Aluelämpöä

Katsoin verkosta, mitä tarkoittaa Verte Oy Tampereella ja Nokialla.  Tuotetaanko Tampereella aluelämpöä kolmessa tai neljässä aluelämpökeskuksessa? Onko alueella valmiina maakunnallinen ympäristöohjelma, johon CHP-strategia nojaa?

Verte Oy osoittautuu hakutuloksen perusteella alueellisesti ja seudullisesti toimivaksi julkisomisteiseksi kehitysyhtiöksi, jonka toiminta-ajatuksena on  yritystoiminnan, yritysten toimintaedellytysten ja työpaikkojen kasvun edistäminen ja muodostaminen. Energia on vain yksi osa kokonaisuudessa:

1. Verte Oy:n liiketoiminta rakentuu seuraaville toimialoille:
2. Verte- Energia
3. Verte- Kiinteistökehitys
4. Verte- Tutkimus ja kehittämistoiminta
5. Verte- Työllisyydenhoito

Verte Oy:n liiketoimintaa toteutetaan laajassa yhteistyössä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, yritysten, etujärjestöjen ja hallintoviranomaisten kanssa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Verte Oy:n omistajien lisäksi mm. seudullinen elinkeinoyhtiö Tredea Oy, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Tredu, Pirkanmaan liitto , Pirkanmaan ELY-keskus ja yrittäjäjärjestöt.

Yhtiön merkittävin omistaja on Nokian kaupunki. Muita omistajia ovat Tampereen kaupunki, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Viheraluerakentajat ry.

 

KESKITYN ENERGIAAN

Verte Energian tavoitteena on seudullisen elinkeinotoiminnan näkemysten ja tarpeiden yhdistäminen käytännön tavoitteisiin energia- ja ympäristöalalla sekä energia-alaan liittyvien yritysten, koulutuksen ja tutkimustoiminnan toimintaympäristöjen tuottaminen ja kehittäminen.

Verte Energian palvelutoiminta:

• Uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuuksien selvittäminen uudisrakentamisen, peruskorjausten, aluesuunnittelun ja muiden investointihankkeiden yhteydessä.
• Energiatuotannon mahdollisuuksien selvityshankkeet 
• Uusiutuvan energian tuotannon teknologia- ja kustannusselvitysten laadinta
• Hanke- ja asiantuntijapalvelut uusiutuvan energian pilottiprojektien ja kehityshankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen

Kiinteistökehitys ja uusiutuvan energian tutkimus- ja kehitystoiminta

• Sakari Ermala
• Sähköpostiosoite on muotoa: etunimi.sukunimi@verte.fi
• puh. 050 5834233

Paltamon lähienergiaseminaarissa keskusteltiin 19.4.2013 seuraavista teemoista:

• Bioenergiasta ja aurinkovoimasta
• Verten strategiset tavoitteet 2030 mennessä
• Lämpöyrittäjyyden rooli ja mahdollisuudet toiminta-alueella
• Päättäjien sitoutuminen aurinkoon, tuuleen ja bioenergiaan
• Mitä alue toivoo Cleantechiltä?
• Miten EU- ja ESR-rahoja suunnataan?
• Lähilämpöverkkojen rakentaminen
• Alueverkkojen rakentaminen

Nokialla on alueen kallein kaukolämpö maakaasun takia. Alueella on hurjia ilmastopoliittisia tavoitteita. Tässä muistiinpanoista poimittuja hajahavaintoja.

• pilottiprojektit
• asuntomessut
• suur-Tampereen ilmastopoliittiset ratkaisut
• Eco 2 Sitran kanssa
• ekotehokkuus
• kestävää kehitystä tukevat hankintasuunnitelmat
• toivotaan, että kansalaiset näkevät
• hajautettu maa-, järvi- ja aurinkolämpö
• kaukolämmön systemaattinen hyödyntäminen
• jätteiden polttaminen
• miten saamme hankkeet keskustelemaan keskenään?
• kannustimet
• perustan rakentaminen

Saksassa Bioenergia-matkalla huhtikuussa 2013

Matkalla oli mukana 21 bioenergia-alan yrittäjää ja asiantuntijaa ympäri Suomea. Morbachin energiakeskuksessa oli esillä paljon tietoa uusiutuvan energian tuotannosta ja siitä, miten verkostoja muodostetaan.

