Siiloutunut Suomi

Verkossa tieto kulkee vapaasti. Sosiaalisessa mediassa osallistut parhaimmillasi keskusteluun täysin tuntemattomien ihmisten kanssa. Ideoita voi vapaasti jakaa ja yhdistellä yli rajojen.

Verkko antaa tilaa viestinnän ohella älykkäille prosesseille, automaatiolle, uudenlaisille kauppapaikoille, yritysten välisille verkostoille ja uusille innovaatioille.

Kuinka monen suomalaisen kuulet hihkuvan mahdollisuudesta muuttaa toimialansa pelisääntöjä?

Kuinka monen keksit myyvän nyt ympäri maailman kun se kustannustehokkaasti ja järkevästi on mahdollista lähes käden käänteessä?

Suomalainen vastaus on aivan liian usein ei. Ei kehitetä, kun toi edellisen vuosikymmenen malli toimi niin hyvin.

http://www.villetolvanen.com/2014/01/30/siilojen-suomi/

Professori Antti Hautamäki kirjoittaa innovaatioista

Teollisuuden kilpailukyky paranee innovaatioilla, ei palkkoja polkemalla, kirjoittaa lauantaina 15.12.2012 klo 14:08 / Antti Hautamäki blogissaan.

Antti Hautamäki on filosofian tohtori ja Jyväskylän yliopiston Agora Centerin johtaja ja tutkimusprofessori tutkimusalueenaan innovaatiotoiminta ja erityisesti palveluinnovaatiot. Hän on myös teoreettisen filosofian dosentti Helsingin yliopistossa.

Hautamäki on työskennellyt Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa Sitrassa vuosina 1996-2008 tutkimus- ja ohjelmajohtajana. Tätä ennen hän on toiminut opettajana, tutkijana ja konsulttina.

Hän on suosittu luennoitsija ja aktiivien yhteiskunnallinen keskustelija ja vaikuttuja. Antti Hautamäki on kirjoittanut ja toimittanut kymmeniä kirjoja ja julkaissut yli 100 tieteellistä ja yleistajuista artikkelia.

HELGE: Nyt ei enää riitä että keksii maailman parhaimman rotanloukun. Avainteollisuudellamme ei ehkä ole ollut rohkeutta heittäytyä uusille epämukavuusalueille? Tätä kirjoittaessani tajuan, että Nokia on siirtynyt kumisaappaista, talvirenkaista ja paskahuusipapereista elektroniikkaan, kännyköihin ja firma etsii jälleen uutta suuntaa. Uudet mahdollisuudet avautuvat myös niin, että tehdään väärin ja ajaudutaan umpikujaan.

Antti Hautamäen uusimpia kirjojaan ovat Sustainable innovation (Sitra 2010) ja yhdessä Kaisa Oksasen kanssa kirjoitetut Tulevaisuuden kulttuuriosaajat ( Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 2011) ja Suuntana innovaatiokeskittymä (Jyväskylän yliopisto 2012). Hautamäki on kehitellyt pitkään uudentyyppistä innovaatiokäsitystä, jota hän kutsuu kestäväksi innovaatioksi.

HELGE: Miltä näyttää kestävä innovaatio? Pyörä ja dynamiitti on keksitty, Pasteur tajusi mikrobien merkityksen, venäläiset lähettivät Laikan maata kiertävälle radalle, suomalaiset keksivät astiankuivauskaapin, Saunan ja joulupukin alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, Nokialla on läjäpäin mobiiliteknologian patentteja, Suomi elää edelleen metsästä, vaikka emme ole keksineet “sellun pilaamisen” prosesseja. Omaksumme nopeasti uusia asioita ja olemme nopeita soveltajia. Näissä olosuhteissa nopeat syvät edelleen hitaat. Onko Suomi muuttunut soveltajana hitaammaksi?

“Teollisuuden kilpailukyky on rapautunut innovatiivisuuden puutteesta - ei palkkojen takia. Palkoista on tehty syntipukki, vaikka teollisuuden tulisi katsoa peiliin ja omaan toimintaansa 2000-luvulla. Käytettiinkö lihavien vuosien ylijäämä investointeihin ja tutkimus- ja kehitystoimintaan vai maksettiinko ylenpalttisia osinkoja ja johtajapalkkioita? Luotettiinko siihen, että vanhoilla tuotteilla ja toimintatavoille pärjätään ikuisesti. Unohtuuko että monet Suomalaiset yritykset kuten Kone tai Rovio pärjäävät erinomaisesti suomalaisellakin palkkatasolla?” kirjoittaa professori Hautamäki.

HELGE: Suomalaiset yritykset suhtautuvat sinisilmäisen mallioppilaan tavoin kvartaalitalouteen. Innovaatiot eivät synny sillä, että tekee kotiläksynsä ja vastaa oikein opettajien tai hierarkian huipulla toimivien kysymyksiin. Suomi tarvitsee ihmisiä, johtajia, organisaatioita ja toimijoita, jotka tekevät omia juttujaan, muista piittaamatta tai välittämättä. Rovion Angry Bird lienee yksi tällainen?

