Koivukeskus sijaitsee muutaman kilometrin päässä Kaukopään tehtailta.
Vierailimme siellä kesällä 2005 Karjan Kehityskäytävä -hankkeen aikana.
Paikan päällä sai kuvan koivun tuonnin laajuudesta ja volyymista.
Puutulleista ei vielä silloin ollut tietoa. Muutokset Venäjä-suhteissa ovat nopeita.
Nyt puutullit ovat sekä metsäteollisuuden että poliitikkojen päivittäistä päänsärkyä.
Ratkaisua ei vielä ole näköpiirissä.
Wild Cards - heikkojen signaalien tunnistaminen
Eräitä metodologisesti ja sisällöllisesti kiehtovimpia kysymyksiä tulevaisuudentutkimuksessa ovat ns. heikot signaalit, Wild Cards.
Helge: Lappeenrannassa keskusteltiin Saimaan kanavan kohtalosta. Nykyinen vuokrasopimus umpeutuu ja uudesta ei ole tietoa. Tämä saattoi ennakoida muutosta venäläisten asenteissa. Suomalaisen metsäteollisuuden pitkän aikavälin kehittämisessä rannikolla olevat yksiköt ovat etusijalla.
Niillä tarkoitetaan ilmiöitä, jotka ovat "oraalla" ja joilla ei yleensä ole historiaa, trendiä tai muuta selvästi tunnistettavaa menneisyyttä, mutta jotka voivat tulevaisuudessa muodostua aivan keskeisiksi ilmiöiksi ja vaikuttajiksi.
Helge: Vuonna 2005 kuviteltiin, että metsäteollisuus säilyy Suomessa ja voi hyvin jatkossakin. Silloin raaka-aineiden saatavuus nähtiin keskeiseksi ankkuriksi. Viime aikoina puheet ovat muuttuneet. Sellua voidaan tuoda Uruguaysta tai Brasiliasta. Paperin ja kartongin tekeminen ei ole samalla tavalla läheisesti kytkettynä raaka-aineeseen. Nyt puhutaan siitä, että tehtaiden tulee olla lähellä asiakkaita tai logistisesti oikeissa paikoissa.
Heikot signaalit ovat erityisen kiehtovia, koska uskotaan, että niiden havainnoija on muita paremmassa asemassa varautumaan uusiin ilmiöihin ja toimimaan niiden mukaan. Yritysjohtajan silmissä siintää menestyvä liiketoiminta ja poliitikon aivoituksissa lisä-äänet, kun hän tuntee löytäneensä olennaisen heikon signaalin ennen muita. Heikot signaalit ovat metodologisesti hyvin ongelmallisia, oikeastaan jo määritelmänsä mukaan.
Helge: 2007 - 2005 on vain kaksi vuotta. Näiden kahden vuoden aikana monet asiat ovat muuttuneet perusteellisesti. Perlos, Efore, Voikkaa, Summa, Kemijärvi jne. Miltä maailma näyttää vuonna 2009?
Niiden kehitystä on vaikeaa mallintaa. Niiltä puuttuu historia, aikasarja, johon mallin voisi perustaa. Ne ovatkin luonteeltaan ainutkertaisia, ei-toistuvia. Tällöin ei ole mahdollista kerryttää kokemusperäistä tietoa heikkojen signaalien ilmaantumisesta ja käyttää tätä tietoa tulevaisuuden ennakoimiseen. Jos tämä olisi mahdollista, kyse ei olisikaan enää heikosta signaalista, vaan jostain aivan muusta.
Helge: Uusi ilmiö putkahtaa pintaan ikään kuin tyhjästä ja silti sille löytyy historiallinen selitys. Suuret strategiset käänteet eivät tapahdu hetkessä. Niitä valmistellaan kulisseissa vuosien ajan, mutta emme pääse näkemään inkubaatiovaihetta.
