Aluelämpöä

Katsoin verkosta, mitä tarkoittaa Verte Oy Tampereella ja Nokialla.  Tuotetaanko Tampereella aluelämpöä kolmessa tai neljässä aluelämpökeskuksessa? Onko alueella valmiina maakunnallinen ympäristöohjelma, johon CHP-strategia nojaa?

Verte Oy osoittautuu hakutuloksen perusteella alueellisesti ja seudullisesti toimivaksi julkisomisteiseksi kehitysyhtiöksi, jonka toiminta-ajatuksena on  yritystoiminnan, yritysten toimintaedellytysten ja työpaikkojen kasvun edistäminen ja muodostaminen. Energia on vain yksi osa kokonaisuudessa:

1. Verte Oy:n liiketoiminta rakentuu seuraaville toimialoille:
2. Verte- Energia
3. Verte- Kiinteistökehitys
4. Verte- Tutkimus ja kehittämistoiminta
5. Verte- Työllisyydenhoito

Verte Oy:n liiketoimintaa toteutetaan laajassa yhteistyössä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, yritysten, etujärjestöjen ja hallintoviranomaisten kanssa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Verte Oy:n omistajien lisäksi mm. seudullinen elinkeinoyhtiö Tredea Oy, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Tredu, Pirkanmaan liitto , Pirkanmaan ELY-keskus ja yrittäjäjärjestöt.

Yhtiön merkittävin omistaja on Nokian kaupunki. Muita omistajia ovat Tampereen kaupunki, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Viheraluerakentajat ry.

 

KESKITYN ENERGIAAN

Verte Energian tavoitteena on seudullisen elinkeinotoiminnan näkemysten ja tarpeiden yhdistäminen käytännön tavoitteisiin energia- ja ympäristöalalla sekä energia-alaan liittyvien yritysten, koulutuksen ja tutkimustoiminnan toimintaympäristöjen tuottaminen ja kehittäminen.

Verte Energian palvelutoiminta:

• Uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuuksien selvittäminen uudisrakentamisen, peruskorjausten, aluesuunnittelun ja muiden investointihankkeiden yhteydessä.
• Energiatuotannon mahdollisuuksien selvityshankkeet 
• Uusiutuvan energian tuotannon teknologia- ja kustannusselvitysten laadinta
• Hanke- ja asiantuntijapalvelut uusiutuvan energian pilottiprojektien ja kehityshankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen

Kiinteistökehitys ja uusiutuvan energian tutkimus- ja kehitystoiminta

• Sakari Ermala
• Sähköpostiosoite on muotoa: etunimi.sukunimi@verte.fi
• puh. 050 5834233

Paltamon lähienergiaseminaarissa keskusteltiin 19.4.2013 seuraavista teemoista:

• Bioenergiasta ja aurinkovoimasta
• Verten strategiset tavoitteet 2030 mennessä
• Lämpöyrittäjyyden rooli ja mahdollisuudet toiminta-alueella
• Päättäjien sitoutuminen aurinkoon, tuuleen ja bioenergiaan
• Mitä alue toivoo Cleantechiltä?
• Miten EU- ja ESR-rahoja suunnataan?
• Lähilämpöverkkojen rakentaminen
• Alueverkkojen rakentaminen

Nokialla on alueen kallein kaukolämpö maakaasun takia. Alueella on hurjia ilmastopoliittisia tavoitteita. Tässä muistiinpanoista poimittuja hajahavaintoja.

• pilottiprojektit
• asuntomessut
• suur-Tampereen ilmastopoliittiset ratkaisut
• Eco 2 Sitran kanssa
• ekotehokkuus
• kestävää kehitystä tukevat hankintasuunnitelmat
• toivotaan, että kansalaiset näkevät
• hajautettu maa-, järvi- ja aurinkolämpö
• kaukolämmön systemaattinen hyödyntäminen
• jätteiden polttaminen
• miten saamme hankkeet keskustelemaan keskenään?
• kannustimet
• perustan rakentaminen

Saksassa Bioenergia-matkalla huhtikuussa 2013

Matkalla oli mukana 21 bioenergia-alan yrittäjää ja asiantuntijaa ympäri Suomea. Morbachin energiakeskuksessa oli esillä paljon tietoa uusiutuvan energian tuotannosta ja siitä, miten verkostoja muodostetaan.