LÄHDE: http://www.kestavainnovaatio.fi/

Innovaatiojuna 1.0 ja suunnitteilla oleva i2

Olen miettinyt kanavarunsautta syyksi Qaikun hiipumiselle. Keskustelu on sirpaloitunut niin pieniksi päreiksi, ettei valmista synny entiseen tapaan. Kansallinen Qaiku on jäänyt FB ja G+ jalkoihin, kun tekniikkakin on esimerkiksi mobiilikäytön osalta jäänyt muista jälkeen (esim. kuvien ja videoiden uppaaminen älykännykästä; onnistuu, mutta ei ole Qaikussa kätevää).

Suurempana ongelman on pienen kansallisen yhteisön hajoamiin sosiaalisen median makro- ja mikrokosmoksiin. Innovaatiojuna 2.0 innostus nousee ja laskee kuin septinen kuumekäyrä. Joukkointoa ja –voimaa ei enää ole. Onko kriittinen massa on laskenut alle onnistumisrajan?

Sosiaaliseen mediaan tarvitaan, joku uusi VIPU, joka edistäisi sitoutumista. Minulla ei ole aavistustakaan, miltä tuo vipuvarsi näyttäisi, mutta tunnistan tarpeen. Ehkä Somen toinen tuleminen on pienenevissä ja tiivistyvissä yhteisöissä. Yritysnäkökulmasta katsoen mikroutuminen on huomisen hyvää.

Antti Lindström, Rovaniemi vastaa: Hyvä analyysi Helge, mutta saattaa myös olla, että innovaatiojuna oli yksi niitä mestariteoksia, joka ei vaan pysty saamaan jatko-osia. Se oli ainutkertainen juttu, ja nyt tehdään jotain eri piireissä, eri porukoilla, eri tavalla. Rovaniemellähän kävi yksi "innovaatiojuna" viime kuussa. Sen kyydissä ei ollut vaan ensimmäisen innovaatiojunan väkeä, vaikka retki muuten oli hyvin samantyyppinen. Matkalla tapahtui 24h Designkisan ensimmäinen puolikas, kyydissä oli väkeä TEM:istä ja monista muista tahoista. Rovaniemellä tutustuttiin useisiin kohteisiin, mm. hyvinvointipalveluihin liittyen. Tänä keväänä / kesänä myös SomeTime-muuttaa muotoaan.

- Se ei kasva ja paisu, vaan menee kompaktimpaan, ja kevyempään suuntaan. Joku voisi sanoa, että ihan eri näkökulmaan, kuin mihin se vielä oli viime vuoden version tiimoilta kehittymässä, Antti jatkaa.

- Alustoihin en ota kantaa. En pelkää, ettenkö tavoittaisi vanhoja sidosryhmiä kanavan tai toisen kautta, saadakseni heihin yhteyden jonkin hyvän idean tiimoilta -- sikäli kun he haluavat olla vielä tavoitettavissa. Huoleni liittyy siihen, että miten tätä piiriä saadaan laajennettua uusiin tyyppeihin, verkostoa laajemmaksi.

Innovaatiojuna 2.0 lähtökuopissaan

Innovaatiojuna 1.0 sai innoituksensa yhteisöllisen performanssin toteuttamisen tarpeesta ja halusta tavata livenä Jaikusta / Qaikusta tutuksi tulleita someilijoita. Avointa itseorganisointia kokeiltiin käytännössä, operatiivinen työnjako onnistui hyvin. Vastuu ja tekemisen riemu jakautui mutkattomasti varsinaisen junamatkan aikana.
Oulussa oli tarjolla mielenkiintoisia vierailukohteita ja kuuntelin yhtä tapaamamme henkilöä Vuokatin Snowpoliksessa viime viikolla. Hyvien käytäntöjen käytäntöön vieminen on jatkunut.
Mitä i2 voi tarjota? Pystymmekö uudistamaan itseämme, vai kopioimmeko hyvää konseptia kehittääksemme siitä piensarjatuotetta?
i2 nojaa i1 yhdessä tekemiseen ja etsii pähkinöiden särkemistä demokratian muotoja tapaillen. Onko kyseässää teatteriesityksen kaltainen tapahtuma, jossa osallistujat viihdyttävät ja hoksauttavat toinen toisiaan löyhän käsikirjoituksen rajoissa ja raameissa?

Henkilökohtainen havaintojen dokumentointi, videointi, tekstaaminen, kuvaaminen ja podcastaaminen takaa sen, että osallistujat eivät jää nimettömäksi ja kasvottomaksi massaksi. Jokainen voi itse päättää, mikä menee YouTube, Bambuser, Facebook, Flickr, Picasa, Twitter, Qaiku, Posterous, G+, blogin jne.

Jokainen toimii sekä ryhmän jäsenenä että yksityishenkilönä merkitysten rakentajina. Ongelmanratkaisuun ja pähkinöiden purkuun saadaan lyhyessä ajassa paljon tuoretta innovoimaa, joka ei ole ehtinyt kompostoitua, kuten strukturoiduissa organisaatioissa helposti käy.