Kuva: Bioenergiaa purkissa, Helge V. Keitel, KK-Net, Finland (2013)

Energielandschaft-keskuksessa opastettu kierros kunnan omistamalla 146 hehtaarin alueella. Tutustuimme tuulipuistoon, aurinkoenergiaan, biokaasulaitokseen ja pellettilaitokseen.

• pienten pellettikattilavalmistajien näyttely
• iso tuulipuisto, jossa 14 Juwin rakentamaa ja operoimaa myllyjä
• aurinkoenergiarinne
• biokaasulaitos
• biokaasulaitoksen lämpöenergiaa hyödyntävä pellettilaitos

Kuulimme alueen historiasta USA:n ammusvarastona. Nyt alueella on Morbachin kunnan kehittämänä löydetty uutta käyttöä uusiutuvan energian tuotantoon, yritystoimintaan, energianeuvontaan ja koulutukseen liittyen.

• voimaloiden omistaja maksaa vuokraa maanomistajalle 22 000 euroa / vuosi
• myllyjen koko on 2 MW / kpl ja sähköntuotanto yhteensä 3 000 MWh / vuosi
• tuulivoimalat ovat kooltaan 100 metriä korkeita, siiven pituus 40 metriä ja hinta 1 200 000 euroa per asennettu MWh
• voimaloiden sähköntuotanto alkaa, kun tuulennopeus on 3,5 m / s
• alueella keskimääräinen tuulen nopeus on 6 m / s
• kun tuulen nopeus nousee 23 m / s siivet kääntyvät kyljittäin siipien rikkoutumisen estämiseksi

Kunnan tavoitteena on olla täysin omavarainen energian suhteen uusiutuvilla tuotettuna. Saksassa uusiutuvilla tuotetulla sähköllä on aina etuajo-oikeus valtakunnan verkkoon.

• alueella on aurinkopaneeleja 20 000 m2
• tuotto yhteensä 2 000 MWh / vuosi (riittää 1 400 asukkaan sähköntarpeeseen)
• alueella tehdään aurinkoenergian kehitykseen tähtäävää tutkimusta
• testauksessa muun muassa auringon mukaan kääntyvät aurinkopaneelit (ongelmana kalleus ja rikkoutumisherkkyys)

Alueella toimiva Juwi on kymmenessä vuodessa kasvanut 15 työntekijän yrityksestä 1 500 henkilöä työllistäväksi kasvuyritykseksi

Lähde: Projektipäällikkö Jonna Haapamäki-Syrjälä matkaraportti 30.5.2013

Keskustelimme Juhan kanssa HACCP:stä ja muusta

 

Keskustelimme 14.7.2011 Tuliketussa Kainuun Sanomat artikkelin pohjalta Talvivaaran ympäristövaikutuksista ja muistakin jätevesijutuista.

Toisessa yhteydessä käsittelemme energiatuotannon tarpeita. 

Toimimme riippumattomana asiantuntijaryhmänä.

Bioenergian tuotanto tarjoaa omia kriittisiä ongelmakohtia, joihin pystymme tarjoamaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja:

1. teollisuusmikrobiologia
2. toksikologia
3. mikrobien torjunta
4. HACCP

Hajautetun sähkön tuotannon mahdollisuudet Suomessa

Hajautetun sähkön tuotannon mahdollisuudet kunnissa lisääntyvät risupaketin myötä, mutta metsäteollisuuden ja energia-alan suuryritykset eivät ole innoissaan.

Vihreän teknologian mahdollisuuksista on puhuttu ummet ja lammet, mutta käytännön toimet ovat vielä hujan hajan sirpaleina.

Mitä mieltä olette lähilämmön ja pienimuotoisen sähköntuotannon yleistymisestä maassamme?