Kuva: Bioenergiaa purkissa, Helge V. Keitel, KK-Net, Finland (2013)

Energielandschaft-keskuksessa opastettu kierros kunnan omistamalla 146 hehtaarin alueella. Tutustuimme tuulipuistoon, aurinkoenergiaan, biokaasulaitokseen ja pellettilaitokseen.

• pienten pellettikattilavalmistajien näyttely
• iso tuulipuisto, jossa 14 Juwin rakentamaa ja operoimaa myllyjä
• aurinkoenergiarinne
• biokaasulaitos
• biokaasulaitoksen lämpöenergiaa hyödyntävä pellettilaitos

Kuulimme alueen historiasta USA:n ammusvarastona. Nyt alueella on Morbachin kunnan kehittämänä löydetty uutta käyttöä uusiutuvan energian tuotantoon, yritystoimintaan, energianeuvontaan ja koulutukseen liittyen.

• voimaloiden omistaja maksaa vuokraa maanomistajalle 22 000 euroa / vuosi
• myllyjen koko on 2 MW / kpl ja sähköntuotanto yhteensä 3 000 MWh / vuosi
• tuulivoimalat ovat kooltaan 100 metriä korkeita, siiven pituus 40 metriä ja hinta 1 200 000 euroa per asennettu MWh
• voimaloiden sähköntuotanto alkaa, kun tuulennopeus on 3,5 m / s
• alueella keskimääräinen tuulen nopeus on 6 m / s
• kun tuulen nopeus nousee 23 m / s siivet kääntyvät kyljittäin siipien rikkoutumisen estämiseksi

Kunnan tavoitteena on olla täysin omavarainen energian suhteen uusiutuvilla tuotettuna. Saksassa uusiutuvilla tuotetulla sähköllä on aina etuajo-oikeus valtakunnan verkkoon.

• alueella on aurinkopaneeleja 20 000 m2
• tuotto yhteensä 2 000 MWh / vuosi (riittää 1 400 asukkaan sähköntarpeeseen)
• alueella tehdään aurinkoenergian kehitykseen tähtäävää tutkimusta
• testauksessa muun muassa auringon mukaan kääntyvät aurinkopaneelit (ongelmana kalleus ja rikkoutumisherkkyys)

Alueella toimiva Juwi on kymmenessä vuodessa kasvanut 15 työntekijän yrityksestä 1 500 henkilöä työllistäväksi kasvuyritykseksi

Lähde: Projektipäällikkö Jonna Haapamäki-Syrjälä matkaraportti 30.5.2013

Lämpöä ja sähköä kotimaisella monipolttoainelaitoksella

KUVA: Pauli Ojala, Nordautomation, Kristiinankaupunki (20.1.2013)

BIOVOIMALAN VAKIORATKAISU EKOHELL – COMPACT 0,5 – 1,5 MW  

Ekohell biovoimalaitokset tuottavat lämpöä ja tarvittaessa myös sähköä. Laitoksella on vakaa häiriötön toimintaprosessi myös alhaisella teholla. Polttoaineen syöttö hoidetaan hydraulisella jaksottaissyöttimellä, joka sietää myös epäkuranttia polttoainetta sekä toimii takaisinpaloesteenä.

Pyörivän palotilan ja jälkipalotilan ansiosta laitos polttaa puhtaasti. Hake, turve, puru, kuori, olki, kutteri, kiinteä jäte yms. ovat esimerkkejä sopivista biopolttoaineista.

EKOHELL –COMPACT

Vakioratkaisu asiakkaan tarpeiden mukaisesti, esimerkiksi:

• kasvihuoneille
• maataloudelle
• sahateollisuudelle
• kauppakeskuksille
• kunnille jne.

Ekohell Compact on täysin automatisoitu kokonaisuus. Nordautomation takaa kokonaisvastuullisen toimituksen. Ekohellin pyörivä itsepuhdistuva palotila on saanut Innosuomipalkinnon teknisiltä ratkaisuiltaan!