Vapaina kuin taivaan linnut suljetussa tilassa liikkuen tiukasti formatoidussa tilassa Helsingistä Pohjoiseen (oletus Rovaniemi) tiiviissä kurkiauramuodostelmassa. Vetovastuu vaihtelee luontevasti lukuisia kertoja meno-paluu-matkan aikana.

Älykkäissä verkostoissa piilevän kasvupotentiaalin hyödyntäminen

Älykkäät sähköverkot, bioenergia, järkevät ajoneuvot ja energiatehokas puurakentaminen ovat esimerkkejä aloista, joista voi kehittyä meille uusia osaamis- ja vientialoja.

Taantuma- ja lamapuheista huolimatta investoinnit puhtaan liiketoiminnan toimialoihin ovat kasvaneet globaalisti merkittävästi.

Ympäristöongelmat ovat merkittäviä uuden liiketoiminnan ajureita, jos vain opimme hyödyntämään tutkimus- ja kehitystoiminnan tuloksia nykyistä paremmin.

Ironisesti innovaatioprosesseihin suhtautuva saattaa vitsailla: “Yliopistossa tutkittu, tutkimusinstituutissa testattu eikä toimi missään käytännön olosuhteissa”.

BIOTECHTOUCH tuo uuden lähestymiskulman tähänkin. Innovaatioista ja hyvistä ideoista ei ole hyötyä, jos emme osaa kytkeä niitä teollisiin prosesseihin ja teollisuuden arkisiin ongelmiin.

Avoin innovointiympäristö mahdollistaa käyttäjä- ja lähiyhteisölähtöisen kehittämisen, käytäntöön viemisen ja kunnossapidon.

Käyttäjät ja ongelmien “omistajat” on alusta alkaen saatava kehitystyön keskiöön. Edelläkävijämarkkinoiden luomisen edellytyksenä on, että onnistumme aikaisemmin kuin muut asioiden osaamisen haltuunotossa.

Ratkaisukeskeinen tapa suhtautua ongelmiin

Suomen suurin vahvuus on maabrändiryhmän mukaan historiaan ja kulttuuriin pohjautuva ennakkoluuloton ja ratkaisukeskeinen tapa suhtautua ongelmiin.

Sisuuntuminen ja ongelmanratkaisukyky on meidän valtteja. Sovellamme jatkuvasti uusia teknologioita sekä toiminta- ja palvelumalleja.

Voisiko Suomi kehittyä Sosiaalisten Innovaatioiden Silicon Valleyksi 2030 mennessä? Kysyy Seija Kulkki Aalto-yliopiston Tiedon ja innovaatioiden tutkimuskeskuksesta.

Kaleva lehdessä Seija Tulkin mukaan tavoitteena on avoin, ihmiskeskeinen ja luova yhteiskunta, joka perustuu kansalaisten ja laajojen kehittämisverkostojen yhteistyöhön luovassa ongelmanratkaisussa.

Meidän on oltava tehokkaita myös toimeenpanossa. Yrityksen hierarkinen rakenne saattaa toimia sen uudistavia voimia vastaan.

Esimerkiksi monet energiansäästö-, luonnonsuojelu-, ilamston muutos ja hyvinvointipalveluratkaisut vaativat kaikkien luovaa osallistumista.

Näitä ongelmia ei ratkota suljetuissa laboratorioissa, vaan keskellä elämän menoa - elämän laboratorioissa.

• Porukalla tekeminen
• Kaveria ei jätetä
• Itsestä ja muista vastuun kantaminen
• Talkoot, sisu ja periksiantamattomuus
• Tärkeitä arvoja ovat avoimuus, läpinäkyvyys ja horisontaaliset yhteiskuntarakenteet sekä avoimuus tiedonvälityksessä, päätöksentekoprosesseissa ja valmistelussa.
• Sisäisiä visioita
• Jatkuvaa varpaillaan oloa
• Ongelmat saavat jatkuvasti uusia muotoja
• Ongelmat on nähtävä, jotta niihin voi tarttua.

Vienti vetää, mutta missä ovat innovaatiot?

Vienti vetää paremmin, kasvuluvut näyttävät lupaavilta, mutta olemme vielä kaukana vuoden 2008 tasosta. Ennen lamaa Suomen metsäteollisuuden ongelmiksi kelpasivat Putinin puutullit, suomalaisen kuitu- ja tukkipuun heikko liikkuvuus, korkeat kantohinnat sekä ylikapasiteetti. Elektroniikkateollisuus ei myöntänyt Applen kosketuspuhelinta ongelmaksi.

Laman väistyttyä ulkomaankauppa on vilkastunut, mutta nousu entiselle tasolle vie useita vuosia. Tilastotulkitsijoiden mielestä pääsemme vuoden 2008 tasolle vasta 2013. Laivanrakennus on vaikeuksissa, uusia tilauksia ei ole tullut. Metsäteollisuus on ainut, joka vaihteeksi jauhaa rahaa. Sellusta saa nyt korkean hinnan.

Pitäisikö huolta kantaa teknologiateollisuuden innovaatiouutisten vähäisyydestä? Kesän jälkeen verkkokalvoilleni on sattunut vain Nokian N8, joka sekään ei edusta keksintöjen kärkeä. Mitä muuta maassamme tehdään?