Onko risupaketti oikealla asialla? Mauri Pekkarinen ei enää ole TEM:n johdossa. Jatkuuko hajautetun energiatuotannon suosiminen myös tämän tulevan uuden hallituksen aikana – jos sellainen joskus saadaan aikaiseksi?

Kuvassa verkottunut yhteistyö vuonna 1987

Kajaani Infossa kävi Koti-Kajaanin mukaan kesän 2010 aikana yli 10 000 asiakasta.  Keskimääräinen kävijämäärä päivää kohden oli 140 henkilöä. Ulkomaalaisia näistä kävijöistä on ollut vajaa 600.

Matkailuinfossa suurin osa kävijöistä on suomalaisia matkailijoita, kainuulaisia ja kajaanilaisia. Kiinnostavimmat kohteet:

• Paltaniemen kuvakirkko 8 514
  (Ulkomaalaisia 8 154)
• Kaupunkikiertoajelut 161
  (seitsemän kertaa)
• Opastetut kävelykierrokset 110
• Tervasoutunäytös 1 000
• Markkinakadulla 21 000
• Torisoitot vetivät arviolta 4 500 kuulijaa.

Mutta nyt varsinaiseen asiaan.  Eco City ja Digital Villages rakentamiseen tarvitaan vastaavanlaisia neuvonnan ja opastuksen instituutioita.  Voimme oppia uusia toimintamalleja matkailusta. Kohteiden kiinnostavuuden hiomisessa riittää töitä. Ehkä karnevalisoinnistakin olisi apua.

Kuva viittaa varhaisiin Digital Villages –hahmotelmiin. Kymmenen vuotta tarvittiin ennen kuin ensimmäiset visiopaperit saatiin esityskuntoon. Wiirilä Werkossa Wiikoittain viitoitti tietä. Nyt vasta on rohkeutta viedä kokonaisuutta vuosituhannen taitteessa käynnistyneen Digital Wood –projektin viitoittamaan suuntaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Energiavaihtoehdot puntarissa

Energian tuotantotavoista on puhuttu paljon Suomessa tämän vuoden aikana. Teemoina ovat olleet ydinvoima, risupaketti ja syöttötariffit.

Energian säästämisestä on puhuttu minimaalisesti. Ydinvoimayhtiöt ovat ilmeisesti oivaltaneet mahdollisuuden myydä ydinsähkö Eurooppaan, jossa y-voimaan suhtaudutaan ylivoimaisen vastentahtoisesti.

Suomi pyrkii ydinvoiman “mallimaaksi” ja kohta energiatuotannosta tehdään Pisa-tutkimus, pääsemme hehkuttamaan edistyksellisyyttämme. Olimme aikoinaan maailman johtava mobiilimaa ja tietoyhteiskuntien kärjessä. Kymmenen vuoden kuluttua voisimme pröystäillä ydinvoimareserveillämme.

Minä haluaisin hehkuttaa bioenergiaa ja tuulivoimaa. Molempien kiinnostavuutta lisättiin risupaketilla. Kohta meilläkin on tuhat tuulimyllyä ja risuilla tuotetaan lähilämpöä ja sähköä syöttötariffien tuella.

Risupaketti julkaistaan ensi viikolla

YLE Uutisten mukaan Pekkarinen lyö tiskiin uusituvan energian ohjelma ensi viikolla. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen uskoo, että uusiutuvan energian lisäämistä koskeva esitys julkistetaan ensi viikolla.

Ohjelmassa on kysymys siitä, mistä raaka-aineista ja minkälaisilla tukimuodoille Suomi lisää uusiutuvaa energiaa 30 terawattitunnilla 10 vuoden aikana.

Pekkarinen korosti että kysymyksessä on suuren mittaluokan asia, koska maailman suurinkin ydinvoimala on tällä hetkellä kapasiteetiltaan 12 terawattituntia.

Tästä 5-10 vuorokauden kuluttua on puolestaan luvassa Pekkarisen esitys ydinvoimapäätöksistä. Lupaa uuden ydinvoimalan rakentamiseksi ovat hakeneet Teollisuuden Voima, Fortum ja Fennovoima. Silloin nähdään, miten käy Loviisan. Kuka saa ensimmäisen, toisen tai kolmannen lisäydinvoimalaitoksen rakennusluvan.

