Aasian energiamarkkinat

Lähde: Helsingin Sanomat Vieraskynä-palstan asiantuntijakirjoitus 11.5.2013

Aasian energiantarve on kasvanut  nopeasti voimakkaan talouskasvun tahdissa. Kiinan kasvu näyttää 2013 olevan 8,2 prosenttia ja Intiakin saattaa päästä 6 prosentin kasvuun. Jos vauhti säilyy, Aasian osuus maailman bkt:sta kasvaa vuoteen 2035 mennessä 28:sta 44 prosenttiin. Samalla aikavälillä alueen energiankulutus kasvaa peräti 56 prosenttia.

Aasialla on hallussaan ehkä neljännes maailman hiilivarannoista, mutta vain 16 prosenttia perinteisistä kaasuvaroista ja 15 prosenttia teknisesti käyttökelpoisesta öljystä ja nesteytetystä maakaasusta.

Jos Aasian energialähteiden rakenne säilyy, hiilenkäyttö lisääntyy 81 prosenttia, öljynkulutus kaksinkertaistuu. Vuonna 2035 energiatuotannon hiilidioksidipäästöt olisivat 20 miljardia tonnia. Se on lähellä tasoa, jota ilmastoasiantuntijat pitävät globaalisti kestämättömänä. Aasian päästöt kaataisivat maailmanlaajuiset tavoitteet.

1. Aasain öljyntuonti kolminkertaistunee 2035 mennessä
2. Kiinalla on maailman suurimmat liuskekaasuresurssit: lähes 20 % kokonaismäärästä
3. Intialla ja Pakistanilla on hallussaan mittavat liuskekaasuvarannot

Fukushiman katastrofi muistutti ydinvoiman riskien olemassaolosta. Täysi luopuminen ydinvoimasta kasvattaisi kuitenkin Aasian energiasektorin hiilidioksidipäästöjä huomattavasti, jos ydinvoima korvataan nykyisten energialähteiden yhdistelmällä.

Alueellisten energiamarkkinoiden yhdentyminen voisi tarjota valtavia hyötyjä. Tarjoaako liuskekaasun hyödyntäminen tien tulevaisuuteen, joka on vähemmän riippuvainen fossiilisista polttoaineista?

Sähkö- ja kaasuverkkojen yhdistäminen yli rajojen parantaisi tehokkuutta. Hiilidioksidipäästöjen pienenemisen lisäksi ratkaisuista seuraisi huomattavaa taloudellista etua.

Energia ja Ympäristö

Uusiutuvat energiat saavat palstatilaa R-Kioskissakin myytävässä Energia ja Ympäristö –lehdessä. Risupaketti heijastuu lehtikioskiin asti.

Tavoittaako lehti bioenergiasta kiinnostuneita suomalaisia lukijoita?

Yllätyksekseni havaitsen, että lehti on ilmestynyt kaksi vuotta. Näin Lehtikuningas esittelee nettisivuillaan lehteä: 

Energia ja ympäristö

Energia ja ympäristö ovat nyt jokaisen asia Asiantunteva Energia ja Ympäristö kertoo kansanomaisesti energia- ja ympäristöalan tapahtumaviidakosta, jonka tieto ja tuntemus on tärkeää jokaiselle suomalaiselle.

Alan ammattilaisille lehti tarjoaa kriittistä tutkimustietoa. Energia ja Ympäristö -lehti on ilmestynyt nyt kaksi vuotta. Sen tulee olla jokaisen kodin lukulehti, lehden välittämää tietoa ei kukaan suomalainen voi tänään ohittaa. Tilaushinta ei ainakaan ole esteenä!

• Kieli: Suomi
• Maa: Suomi
• Numeroa vuodessa: 6

Juhan kanssa jutellaan kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista

SOTKAMO | Tapaamme Juhan kanssa Tuliketussa. Teemana on HACCP, älykkäät mittaukset, mikrobiologiset menetelmät paperitehtailla, energiantuotannossa ja kaivosteollisuuden jatkojalostuksessa.

Jatkamme vuoropuhelua Facebookissa ja blogeissamme. Avoin innovointi ja yhteistyö on uutta, mutta joukkoälyllä voimme tarttua ongelmiin, joihin esimerkiksi mittausalan yrityksillä ei ole mielenkiintoa.

Valmistelemme aineistoa tulevaan hankesuunnitelmaan. Tekemisen makuun pääsemme syksyllä 2011.

Hi Helge,
Juha Mentu commented on your post.

Juha kirjoitti: "Olen käymässä kaupungilla ja kuuntelin nauhoituksesi. Toivottavasti en kuulosta liian unettavalta (joka mainittiin aikoinaan potentiaaliseksi ongelmaksi luennoidessani) eikä kirjakielestä karjalan murteeseen lipsahtelu haittaa - kenties antaa uskottavamman vaikutelman Esson baarista? Sisältö on mielestäni O.K., eikä syyllistä etukäteen liiaksi mitään tahoa.”