Metsäteollisuuden keksinnöistä en ole kuullut pitkään aikaan. Biodieselistä ja biotaloudesta ei ole Suomen pelastajaksi, kun puumme (biomassa) kasvavat hitaasti ja sopivat paremmin muihin tarkoituksiin. Pitkäkuituisen puun polttaminen on kaukana keksinnöstä; se on arvokkaan raaka-aineen lyhytjännitteistä tuhlaamista.

Sahat ja mekaaninen metsäteollisuus jatkaa entisillä tuotteilla ja lomautuksilla. Paperikoneita vielä myydään, mutta harvassa ovat maailmoja mullistavat tuoteuutiset. Onko kansakuntamme innovaatiopuhe lipsahtanut raiteiltaan? Oliko taannoin enemmän innopuhetta kuin villoja? Oletteko törmänneet verstaista ja autotalleista nouseviin tulevaisuuden toivoihin?

Kuultokuvia maasta, jossa elämme

Kiertävät valokuvaajat kulkevat Pariisista Nordakpiin. Norjan kautta takaisin matkustavat pysähtyivät kohteissa eri puolilla Suomea.

Vain kourallinen ihmisiä on käynyt kuussa. Moniko on kulkenut Helsingistä Ouluun ja takaisin innovaatiojunassa?

Pitäisikö innovaatiojunailua laajentaa joka paikkaan Suomessa, jossa netti toimii, kuvat ja videot voidaan lähettää laajempaan jakeluun?

• Ihmisten tapaaminen
• Pähkinöiden särkeminen
• Yhteistyön syventäminen

Miksi emme heijasta kaikkea tietoa seinille?

Millaiselta maailma näyttäisi, jos yritykset heijastaisivat tietoa ja valokuvia talojen seinille? Voisimme tutkia kauppoja ja tarjontaa menemättä sisälle. Marketeissahan ei nykyään ole edes näyteikkunoita.

• Tieto virtaamaan
• Avoin data
• Avoin asenne elämään
• Avoin vuorovaikutus
• Sisältä ulos vuorovaikutusta
• Private > Public

Twitterissä, Facebookissa, Qaikussa keskustelemme ja heijastamme ajatuksiamme. Tässä eestiläisten Twitter-katalogi.

Pelko lamauttaa taloutta

Islannin tuhkapilven taloudellisista vaikutuksista asiantuntijat eivät uskalla sanoa juuta eikä jaata. Kukaan ei tiedä, kuinka kauan tulivuori puskee tuhkaa taivaalle.

Kansantalouden supistumista pelätään. Jumalako muistuttaa leikkisästi olemassaolostaan? Hienon teknologian varaan rakentuva yhteiskunta toimii normaalisti vain tiettyjen normaaliarvojen puitteissa.

Luonnon edessä ollaan nöyriä, koneet komennetaan alas taivaalta. Matkailu pysähtyy, firmojen huoltokeikat vaikeutuvat, moni asia on pantava totaalisesti uusiksi. Junaliikenne elpyy, videoneuvottelut ja etätyö nousevat kunniaan.

Taloutta hyydyttää perinteisesti pahiten pelko. Se lisää talouden toimijoiden ja kuluttajien varovaisuutta, joka vuorostaan vähentää taloudellista toimeliaisuutta.

Vientioperaation suunnittelu

Valmistelemme Biokasvuympäristö-vientihanketta. Olemme kehittäneet uutta projektivientimallia kymmenkunta vuotta. Nyt on aika hilata uusia ideoita vientikäyttöön.

Jos kumppaneillamme on tulevaisuudenuskoa, heissä on myös rohkeutta rakentaa yhdessä Suomelle kukoistava tulevaisuus. 

Teemme operaatiosta ketterän, keveän, joustavan ja energisen. Muutamme toimintatapoja  ja käytäntöjä. Entiset raskaat ja jyräävät, syvällä liikkuvat mallit joutavat romukoppaan.

Asetamme käyttöön pitkäaikaisen kokemuksen ja omakohtaisen kosketuksen vientitoiminnan arkeen. Vuorovaikutuksen ja keskinäisen kunnioituksen ideaa korostaan Pekka H. kirjassaan Kukoistuksen käsikirjoitus (WSOY), jonka tavoitteena on etsiä henkisiä eväitä, joilla Suomi saataisiin tällä vuosikymmenellä nousuun.

1. Älä tuijota kylmiin lukuihin
2. Älä ajaudu vaihtoehdottomuuden harhaan
3. Tarvitsemme keskustelua ja rohkeutta ajatella toisin
4. Lama on kahlinnut asenteita entisestään
5. Kukin vetäytyy poteroonsa ja tuumii, että ehkä tästä vielä selvitään
6. Hyvinvointi-mantraksi muuttuu: jokainen pitäköön huolta itsestään
7. Tarvitaan kykyä puhutella ihmisiä
8. Valikoiduilla puolitotuuksilla ei enää pärjää
9. On käytettävä tavallisten ihmisten kieltä
10. Arvotyhjiö täyttyy aina: siksi tarvitaan rohkeutta arvokeskusteluun

Suomi tarvitsee moraalisia esimerkkejä ja rohkeita tekoja. Arvopuheet ovat merkityksellisiä vain, jos teot vastaavat puheita. Suomen menestyksen avain on, että luova voima ja ideat pystytään hyödyntämään ja että luodaan rakenteita, jotka vahvistavat osaamista ja vuorovaikutusta, kirjoittaa Hesari pääkirjoituksessaan.