Pekkarinen puhui asiasta eduskunnan kyselytunnilla torstaina, kertoo YLE Uutiset.

Suomi pinnisteli vielä irti lamasta

Vuonna 1994 ryhdyimme edistämään suomalaisen bioenergia- ja harvennushakkuuosaamisen vientiä Ranskaan. Kuvassa olivat myös sahalaitosten suunnittelu, kuivaamot ja ja vähän muutakin metsäalaan liittyvää.

Neuvottelimme Autunissa 8 MW laitostilauksen. Siellä se on tuottanut lähilämpöä toistakymmentä vuotta. Sveitsiläiset ja ranskalaiset tekivät laajan artikkelin sikäläiseen bioenergia-alan lehteen. Mitä voisimme tehdä toisin tällä kerralla? Kuinka hyödynnämme parinkymmenen vuoden takaiset kokemukset?

Toimittajien omistusmuutosten takia uusien hankkeiden edistäminen tyrehtyi vuosikymmenen lopulla. Nyt on vuorossa toinen lähtö. Suomi pinnistelee nyt ylös uuden laman kourista. 1990-luvun alussa työttömyys nousi Suomessa kahteenkymmeneen prosenttiin. Nyt arvioidaan, että pahimmillaan työttömyys on tänä keväänä yhdentoista prosentin tasolla, mutta vuoden lopussa hellittää.

• kipeitä ja rohkeita ratkaisuja on tehtävä
• muutokset pitää ymmärtää ja ne on tehtävä ajoissa
• muutostalkoot ennen kuin yritykset ajautuvat vaikeuksiin
• virheistä ja vaikeista ajoista oppii, seuraavan nousun aikana olemme fiksumpia
• nyt on aika valmistautua, muutokset toteutetaan silloin, kun tilanne on vielä hyvä

Viennin vähittäinen elpyminen

Viennin vähittäistä elpymistä toivotaan, mutta tällä kertaa ei ole Nokian kaltaista ihmeveturia, joka vei meidät läpi harmaan kiven ja nostatti myös suomalaisten itsetunnon pilviin. Etenemme kohti uuden muutoksen toteuttamista. SAK:n mukaan irtisanottujen työntekijöiden määrä kaksinkertaistui vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna. YT-neuvottelujen piirissä olevien määrä kolminkertaistui. Muutoksia yrityksissä on tehty todella ripeästi.

• miten huomisen haasteisiin vastataan?
• ratkaisujen pitää olla innovatiivisia ja rohkeita
• niillä pitää pärjätä tämän vuosikymmenen loppuun asti ja sen yli
• tämänkin laman notkahdus on muutaman vuoden kuluttua takanapäin
• onko organisaationne silloin valmis ripeään nousuun?

Muutos pitää nähdä mahdollisuutena

Emme voi keskittyä toissapäiväisten ongelmien ratkaisemiseen. Nyt ei ole apua siitä, mikä toimi eilen. On etsittävä uutta tilaa markkinoilta. Suuria miljardihankkeita on vaikea löytää, mutta maailmassa on vielä miljoonia miljoonan kokoisia hankkeita. Lähisähköä, –lämpöä tai –kylmää tarvitaan joka kylässä.

• puhdasta energia
• inhimillisempää energiaa
• vesistöjen puhtaudesta huolehtiminen
• ratkaisuja uudenlaisen arvomaailman rakentamiseen

Tiedon määrä kasvaa räjähdysmäisesti koko ajan. Yritykset, jotka pystyvät jalostamaan kaikkialta tulvivan datan informaatiokseen ja edelleen nopeiksi oikeiksi toimenpiteiksi, ovat tulevaisuuden voittajia.