Jim Dator on "ilmaantuvien ilmiöiden analyysin" (Emerging Issues Analysis) yhteydessä luonnehtinut näitä ilmiöitä sellaisiksi, joiden tapahtumatodennäköisyys on alhainen, mutta seurausvaikutukset yhteiskunnassa ovat dramaattisia.
Helge: Keskustelu puutulleista ja niiden vaikutuksista putkahti julkisuuteen vuonna 2006.
Heikot signaalit voidaan Datorin mielestä tunnistaa myös siitä, että ne näyttävät naurettavilta. Esimerkkejä mahdollisista heikoista signaaleista ovat mm.: "Robottien oikeudet", "Globaali multimediamonopoli yhdellä yrityksellä", "Geeniteknologian ansiosta yhdyntä lisääntymisen tarkoituksessa tarpeetonta", "Maailmanhallitus poistaa valtioilta XYZ suvereniteetin, koska ne eivät kykene kunnioittamaan globaalissa perustuslaissa määriteltyjä ihmisoikeuksia" tai "Suur-Helsinki julistautuu itsenäiseksi rapautuvasta muusta Suomesta."
Helge: Ajankohtaisella eläinaktivistien toiminnalla saattaa olla kauaskantoiset vaikutukset.
Heikon signaalin tuntee siis siitä, että se on kummajainen, outo ilmiö. Keskiverto talousviisaus hylkii sitä, koska heikko signaali tulee yleensä vallitsevien järjestelmien ja viisauksien ulkopuolelta.
Helge: Blogit muodostavat lammikon, josta on helppo etsiä, kalastaa, onkia heikkoja signaaleja. Toinen asia on, osaammeko tulkita tarjolla olevia täkyjä.
Miltei kaikki merkittävät teknologiset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset uudistukset ovat kuitenkin alun perin olleet kummajaisia ja kehittyneet yhteiskunnan periferioissa. Niinpä, jos jotain uutta asiaa vähätellään, yrityksen on syytä kiinnostua siitä erityisesti. Tästä ei tietenkään seuraa, että kaikki kummajaiset olisivat "kovia juttuja" tulevaisuudessa. Useimmat eivät ole.
Helge: Innovaatiot kehittyvät periferioissa.
Esimerkiksi asiantuntijoille kertyvä oman alansa asiantuntemus ei automaattisesti johda heikkojen signaalien tunnistamiseen. Tämän vuoksi delfitekniikan ja muiden asiantuntijamenetelmien käyttö heikkojen signaalien tunnistamisessa on siksi ongelmallista. Asiantuntijat ovat kylläkin muita paremmin selvillä esimerkiksi siitä, millaisia kokeita laboratorioissa parhaillaan tehdään.
Helge: Laboratorioissa ei välttämättä nähdä innovaatioiden leviämistä ja sosiaalisia vaikutuksia.
Tai siitä, mitä tavoitellaan asiantuntijajärjestelmien ja verkkojen kehittämisessä, missä vaiheessa nyt ollaan ja millaisia sovellutuksia ja milloin voidaan ottaa käyttöön. Heidän näkökulmansa on kuitenkin tyypillisesti kapea, eikä sisällä välttämättä tietoa siitä, mitä naapurilaboratoriossa tapahtuu, varsinkin jos on kyse aivan uudesta teknologiasta.
Helge: Sivulle ei vilkuilla, kun kiireet oman keksinnön parissa vievät kaiken ajan.
Kuten delfitekniikkaa käsittelevässä luvussa kuvataan tarkemmin, potkuriteknologian asiantuntijat olivat huonoja ennakoimaan lentokoneiden tulevia huippunopeuksia siinä vaiheessa, kun uusi teknologia, suihkuturbiinit, oli vasta oraalla heikkona signaalina ja muiden kuin potkuriteknologian asiantuntijoiden pätevyysalueella.
Helge: Mullistavan muutoksen kyseenalaistavat vanhan toimintatavan.