• Ekohell Compact lämpölaitos toimitetaan valmiina
  konttiratkaisuna, polttoainesäilöllä tai ilman
• Monipolttoainevoimala
• Polttoaineen häiriötön syöttö ja takaisinpaloesto
• Pyörivä itsekohentava arinaton palotila
• Tehokas polttoprosessi ja alhaiset päästöt
• Korkea hyötysuhde
• Täysin automatisoitu ja instrumentoitu kokonaisuus
• Nopea toimitusaika
• Leasing-rahoitusmahdollisuus

Nordautomationin kokenut oma kone-, sähkö- ja automaatiosuunnittelu sekä oma konepaja mahdollistaa kokonaisvastuulliset toimitukset.

• Ekohell -mallistossa myös 1,5 – 12 MW laitoksia
  

TARJOUSPYYNNÖT JA LISÄTIEDOT:

Patrik Hellman, puh: 0400 419779
patrik.hellman (at) nordautomation.fi
www.nordautomation.fi/ekohell

Tommi Ruha Kuhmo Oy:n uusi toimitusjohtaja

Kuhmo Oy valmistaa lähes kaikkia sahateollisuuden tuotteita tavanomaisista dimensioista asiakkaiden tarpeiden mukaan räätälöityihin tuotteisiin. Lisäksi yritys tarjoaa jalosteita yhteistyössä paikallisten jalostavien yritysten kanssa.

Mieleeni tulee Woodpolis-hanke, jonka tähtäimessä on puurakentamisen edistäminen.

Valmistamme kilpailukykyisiä tuotteita lähes kaikille puuteollisuuden sektoreille Kotimaan lisäksi toimitamme tuotteitamme Läntiseen Eurooppaan, Pohjois-Afrikkaan ja Kauko-itään.

“UPM:n Kajaanin sahan historia oli päättymässä kesällä, mutta kuusamolainen Pölkky Oy osti sen. Se oli suuri, hieno teko. Kuhmo Oy puolestaan teki kuluneena vuotena pitkän historiansa tuotantoennätyksen. Molemmat yritykset ovat alansa huippuja. Jatkuvilla investoinneilla ne ovat säilyttäneet kilpailukykynsä. Samalla ne ovat taanneet satojen työpaikkojen säilymisen, kirjoittaa Ahti Saarela Kainuun Sanomat kolumnissaan.

Bio-energia

Nettisivuillaan Kuhmo Oy kertoo: “Tuottamamme sahanpurun pyrimme jalostamaan briketiksi, joka on monikäyttöinen kiinteä polttoaine. Pääkäyttökohteita ovat priimaus matalaenergiaisen polttoaineen energiahyötysuhteen parantamiseksi ja pienvoimalaitoksissa peruspolttoaineena.”

Biopolttoaineita koskevissa asioissa pyydetään ottamaan yhteyttä Lauri Nakariin.

Uusi toimitusjohtaja 2013

MMM Tommi Ruha on Kuhmo Oy:n uusi toimitusjohtaja. Kuhmo Oy:n hallitus on nimittänyt hänet tehtävään vuoden alusta alkaen. Tommi Ruha toimii samalla myös Juntinsalo Oy:n toimitusjohtajana. Aiemmin Ruha on toiminut Kuhmo Oy:n kehitysjohtajana. Ennen siirtymistään Kuhmo Oy:n palvelukseen Ruha on työskennellyt Vapo Oy:n polttoaineliiketoiminnoissa ja Ponsse Oyj:ssä.

Yrityksen nykyinen toimitusjohtaja Lauri Nakari jatkaa asiantuntijatehtävissä helmikuun loppuun saakka, kunnes siirtyy eläkkeelle.

Nettikirjoitteluista päättelen, että kainuulaiset pitävät uutta johtajaa hyvänä tyyppinä, jonka vastuulle lankeaa yrityksen luotsaaminen loistavasta menneisyydestä tulevaisuuteen.