• tutkimusten mukaan kaksi kolmasosaa yritysten muutosohjelmista epäonnistuu
• kolmasosa muutosohjelmista onnistuu jotenkuten
• menestystarinoita kirjaa vain seitsemän prosenttia

Asenne ja tahtotila ratkaisevat

Asenne ja tahtotila vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten itse kukin muutoksista selviää. Ne, jotka ovat positiivisia ja valmiita ottamaan vastaan uusia asioita, selviävät jatkossakin. Näyttää siltä, että niille, jotka lamaantuvat ja alkavat maalata kauhukuvia mielessään, käy huonommin. Maailma muuttuu, omasta muutoksesta on parempi päättää itse – ennen kuin joku tulee ja päättää puolesta.

• yhä kannattaa ottaa rohkeasti riskejä
• nyt on liikkeellä huippuporukoita
• rohkea rokan syy
• pelko pois

Huipputiimin rakentamiseen tarvitaan rohkeutta, visiointikykyä, riskinottohalua, tiimihenkeä ja intohimottamista. Parhaimmillaan huipputiimit ovat itseohjautuvia, ryhmiä ja rypäleitä, jotka eivät tarvitse varsinaista johtajaa.

• tärkeänä rakennusaineena on ihmisten erilaisuus
• jokainen tuo oman tärkeän panoksensa kokonaisuuteen
• toisten erilaisuuden hyväksyminen on tärkeää
• erilaisuus on nähtävä voimavarana
• nyt on hyvä tilanne rekrytoida osaavia ihmisiä
• parhaat verkostot syntyvät taantuman aikana

Ikkunat auki Eurooppaan

Kuinka pitkä matka on Eurooppaan? Miten paljon maksaa Euroopan valloittaminen? Näitä pohdittiin isolla porukalla tänään.

- bioenergia
- ympäristöteknologia
- vesien suojelu
- lietteet, lanta ja jätteet
- kuka nakkaa kanankakkaa?

Rahoituksen järjestäminen

SITKUN ollaan sillä ja sillä tasolla, voimme sijoittaa näin ja näin paljon. No, eihän siitä ole suurta hyötyä enää siinä vaiheessa, kun riskisijoitusta ei enää tarvita.

TEKNOLOGIA ei ole ainut autuaaksi tekevä voima. Sijoittajat miettivät, miksi suomalainen bioenergia ei ole menestynyt maailmalla. Oma kantani on yksinkertainen: kun ei ole oikeastaan yritettykään.

LIIKETOIMINTAMLLEJA toivotaan, mutta kaiken pitäisi tapahtua tuhansien sääntöjen mukaisesti. Tämä on hupaisaa.

KILPAILU on bioenergia-alalla satojen yritysten sanelemaa. Euroopassa on satoja valmistajia. Bioenergia-alan yritykset ovat pääasiassa paikallisia. Eurooppalaisia markkinajohtajia ei ole syntynyt, koska kansallisia yrityksiä tuetaan. Minusta ala kaipaa konsolidointia ja eurooppalaisia menestyjiä.

 

 

Biokaasua mikrobien avustuksella

Biokaasuun liittyvät asiat kiinnosta sotkamolaisia. Reaktoria esiteltiin avoimien ovien päivänä yleisölle. Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskuksen (MTT) tutkijat ja henkilökunta vastasivat yleisön kysymyksiin.

• peltoenergiakasvit
• biokaasureaktorin toiminta

Ilmastonmuutosasiat ovat jokaisen mielessä ja Sotkamon hanke on esimerkki kestävän kehityksen linjalta. MTT:stä vastaajina olivat:

• projektipäällikkö Katja Keränen
• tutkija Elina Virkkunen
• harjoittelija Elina Korhonen (pro-gradu tutkielma biokaasusta Jyväskylän yliopistoon)
• tutkimusmestari Pekka Heikkinen

Tulevaisuuden karjatiloille olisi varmasti hyötyä biokaasureaktorista.

• prosessin hajut ja lämpö olivat monille yllätys
• turpeeseen sekoitettu naudanlanta ei haissut juuri miltään
• syöte on kiinteä
• lopputuote on nestemäistä
• mikrobit tekevät työnsä solutasolla ja hajottavat massaa
• tapahtuu samanlainen mikrobiologinen prosessi kuin lehmän pötsissä
• massa lämpötila nostetaan 35 C

Lähde: Sotkamo-lehti | Perjantai 10. lokakuuta 2008