- energia, -ympäristöpolitiikka tulisi koordinoida ja kuinka tutkimusta ja kehitystyötä käytännössä suunnata, jotta uudet mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää?

1. Kaikki resurssit käyttöön
2. Innovaatioiden syväanalyysiä tarvitaan
   

Muutoksen tuulet puhaltavat metsässä

Hei!

Tästä muistaakseni puhuin kanssasi jossakin vaiheessa. M. arvioi, että ehkä noin 4 metsäteollisuuslaitosta voisi oheistuotantolinjana alkaa bioprosesseja. Hyvä avaus, mutta rajoittunut.

Ohessa esitys ja selvitys, johon hän ilmeisesti pohjaa ajatuksensa. Se on kuitenkin pelkkää paperityötä, ei teknologista panosta, saatikka innovaatioita (tai niiden mahdollisuuksien näkemistä).

Tässä ei ole sitä tekemisen meininkiä, jota tarvitaan, ja jonka on pohjauduttava uuteen osaamiseen. Tätä osaamista ja näkemystä meidän on nyt hyvä tarjota.

Selvityksenä oheinen raportti on kuitenkin paljon tietoa sisältävä ja arvokas meille kotimaan tilanteen kartoittamisessa.

Terveisin,

Elias

P.S. Toivottavasti nämä tänä iltana lähettämäni isot tiedostot mahtuivat postilaatikkoosi.


Jos haluatte lisätietoja, pyydän soittamaan + 358 50 309 2021

There is Second Life in traditional pulp and paper mills. The forestry 2.0 is emerging out of the ashes. UPM and Stora Enso are in transit! It has been a busy morning. I've been writing about the transformation of old pulp and paper mills. More details can be found on my smartroad blog. If you are interested to talk about the bio-based economy, don't hesitate to call + 358 50 309 2021.

Time shifting from Loviisa and Sotkamo. We are focused on emerging business and technology
developments and utilize the Web as a platform for big deal and project management. We work to define how the Web 2.0 will drive business in the future.

Now that the Web has become a robust platform with countless innovations driving its ongoing development, widespread disruptions in traditional business models are well underway.

Within the chaos of disruption lies the seeds of opportunity. Another point of view is how the Web, Mobile and Television are converging. The road map for future virtual organizations are emerging.

Vihreää Kultaa Metsästämässä

Hei, Helge!

Tässä on oivallista materiaalia aiheesta. Tästä aineistosta on meille hyötyä vertailupohjana ja viitteinä sekä vinkkeinä. Me vain voimme tehdä tässäkin esitetyt jutut omalla, uudella ja innovatiivisella tavalla siten moninkertaistaen tuoton.

Meillä on ennennäkemättömät eväät verrattuna kilpailijoihin: olemme 20 vuotta tehneet oikeita asioita, muut sen sijaan miettivät, mistä saisivat kunnon lähdöt pärjätä tällä uudella sektorilla.

Amerikkalainen asenne on kyllä esimerkillinen sinänsä: optimistinen ja positiivinen. Edellisessä viestissäni ollut Mainen teknologiahanke 2006-2009 julisti tekevänsä ko. instituutioista maailman johtavia tällä alalla.

Tälle samalle saralle pitäisi meidän nyt kiireesti iskeytyä suomalaisella sisulla ja innovatiivisuudella.

Terv. Elias

There is Second Life in traditional pulp and paper mills. The forestry 2.0 is emerging out of the ashes. UPM and Stora Enso are in transit! It has been a busy morning. I've writing about the transformation of old pulp and paper mills. More about details can be found on my smartroad blog. If you are interested to talk about the bio-based economy, don't hesitate to call me: + 358 50 309 2021.

Suomalainen Metsäklusteri

Metsäklusteri

kirjoittaja visualradio @ Maanantai, Heinä. 24, 2006 - 08:02:06 oli tätä mieltä viime vuoden kesällä.

Arenas, Metsäteollisuuden kiiltäväpintainen sidoslehti kertoo, että "Suomessa on maailman paras metsäklusteri", joka vielä näyttää kyntensä.

Kemiran johtaja Lauri Junnilan mielestä olisi resurssien tuhalusta ellei maailman voimakkain metsäklusteri, jonka ytimeen kuuluvat konepaja- ja kemianteollisuus, yhdessä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa löytäisi uusia kehitys- ja tuoteideoita. Metsäteollisuus onkin näkyvästi havahtunut globalisaation ja muiden uhkien puristuksessa.

Murros antaa aiheen nopeisiin toimiin, koska yhtäältä tehtaita suljetaan kotimaassa ja toisaalta suomalaisetkin yhtiöt rakentavat sahoja ja tehtaita ulkomaille, edullisen raaka-aineen ja markkinoiden lähesiyyteen.

Metsäklusterille on äskettäin laadittu yhteinen tutkimusohjelma, jonka valmistelua ja toteuttamista ohjaavan korkeatasoisen ohjausryhmän puheenjohtaja, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunilan mielestä suomalaisen metsäklusterin asemaa maailmassa on edelleen yhteisiin ponnisteluihin vahvistettava. Tämä edellyttää selkeää kansallista strategiaa ja kaikkien toimijoiden sitoutumista.

Tämä edellyttää selkeää kansallista strategiaa ja kaikkien toimijoiden sitoutumista.

• Metsäklusterin tulevaisuudesta on syytä kantaa yhdessä huolta.
• Kyse on miljardeista euroista.
• Vaikutukset aluetalouteen.
• Metsäteollisuuden osuus viennistä on edelleen viidennes
• Mekaanista ja kemiallista massaa tehtiin viime vuonna 12,6 miljoonaa tonnia.
• Paperia ja kartonkia 14 miljoonaa tonnia.
• Sahatavaraa 12 - 13 miljoonaa kuutiota.
• Metsäteollisuuden tuotanon odoetaan edelleen Suomessa kasvavan.