“Tuntematon” kommentoin “Kainarin” –sivuilla näin: Maa-ja metsätaloustieteiden maisteri Tommi Ruhan ensimmäinen työpaikka oli Kajaani Automatiikka Oy, jossa hän työskenteli markkinointitehtävissä. Kajaani Automatiikan ja Ponssen fuusion jälkeen Tommi jatkoi ulkomaisissa yksiköissä ollen mm. Ponssen Englannin yhtiön toimitusjohtaja. Lopulta hän nousi lyhyeksi aikaa konsernin toimitusjohtajaksi. Varsin pätevä mies.

Bioenergialaitoksilla tarvitaan kuljettimia

Kuva kertoo tuhannen sanan tavoin, että energialaitoksissa tarvitaan pitkiä kuljettimia biomassan siirtoon varastoista ja siiloista CHP-laitokseen. Tuleeko rankojen käsittely, kuljetus ja haketus energialaitoksen biomassan varastointialueella lisääntymään?

Ouluun kaavaillaan energiakyliä

Julkaistu 15.09.2011  | Oulussa kaavoitettaviin uusiin asuinalueisiin pohditaan yhteinäisten energiakylien järjestämistä.

Apulaiskaupunginjohtaja Timo Kenakkalan mukaan esimerkisi Korvenkylään mietitään kokeilualuetta, jossa asukasyhteisö saisi valita haluamansa yhteisen energiamuodon.

Energiavaihtoehtoja voisivat olla esimerkiksi maalämpö, biopolttoainetta käyttävä pienvoimalaitos tai muu yhteinen lämpökeskus.

Oulun Energia rakentaa parhaillaan Oulun ja Kiimingin välille kaukolämpölinjaa, mihin osa Korvenkylän uudesta asuinalueesta todennäköisesti liitetään.

YLE Oulu

Hajautetun sähkön tuotannon mahdollisuudet Suomessa

Hajautetun sähkön tuotannon mahdollisuudet kunnissa lisääntyvät risupaketin myötä, mutta metsäteollisuuden ja energia-alan suuryritykset eivät ole innoissaan.

Vihreän teknologian mahdollisuuksista on puhuttu ummet ja lammet, mutta käytännön toimet ovat vielä hujan hajan sirpaleina.

Mitä mieltä olette lähilämmön ja pienimuotoisen sähköntuotannon yleistymisestä maassamme?

Onko risupaketti oikealla asialla? Mauri Pekkarinen ei enää ole TEM:n johdossa. Jatkuuko hajautetun energiatuotannon suosiminen myös tämän tulevan uuden hallituksen aikana – jos sellainen joskus saadaan aikaiseksi?

Kuvassa verkottunut yhteistyö vuonna 1987

Kajaani Infossa kävi Koti-Kajaanin mukaan kesän 2010 aikana yli 10 000 asiakasta.  Keskimääräinen kävijämäärä päivää kohden oli 140 henkilöä. Ulkomaalaisia näistä kävijöistä on ollut vajaa 600.

Matkailuinfossa suurin osa kävijöistä on suomalaisia matkailijoita, kainuulaisia ja kajaanilaisia. Kiinnostavimmat kohteet:

• Paltaniemen kuvakirkko 8 514
  (Ulkomaalaisia 8 154)
• Kaupunkikiertoajelut 161
  (seitsemän kertaa)
• Opastetut kävelykierrokset 110
• Tervasoutunäytös 1 000
• Markkinakadulla 21 000
• Torisoitot vetivät arviolta 4 500 kuulijaa.

Mutta nyt varsinaiseen asiaan.  Eco City ja Digital Villages rakentamiseen tarvitaan vastaavanlaisia neuvonnan ja opastuksen instituutioita.  Voimme oppia uusia toimintamalleja matkailusta. Kohteiden kiinnostavuuden hiomisessa riittää töitä. Ehkä karnevalisoinnistakin olisi apua.

Kuva viittaa varhaisiin Digital Villages –hahmotelmiin. Kymmenen vuotta tarvittiin ennen kuin ensimmäiset visiopaperit saatiin esityskuntoon. Wiirilä Werkossa Wiikoittain viitoitti tietä. Nyt vasta on rohkeutta viedä kokonaisuutta vuosituhannen taitteessa käynnistyneen Digital Wood –projektin viitoittamaan suuntaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Risupaketti julkaistaan ensi viikolla

YLE Uutisten mukaan Pekkarinen lyö tiskiin uusituvan energian ohjelma ensi viikolla. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen uskoo, että uusiutuvan energian lisäämistä koskeva esitys julkistetaan ensi viikolla.

