Kouvolassa 27.1.2010 hajautetun energian kimpussa

Suomi elää metsästä ja hajautettua energiatuotantoa varten metsämme tarjoavat yhä runsain mitoin biomassaa polttoaineeksi CHP-laitoksiin.

Kymenlaakso ja Etelä-Karjala eli Kaakkois-Suomi on menettänyt metsään perustuvaa tuotantokapasiteettia rajusti Voikkaan paperitehtaan lopettamisen jälkeen.

Uusia toimijoita kaivataan tilalle. Sumaan tehtaalle saatiin Googlen konesali ja Winwind rakentaa entisen paperitehtaan viereen satoja henkilöitä työllistävän tuulimyllytehtaan, joka valmistaa kolmen megawatin tuulivoimaloita.

Tehtaan läheisyyteen pystytetään tuulivoimapuisto, johon tulee useita myllyjä (kolme, neljä?) ja tuulella käyvää energiaa käyttää muun muassa Google palvelimensa pyörittämiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, vaikka Loviisasta tai rajan takaa tuleva ydinsähkö olisi “puolet halvempaa”.

Pohjois-Kymenlaakson pääkaupungissa Kouvolassa pähkäillään kehityksen uusia suuntia Nordic China Centerin rinnalle. Mitä muuta Kouvolan seudulla pitäisi kehittää logistiikan rinnalle? Kuvassa on Kouvolan ydinkeskustan Hansatalo. Palvelujen ja osaamisen suuntaanko Kouvolan pitää tähyillä?

Millaisia mahdollisuuksia tarjoaa tiiviimpi rajat ylittävä yhteistyö Venäjän kanssa? Rautatieyhteys on olemassa. Logistisesti Kouvola on hyvällä paikalla suhteessa Pietariin tai Moskovaan; myös syvemmälle Venäjälle. Tavarakeskeisyyden rinnalle ehkä tarvitaan jotain muuta. Miten saataisiin tieto hajautetusta energiatuotannosta virtaamaan suuntaan jos toiseen?

Rakentaminen, puurakentaminen, hajautettu energiantuotanto jne. tarjoavat mahdollisuuksia, jos vain kokonaisuuteen tartutaan pitkäjänteisellä ohjelmalla.

Laivojen rakentamisen ekosysteemi

Pahaan jamaan joutunut telakkayhtiö Aker syyttää vaikeuksistaan yhtä tärkeimmistä laitetoimittajistaan, suomalaista laivojen moottorivalmistajaa Wärtsilää, YLE:n nettiuutiset kirjoittaa tiistaina.

Helge: Wärtsilä, mitä?

Akerin risteily- ja matkustajalauttayksikön toimitusjohtajan Juha Heikinheimon mukaan telakkakonsernin vaikeudet johtuvat yhtiön alihankkijoista, jotka eivät kerro telakalle omista ongelmistaan.

Helge: Alihankkijat eivät kerro ongelmistaan. Näen syyksi projektinhallinnan pettämisen. Onko yhteistyö avointa ja luottamuksellista?

Merenkulun tärkeimmälle uutispalvelulle, englantilaiselle Lloyd's Listille antamassaan lausunnossa Heikinheimo nimeää erikseen moottorivalmistaja Wärtsilän, jota telakka syyttää Color Linen tilaaman lautan viivästymisestä.

Helge: Yksityiskohta.

- Tarvitsemme parempaa suunnittelua, parempaa viestintää ja parempaa kumppanuutta. Otetaan esimerkiksi Wärtsilä. He epäonnistuvat melkein jokaisessa meille tekemässään toimituksessa tavalla tai toisella. Totta kai tämmöinen on meille vaikea tilanne, Heikinheimo toteaa Lloyd's Listissä.

Helge: Parempaa suunnittelua ja viestintää. Basecampin menevä aukko. Ok, onhan niillä niitä, mutta kysymys onkin kulttuurista.

Wärtsilä torjuu Akerin syytteet. Wärtsilän laivamoottoriryhmän johtaja Jaakko Eskola myöntää Lloyd's Listissä, että moottorit ovat myöhästyneet jonkin verran, mutta viivästyksillä ei ole ollut merkittäviä seurausvaikutuksia.

Helge: Aikatauluongelmat myönnetään.

Aker Yards vaihtoi maanantaina toimitusjohtajaansa. Yrjö Julin sai väistyä pitkälti Suomen telakoiden ongelmien vuoksi. Yhtiö muun muassa teki noin 75 miljoonan euron tappiovarauksen Suomessa valmistettujen laivojen myöhästymisen vuoksi.

Helge: Isoja rahoja. Projektien läpimenoaika on rahanarvoinen juttu.

Lloyd's Listin mukaan ei ole pois suljettu, että Julinin seuraajaksi ja telakoiden toimitusjohtajaksi tulee pääomistajan, eteläkorealaisen STX-yhtiön edustaja. - Kauppalehti

Helge: Uusi luuta ulkomailta, suomalaisten vaikenemisen kulttuuria murtamaan.