Ilman rohkeutta valavia tekoja Suomi kääntyy yhä pahemmin sisäänpäin. Poistolistalle laitetaan:

1. Uhkakuviin perustuvien puheenvuorojen ylikorostaminen
2. Salaileva päätöksenteko
3. Kasvava muukalaisviha ja välinpitämättömyyden kierre pitää uskaltaa katkaista

Teknologia ei enää ole keskeinen asia

Nyt on sisältöjen vuoro. Innovaatiojunassakin keskusteltiin 13.1.2010 avoimen tiedon yhteiskunnasta.

Puheet tietotekniikan takapajuisuudesta eivät ehkä kokonaan pidä paikkaansa. Meiltä löytyy edelleen loistavia tietoteknisiä ratkaisuja mm. pankkimaailmasta.

Monia asioita on tehty meillä oikein, mutta eturintamassa kulkeminen voi viedä myös UMTS-kauppoihin, jolloin maksamme miljardeja ilmasta.  Mobiilijohtajuuden menettäminen kirvelee, ehkä nyt on nimenomaan laadukkaiden sisältöjen vuoro.

Meidän on opittava hyödyntämään tietoa ja välineitä uudella tavalla. On paljon sellaista tietoa, joka makaa kovalevyillä ja palvelimilla hyödyttömänä. Siilot auki ja lisää horisontaalisuutta.

• Uudet näkökulmat kehittyvät vuorovaikutuksessa
• Uudet palvelut ja uudet tavat toimia ovat jatkuvan kehityksen tulosta
• Pitää mennä sinne, missä ihmiset ovat
• Ihmiset eivät menee tylsiin palveluihin
• Hakeudutaan keskusteluihin yhteisillä alustoilla
• Ei kannata kehittää erillisiä saarekkeita
• Työn muoto muuttuu: pätkätyö, paskaduuni, mikroduuni

Fyysistä työtä ei tarvitse tehdä yhtä paljon kuin aikaisemmin, koska koneet tekevät sen. Teknologia on komponentti tuottavuuden kasvussa. Uutta kasvua luodaan edelleen teknologian avulla.

• Prosessien automatisointi
• Siilosta siiloon horisontaalisesti
• Jalostaa itseään tekemään jotain älykkäämpää
• Tehdään paljon turhaa työtä ja raportointia
• Nostan katseen seuraavaan horisonttiin
• Kun päivän työt on tehty, voi lähteä hengailemaan
• Työtä tehdään silloin, kun sitä on
• Vähemmän maksetaan ajasta, vaan suoritteesta

Viisikymmentä prosenttia suomalaisista kamppailee kotitalouksissaan teknisten ongelmien kanssa. Digiboksi ei toimi, laajakaista pätkii, virustorjunta sättii, telkkari ei toimi, liitäntäjohto ei matchaa.

• Terveydenhuollon palveluportaali rokotusten ajanvarauksen järkeistämiseksi
• Missä kansalaiset liikkuvat, siellä pitää viranomaistenkin liikkua (verottaja, poliisi)
• Julkisen ja yksityisen sekoittamista ei saa pelätä
• Tulkaa ulos kivijaloista ja sinne vaan ihmisten joukkoon

Mikroduuni iTraining valmennuskaava

Mikroduuni-keskustelu etenee useilla rintamilla: Qaikussa, Facebookissa, blogeissa, Bambuserissa, Flickr, Picasa ja mahdollisesti muissa kuvapankeissa. Tämän blogin tarkoituksena on koota aiheeseen liittyvää hajadataa lineaariseksi prosessikuvaukseksi.

Koodi	Koodin kuvaus	Selvennys	Tarkennus	Detaljitaso
i	informaatio	kuvaus 500 sanaa	kuva, grafiikka, piirros, skeema	video tai podcast (mp3)
T	TAVOITE	Mitä nähdään nyt? (visio)	Mihin tähdätään?	Osatavoitteiden määrittely
r	realisointi	realiteetteihin orientoituminen	rationaaliset lähtökohdat	operatiivisen toiminnan reunaehdot
a	aktiviteetit	pienet pähkinät oppimistehtävät	sähköinen säpinä	kasvokkain virtuaalisesti
i	innostuminen	innostava ja luova ongelman-ratkaisuilmapiiri	avoimuus aitous luottamus	tunteiden käsittely ja pelon poisto
n	neuvokkuus	idea-atomit törmäävät arkihavaintoihin	mistä tilat? mistä rahat? mistä porukat? mistä eväät?	välinesulkeiset työkaluhallinta ajanhallinta resurssiniukkuus
i	innovointi	radikaalien instant- muutosten HETI käytäntöön vieminen	toiminta aktivoi oppimista ja motivoi tekemään	joukkoälyn ja ryhmävoiman hyödyntäminen
n	näyttö + navigointi	julkinen arviointi ja palautteen hyväksyminen	seinien kaataminen sisätiloista ulos	julkisuus on vapauttava valtiomahti
g	globaali	hyperpaikallinen	paikallinen	globaali