Ohjelmassa on kysymys siitä, mistä raaka-aineista ja minkälaisilla tukimuodoille Suomi lisää uusiutuvaa energiaa 30 terawattitunnilla 10 vuoden aikana.

Pekkarinen korosti että kysymyksessä on suuren mittaluokan asia, koska maailman suurinkin ydinvoimala on tällä hetkellä kapasiteetiltaan 12 terawattituntia.

Tästä 5-10 vuorokauden kuluttua on puolestaan luvassa Pekkarisen esitys ydinvoimapäätöksistä. Lupaa uuden ydinvoimalan rakentamiseksi ovat hakeneet Teollisuuden Voima, Fortum ja Fennovoima. Silloin nähdään, miten käy Loviisan. Kuka saa ensimmäisen, toisen tai kolmannen lisäydinvoimalaitoksen rakennusluvan.

Pekkarinen puhui asiasta eduskunnan kyselytunnilla torstaina, kertoo YLE Uutiset.

Suomi pinnisteli vielä irti lamasta

Vuonna 1994 ryhdyimme edistämään suomalaisen bioenergia- ja harvennushakkuuosaamisen vientiä Ranskaan. Kuvassa olivat myös sahalaitosten suunnittelu, kuivaamot ja ja vähän muutakin metsäalaan liittyvää.

Neuvottelimme Autunissa 8 MW laitostilauksen. Siellä se on tuottanut lähilämpöä toistakymmentä vuotta. Sveitsiläiset ja ranskalaiset tekivät laajan artikkelin sikäläiseen bioenergia-alan lehteen. Mitä voisimme tehdä toisin tällä kerralla? Kuinka hyödynnämme parinkymmenen vuoden takaiset kokemukset?

Toimittajien omistusmuutosten takia uusien hankkeiden edistäminen tyrehtyi vuosikymmenen lopulla. Nyt on vuorossa toinen lähtö. Suomi pinnistelee nyt ylös uuden laman kourista. 1990-luvun alussa työttömyys nousi Suomessa kahteenkymmeneen prosenttiin. Nyt arvioidaan, että pahimmillaan työttömyys on tänä keväänä yhdentoista prosentin tasolla, mutta vuoden lopussa hellittää.

• kipeitä ja rohkeita ratkaisuja on tehtävä
• muutokset pitää ymmärtää ja ne on tehtävä ajoissa
• muutostalkoot ennen kuin yritykset ajautuvat vaikeuksiin
• virheistä ja vaikeista ajoista oppii, seuraavan nousun aikana olemme fiksumpia
• nyt on aika valmistautua, muutokset toteutetaan silloin, kun tilanne on vielä hyvä

Viennin vähittäinen elpyminen

Viennin vähittäistä elpymistä toivotaan, mutta tällä kertaa ei ole Nokian kaltaista ihmeveturia, joka vei meidät läpi harmaan kiven ja nostatti myös suomalaisten itsetunnon pilviin. Etenemme kohti uuden muutoksen toteuttamista. SAK:n mukaan irtisanottujen työntekijöiden määrä kaksinkertaistui vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna. YT-neuvottelujen piirissä olevien määrä kolminkertaistui. Muutoksia yrityksissä on tehty todella ripeästi.

• miten huomisen haasteisiin vastataan?
• ratkaisujen pitää olla innovatiivisia ja rohkeita
• niillä pitää pärjätä tämän vuosikymmenen loppuun asti ja sen yli
• tämänkin laman notkahdus on muutaman vuoden kuluttua takanapäin
• onko organisaationne silloin valmis ripeään nousuun?

Muutos pitää nähdä mahdollisuutena

Emme voi keskittyä toissapäiväisten ongelmien ratkaisemiseen. Nyt ei ole apua siitä, mikä toimi eilen. On etsittävä uutta tilaa markkinoilta. Suuria miljardihankkeita on vaikea löytää, mutta maailmassa on vielä miljoonia miljoonan kokoisia hankkeita. Lähisähköä, –lämpöä tai –kylmää tarvitaan joka kylässä.