 

MIKRODUUNI JA iTraining projektinhallinnan yhdistäminen

Innovaatiojuna pomppasi Sitran ylimpään kerrokseen

Avointa Mikroduuni-keskustelua avattiin innovaatiojuna-hengessä Sitran 16. kerroksessa 3.3.2010 kello 09 – 11. Keskustelut striimattiin Bambuseriin useamman mikrokameran voimalla.

Valmistelimme yhdentoista persoonallisuuden voimalla muun muassa ESR-hanketta, jonka kirjoittamiseen varattiin kuukausi aikaa ja Irmeli Aro toimii hakemusoperaation pääkirjailijana.

Tuemme häntä hyvän hankkeen aikaansaamiseksi.  Tarjolla on myös muita rahoitusvaihtoehtoja, joita voimme tutkia, kun prosessi etenee. Aiheesta käytävä keskustelu alkoi Qaikusourcingissa ja jatkuu täällä.

Innovaatiojuna puksuttaa sähköisesti kohti paikallisuutta

Innovaatiojuna puksuttaa kohti paikallisuutta ja hyperpaikallisuutta.

Kuvassa on pääkaupunkiseudulle Sveitsistä toimitettu FLIRT-juna, josta kirjoitan jossain vaiheessa tarkemmin kokeiltuani sitä.

Wiirilä Werkossa Wiikottain –retrospektiä herätellään henkiin. Käsittelemme teemaa huomenna mennen tullen matkalla Sitraan, jossa teemana on Mikroduuni.

iTraining, iTrading ja “kello viiden (5) Tee (T)” ovat operaation työvälineitä.

Hyvän työyhteisön ja työhyvinvoinnin kehittäminen

Johtoportaan valtataistelu saattaa nopeasti johtaa yrityksen sisäisen työilmapiirin huonoon jamaan. Talouden laman varjolla tehdään nopeita päätöksiä, jotka myöhemmin huomataan virheellisiksi.

Työhyvinvoinnin rappeutumiseen johtaa pitkäjänteinen kehitys, jonka merkkejä organisaatio noteeraa, mutta sen pysäyttämiseen ei kiireessä ja paineessa löydy ratkaisuja.

Pelkojohtamista estetään kiinnittämällä huomiota esimiesten valmiuksiin ja organisaatioiden avoimuuteen. Ne ovat yhä tärkeämpiä kun työssä jaksamisen arvo vain nousee.

• Lamasta huolimatta työhyvinvointikasvatusta ja –koulutusta tarvitaan
• Miten johtajat ja esimiehet ottavat muutospaineessa olevan työyhteisön haltuunsa
• Työntekijöitä ei saa nähdä pelkästään kustannuksena, vastuun kantajina ja ongelmauutisten vastaanottajina

Selviä merkkejä työhyvinvoinnin heikkenemisestä ovat kymmenien, satojen tai tuhansien henkilöiden lähtö yrityksestä. Sadistisiksi pelkojohtajiksi voivat silloin sortua sellaisetkin esimiehet, jotka osaavat asiansa ja hallitsevat käyttäytymisensä. Erityisen herkkiä ovat vaiheet, jolloin yritys tai yhteisö on vaikeuksissa.

Alla muutamia kommentteja:

• olimme kuin ristiin naulittuja vaihtuvissa projektiaihioissa
• kuin elävänä tapettuja orjan asemassa
• pätkätyöläisenä saat työtä, jos vain nöyrästi juokse kieli vyön alla
• työyhteisön ilmapiirillä, yksilöiden tunteilla ei ollut mitään arvoa tai merkitystä

Pienet merkit olojen huononemisesta näkyivät useita vuosia ennen kriisin puhkeamista näkyväksi. Vaati taitoa esittää laskevat tuloskäyrät yhteiseksi haasteeksi eikä käyttää niitä nöyryyttä edellyttävänä uhkana.

• masennus ja alakulo valtasi alaa
• työyhteisö hajosi pirstaleiseksi ja yksilökeskeiseksi
• jokainen lähtö tuntui pieneltä kuolemalta

Hyvä työyhteisö ja luottamus eivät synny pienessä hetkessä. Työyhteisössä vallitsevat pelot eivät ole kenenkään etu. Työnantajalle ne aiheuttavat tehon ja tuottavuuden laskua, työntekijöille uupumusta ja pahimmillaan työkyvyttömyyttä.

• turvallinen olo syntyy, jos ihmiset eivät vaihdu koko ajan
• lähtöjen yhteydessä oli hautajaiset joka kuukausi
• nyt lähti Ville, Kalle, Ritu ja Nallen, nyt lähtee tämä
• herkkyyttä tarvitaan

Pelolla johtaminen (management by Perkele!) ei ole tuntematonta nykyisinkään. Pelkoja töissä aiheuttavat uhkailu, eristäminen yhteisöstä ja tietojen panttaaminen. Pelottelu ei ole vain esimiesten käyttämä keino; työtoveritkin osaavat sen.

• yhteistyö ei onnistu tulehtuneessa organisaatiossa
• pelkillä johtajilla mikään organisaatio ei toimi, siksi henkilöstöstä on pidettävä huolta
• koneiden kunnossapitoon panostetaan, ihmiset ovat yhtä tärkeitä

Haitallisimpia ja turhimpia kuitenkin ovat juuri ne tilanteet, joissa pelkojohtaminen astuu tulosjohtamisen, tavoitejohtamisen, laatujohtamisen tai minkä tahansa asiallisen vuorovaikutusmenetelmän tilalle.

Avoimuuden apostolit

Avoimuus ei avaudu vaivattomasti. Moni pitää sitä ajan haaskauksena ja turhan tiedon vehtaamiselta.

Avoimuuden apostolit ajattelevat, että yhteiskunta toimisi paremmin, jos tieto olisi kaikille vapaana, jakaminen olisi yleisempää ja siilot purettaisiin.

Teollisuudessa ollaan toista mieltä. Julkinen tieto mielletään hyödyttömäksi, koska se on kaikkien käytettävissä. Rahaa tehdään vain sillä, joka on piilossa ja pöytälaatikossa.

Tietovirtojen molemmilla laidoilla toimivat ovat oikeassa ja perinteisesti suljetun ja salatun datan omistajat ovat tehneet salaisuuksillaan eniten rahaa. Avoimuuden sankarit innovoivat toimivampaa yhteiskuntaa, jonka pyörittäminen olisi kansantaloudellisesti edullisempaa, jos siilot purettaisiin, esteet poistettaisiin ja tieto olisi vapaasti jatkohyödyntäjien käytettävissä.

Miten saamme tyhjät neliöt hyötykäyttöön?

Helsingissä on miljoona neliötä vapaata toimistotilaa.  Maakunnista tyhjenevät tuotantotilat eivät hevin lopu.

Nokian tulos helpottaa hetkisen, mutta miten suu sitten pannaan, kun Nokia vähentää tutkimusta ja tuotekehitystä maassamme?

Asiasta ei käydä avointa keskustelua. Ennakoin kuitenkin, että TT&K viedään vähitellen lähemmäs markkinoita. Suomalaiset vetävät loppuun Symbian-pohjaisia hankkeita ja käyttöjärjestelmän muutos etenee, siirretään entistä enemmän kehitystyötä Suomi-neidon sylistä huomattavasti suurempiin kehityskeskuksiin.

Kiinaan ja Intiaan siirtyy myös osaamisintensiivistä toimintaa. Nokia on maailmanluokan peluri ja Suomi ei ehkä pysty tuottamaan kustannustehokasta ohjelmistokehitystä.

Palvelutuotannon ekspertitkin pitää hakea muualta. Toivotaan, että Nokian halpapuhelinbisnes pysyy vielä muutaman vuoden tuloskuntoisena.

Kouvolassa 27.1.2010 hajautetun energian kimpussa

Suomi elää metsästä ja hajautettua energiatuotantoa varten metsämme tarjoavat yhä runsain mitoin biomassaa polttoaineeksi CHP-laitoksiin.

Kymenlaakso ja Etelä-Karjala eli Kaakkois-Suomi on menettänyt metsään perustuvaa tuotantokapasiteettia rajusti Voikkaan paperitehtaan lopettamisen jälkeen.

Uusia toimijoita kaivataan tilalle. Sumaan tehtaalle saatiin Googlen konesali ja Winwind rakentaa entisen paperitehtaan viereen satoja henkilöitä työllistävän tuulimyllytehtaan, joka valmistaa kolmen megawatin tuulivoimaloita.

Tehtaan läheisyyteen pystytetään tuulivoimapuisto, johon tulee useita myllyjä (kolme, neljä?) ja tuulella käyvää energiaa käyttää muun muassa Google palvelimensa pyörittämiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, vaikka Loviisasta tai rajan takaa tuleva ydinsähkö olisi “puolet halvempaa”.

Pohjois-Kymenlaakson pääkaupungissa Kouvolassa pähkäillään kehityksen uusia suuntia Nordic China Centerin rinnalle. Mitä muuta Kouvolan seudulla pitäisi kehittää logistiikan rinnalle? Kuvassa on Kouvolan ydinkeskustan Hansatalo. Palvelujen ja osaamisen suuntaanko Kouvolan pitää tähyillä?

Millaisia mahdollisuuksia tarjoaa tiiviimpi rajat ylittävä yhteistyö Venäjän kanssa? Rautatieyhteys on olemassa. Logistisesti Kouvola on hyvällä paikalla suhteessa Pietariin tai Moskovaan; myös syvemmälle Venäjälle. Tavarakeskeisyyden rinnalle ehkä tarvitaan jotain muuta. Miten saataisiin tieto hajautetusta energiatuotannosta virtaamaan suuntaan jos toiseen?