• puhdasta energia
• inhimillisempää energiaa
• vesistöjen puhtaudesta huolehtiminen
• ratkaisuja uudenlaisen arvomaailman rakentamiseen

Tiedon määrä kasvaa räjähdysmäisesti koko ajan. Yritykset, jotka pystyvät jalostamaan kaikkialta tulvivan datan informaatiokseen ja edelleen nopeiksi oikeiksi toimenpiteiksi, ovat tulevaisuuden voittajia.

• tutkimusten mukaan kaksi kolmasosaa yritysten muutosohjelmista epäonnistuu
• kolmasosa muutosohjelmista onnistuu jotenkuten
• menestystarinoita kirjaa vain seitsemän prosenttia

Asenne ja tahtotila ratkaisevat

Asenne ja tahtotila vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten itse kukin muutoksista selviää. Ne, jotka ovat positiivisia ja valmiita ottamaan vastaan uusia asioita, selviävät jatkossakin. Näyttää siltä, että niille, jotka lamaantuvat ja alkavat maalata kauhukuvia mielessään, käy huonommin. Maailma muuttuu, omasta muutoksesta on parempi päättää itse – ennen kuin joku tulee ja päättää puolesta.

• yhä kannattaa ottaa rohkeasti riskejä
• nyt on liikkeellä huippuporukoita
• rohkea rokan syy
• pelko pois

Huipputiimin rakentamiseen tarvitaan rohkeutta, visiointikykyä, riskinottohalua, tiimihenkeä ja intohimottamista. Parhaimmillaan huipputiimit ovat itseohjautuvia, ryhmiä ja rypäleitä, jotka eivät tarvitse varsinaista johtajaa.

• tärkeänä rakennusaineena on ihmisten erilaisuus
• jokainen tuo oman tärkeän panoksensa kokonaisuuteen
• toisten erilaisuuden hyväksyminen on tärkeää
• erilaisuus on nähtävä voimavarana
• nyt on hyvä tilanne rekrytoida osaavia ihmisiä
• parhaat verkostot syntyvät taantuman aikana

Ikkunat auki Eurooppaan

Kuinka pitkä matka on Eurooppaan? Miten paljon maksaa Euroopan valloittaminen? Näitä pohdittiin isolla porukalla tänään.

- bioenergia
- ympäristöteknologia
- vesien suojelu
- lietteet, lanta ja jätteet
- kuka nakkaa kanankakkaa?

Rahoituksen järjestäminen

SITKUN ollaan sillä ja sillä tasolla, voimme sijoittaa näin ja näin paljon. No, eihän siitä ole suurta hyötyä enää siinä vaiheessa, kun riskisijoitusta ei enää tarvita.

TEKNOLOGIA ei ole ainut autuaaksi tekevä voima. Sijoittajat miettivät, miksi suomalainen bioenergia ei ole menestynyt maailmalla. Oma kantani on yksinkertainen: kun ei ole oikeastaan yritettykään.

LIIKETOIMINTAMLLEJA toivotaan, mutta kaiken pitäisi tapahtua tuhansien sääntöjen mukaisesti. Tämä on hupaisaa.

KILPAILU on bioenergia-alalla satojen yritysten sanelemaa. Euroopassa on satoja valmistajia. Bioenergia-alan yritykset ovat pääasiassa paikallisia. Eurooppalaisia markkinajohtajia ei ole syntynyt, koska kansallisia yrityksiä tuetaan. Minusta ala kaipaa konsolidointia ja eurooppalaisia menestyjiä.

 

 

Suunnitelmatalous ja Biokasvuympäristö

Meillä on suunnitelma bioenergialaitosten projektiorganisaatiosta, joka tähtää laitosten sarjatuotantoon.

- 100 MW per vuosi muutaman vuoden tähtäimellä

- sarjatuotanto motivoi kumppaneita

- tarjoamme kokonaispalvelua

Kouvolassa 27.1.2010 hajautetun energian kimpussa

Suomi elää metsästä ja hajautettua energiatuotantoa varten metsämme tarjoavat yhä runsain mitoin biomassaa polttoaineeksi CHP-laitoksiin.