Rakentaminen, puurakentaminen, hajautettu energiantuotanto jne. tarjoavat mahdollisuuksia, jos vain kokonaisuuteen tartutaan pitkäjänteisellä ohjelmalla.

Joustavat Palvelut -tutkimusohjelma

Ilmoittauduin äsken FLEXIBLE SERVICES -TUTKIMUSOHJELMAN VALMISTELUTYÖPAJAT Espoossa. Ilmoittautumiseen on @outiV @jal antama linkki. 4.2.2008 Espoossa. Ilmoittautuminen 28.1.2010 mennessä. Laitoin tällaisen kehittämistekstin (noin 1000 merkkiä):

iTraining valmennusohjelmaa hyödyntää internetiä ja mobiiliteknologiaa: testattu innovaatiojuna-hankkeessa 13.1.2010. Avoimella datalla, innovoinnilla ja yhteistyöllä on suuria etuja yritysten ja yhteisöjen tuottavuusvalmennuksessa. Kohderyhmissä voi olla tuhansia tai satojatuhansia käyttäjiä. OVI-alustaa on ajateltu digitaalisten jalanjälkien tallentamiseen.

Tuotekehityksen arvoja ovat:
* Onnellisuus
* Hyvä Elämä
* Kestävä Kehitys
* Energiatehokkuus
* Kannattavuus
* Kansainvälisyys

Valmennusportaat:
i = informaatio (brieffi kehitystehtävästä esimerkiksi tuhat merkkiä, piirros ja kuva)
T = Tavoitteet (mihin tähdätään ja missä horisontti)
r = realisointi (realiteetteihin orientoituminen)
a = aktivointi (tiimit sukeltavat osatehtäviin ja pureskelevat pähkinöitä)
i = innostuminen (luovan ongelmanratkaisuilmapiiri)
n = neuvokkuus (kun idea-atomit törmäävät arkihavaintoihin ja -käytäntöihin)
i = innovointi (radikaalien pikamuutosten käytäntöön vieminen HETI; korjataan myöhemmin)
n = näyttö + navigointi (altistetaan julkiseen arviointiin, palaute massoilta)
g = globaali (massat palvelukehitystyöhön, roolien pikajakaminen)

Tiedoksi@saarikko @TarjaO @juffe @hyvaelama @VesaAuvinen @troppone @nettimuori Ehkä aihepiiri kiinnostaa muitakin. Hahmotan yllä olevan ryhmätuotteeksi / -palveluksi, jonka onnistuminen ja omistajuuden arvo riippuu siitä, miten tarmokkaasti otamme kokonaisuuden haltuun. Operatiiviset työryhmät määräytyvät valmennustehtävän mukaisesti. Näen, että avoimen datan osaajia tarvitaan, kun mennään syvemmälle ohjelmiin ja konetason appseihin. Ovi-palvelu on tässä mukana kansallisromanttisena alkiona, mutta monet muut alustat ovat käyttökelpoisia erikseen tai rinnakkain.

Pohdittavia käytännön kysymyksiä on lueteltu alla olevassa kutsussa.

Tässä hiukan reunaehtoja

Kahvitarjoilu ennen tilaisuuden alkua.
Ilmoittautumiset työpajoihin 28.1.mennessä seuraavan linkin kautta: https://digiumenterprise.com/answer/?sid=430760&chk=S6HG4FZ3
Tutkimusprojektin valmistelun aikataulu: tutkimusprojektin sisältö työstetään siihen osallistuvien partnereiden kanssa helmi-maaliskuun aikana. Tutkimusprojektin laajuus on n. 6 meur/vuosi ja sen sisällön hyväksyy TIVITin hallitus huhtikuussa.

Ohjelmaan osallistuminen edellyttää yrityksiltä:
-       valmiutta panostaa aikaa ja resursseja projektin valmisteluun
-       valmiutta toimia projektissa aktiivisesti yhteistyössä partnereiden kanssa
-       valmiutta panostaa aikaa ja resursseja projekteihin pitkäjänteisesti, SME-yritykset vähintään 2 htv/vuosi ja suuritykset vähintään 4 htv/vuosi.
-       tahtoa ICT:n hyödyntämiseen palveluiden kehittämisessä.

Ohjelma tarjoaa yrityksille tavoitteista riippuen monenlaisia mahdollisuuksia yhdessä tekemiseen, oppimiseen ja menestymiseen. Nämä asiat ovat esillä työpajoissa.

Ohjelman valmistelua koordinoivat Ulla Killström (Elisa) ja Petri Vuorimaa (Aalto-yliopisto).

• Tutkimusprojektin tuloksiin on kaikilla partnereilla vapaa käyttöoikeus.
• Tutkimusprojektin rahoitusmalli on 60%/40% säännön mukainen.
  Lisätietoja: http://www.tekes.fi
• Ohjelmat ja verkostot/Osaamisen keskittymät(SHOK).
• Lisätietoja ohjelman sisällöstä http://www.flexibleservices.fi
  

TERVETULOA MUKAAN!
Ulla Killström  ja Petri Vuorimaa