Kymenlaakso ja Etelä-Karjala eli Kaakkois-Suomi on menettänyt metsään perustuvaa tuotantokapasiteettia rajusti Voikkaan paperitehtaan lopettamisen jälkeen.

Uusia toimijoita kaivataan tilalle. Sumaan tehtaalle saatiin Googlen konesali ja Winwind rakentaa entisen paperitehtaan viereen satoja henkilöitä työllistävän tuulimyllytehtaan, joka valmistaa kolmen megawatin tuulivoimaloita.

Tehtaan läheisyyteen pystytetään tuulivoimapuisto, johon tulee useita myllyjä (kolme, neljä?) ja tuulella käyvää energiaa käyttää muun muassa Google palvelimensa pyörittämiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, vaikka Loviisasta tai rajan takaa tuleva ydinsähkö olisi “puolet halvempaa”.

Pohjois-Kymenlaakson pääkaupungissa Kouvolassa pähkäillään kehityksen uusia suuntia Nordic China Centerin rinnalle. Mitä muuta Kouvolan seudulla pitäisi kehittää logistiikan rinnalle? Kuvassa on Kouvolan ydinkeskustan Hansatalo. Palvelujen ja osaamisen suuntaanko Kouvolan pitää tähyillä?

Millaisia mahdollisuuksia tarjoaa tiiviimpi rajat ylittävä yhteistyö Venäjän kanssa? Rautatieyhteys on olemassa. Logistisesti Kouvola on hyvällä paikalla suhteessa Pietariin tai Moskovaan; myös syvemmälle Venäjälle. Tavarakeskeisyyden rinnalle ehkä tarvitaan jotain muuta. Miten saataisiin tieto hajautetusta energiatuotannosta virtaamaan suuntaan jos toiseen?

Rakentaminen, puurakentaminen, hajautettu energiantuotanto jne. tarjoavat mahdollisuuksia, jos vain kokonaisuuteen tartutaan pitkäjänteisellä ohjelmalla.

Biowatteja Luostolta

Helge: Ollille tiedoksi. Tässä hiukan taustatietoja bioenergian Supply Chain Management - toiminnanohjauksen tarpeista.

Lusto WWW: "Vuonna 2004 metsähaketuotanto oli Biowatilla noin 1,5 miljoonaa megawattituntia. Tavoitteena on kasvattaa sen määrää edelleen 5 miljoonaan megawattituntiin asti vuosikymmenen loppuun mennessä.

• Kyseisen energiamäärän tuottamiseen tarvitaan hakkuutähdettä, kokopuuta ja kantoja noin 2,5 miljoonaa kiintokuutiota.

Kasvutavoitteiden saavuttamiseksi Biowatti hakee uusia yhteistyömuotoja ja kumppaneita metsäenergian hankintaan. Pellettituotanto siirtyi yrityskaupassa pois Biowatilta mutta pelletin raaka-ainetoimittajana Biowatti jatkaa edelleen.

• Kierrätyspolttoaineet, purut, kuoret ja polttohakkeet ovat edelleen pääosassa Biowatin tuotevalikoimaa.

Tietojärjestelmien luomisessa edetään Biowatti Oy on tilannut Fifth Element Oy:ltä paikkatieto- ja työnohjausjärjestelmän, jolla voidaan ohjata työtehtäviä

• Biowatin noin 400 ajoneuvoon ja työkoneeseen. Omien tietojärjestelmien luominen tuli ajankohtaiseksi Metsäliitosta irtautumisen ja ulkopuolisen hankinnan lisääntymisen vuoksi.

Fifth Element Oy:n JobDispatcher - tuotteen pohjalta toteutettava ohjausja paikkatietojärjestelmä mahdollistaa keskitetyn optimoinnin työtehtäville ja ajoreiteille.

• Lisäksi tiedot voidaan välittää suoraan työkoneissa tai henkilöstöllä oleviin mobiililaitteisiin. Mobiililaitteista voidaan antaa palautetietoa työn etenemisestä. Lisäksi järjestelmä mahdollistaa sekä la"