Helge: Mielestäni molemmat äänitykset ovat onnistuneita ja luovat odotetusti kuvan teoreettisesta osaamisesta, kokonaisuuksien hallinnasta ja pitkäaikaisesta kokemuksesta.

Juha: Itseäni kiinnostaa edelleen eniten nopean mikrobianalytiikan soveltaminen prosessiteollisuuteen; olisikohan sellaiselle mitään tarvetta Talvivaarassa? Sulfaatinpelkistäjien seuranta purkuvesistön pohjalietteestä voisi puolestaan olla otollinen tehtäväkenttä PMEU:lle, koska analytiikka vaatii luonnollisia näytteitä ja hapettomuutta (molemmat toteutettavissa PMEU:lla). Ainoa ongelma on biofilmien mikroskooppinen analytiikka, mikä edellyttäisi UV-epifluoresenssimikroskooppia.

Helge: Ehkä suora yhteys Talvivaaraankin olisi paikallaan. Avainhenkilöiden nimet ovat tiedossamme, mutta selvitän pikimmiten, miten voisimme edetä M & M kautta. Mitään suoran toiminnan estettä ei tietenkään ole. Saitko muuten KS 13.7.2011 artikkelin tiedot, jotka laitoin Posterous blogiini?

Juha: Käytin sitä aikoinaan Ensolla ja nykyisin, tarpeen vaatiessa, Kymenlaakson Ammattikorkeakoululla, jonne minulla on hyvät suhteet.Tällaisen laitteiston hankinta tulisi tarpeelliseksi, ellei biofilmitutkimuksiin löydy sopivaa laitteistoa asiakkaiden taholla. UV-EFM:n hinta vastanne tänä päivänä PMEU:n hintaa, eli liikutaan 10 000 euron yläpuolella. PMEU + UV-EFM ovat loistava yhdistelmä, kuten muistanet Paper ja Puu-lehden artikkelistamme. - Siitä tulikin mieleen, että voisimme kaikki kolme lähettää sinulle referenssejä viime aikaisista artikkeleistamme ja seminaari- ym. esiintymisistämme. Blogejani voit käyttää minun puolestani vapaasti, mikäli niistä on hyötyä.

T Juha Mentu"

Helge: Minua kiehtoo edelleen muutama vuosi takaperin kehittelemämme BIOTOUCH-palvelu. Palveluauto-konseptin kehittämiseen tarvitaan vain asiaa ymmärtävä rahoittaja ja sitten “baanalle”, eikö niin?

Energia- ja kaivosteollisuuden kohteiden identifiointi

Asiakkaiden “löytäminen” on vaivatonta, koska alan yritykset ovat suuria, nimekkäitä ja toiminta on pääomaintensiivistä.

Tarpeiden kartoittaminen on vaikeampaa, kun yhtälöön lisätään toimintojen arvoketjut ja ympäristövaikutukset.

Tärkeintä on lähteä liikkeelle selkeillä viesteillä. Voimme lähestyä alan asiantuntijayrityksiä, laite- ja automaatiotoimittajia. Metodina käytämme B2B asiantuntijamyynnistä opittua.

1. Asiakasrekisterin rakentaminen (CRM)
2. Viestintä- ja vuorovaikutusstrategian ja taktiikan muotoileminen
3. Oppivan organisaation halua oppia uutta ja sopeutua tarpeiden mukaan

MP3:ssa on pohdintaa sosiaalisesta mediasta ennen Innovaatiojunaa.

Bioenergialaitoksen monipolttoaineympäristön hallinta

Mitä 5T metodi tuo bioenergialaitoksen monipolttoaine-strategian optimointiin käytännössä?

Ensimmäinen vaikutus on toimittajan ja käyttäjän perinteisten vastakkain olemisen roolien muuttuminen.

Paras kokonaistulos löytyy yhdessä ongelmia analysoiden, ideoiden, innovoiden: hyötysuhteen parantamiseksi haetaan uusia vaihtoehtoja.

Toimittaja-keskeisessä käyttöönotossa päävastuu onnistumisesta on laitoksen rakentajalla. Oppivassa organisaatiossa yhteistyön reviiriä laajennetaan totutusta avoimempaan suuntaan.

Toimittajalla eli laitoksen rakentajalla vastuualueena on toiminnan saattaminen sellaisiin uomiin, että optimoidut toiminnot ja käytänteet voidaan siirtää laitoksen käyttäjälle (operaattorille, lämmön ja sähkön tuottajalle) speksien mukaisesti. 

Käyttöönoton ja kehittämisen kynnyksenä on näiden perinteisten roolien vaihdos: miten käyttäjän rooli saadaan muutettua käskijästä ja vaatijasta hyvien käytäntöjen etsijäksi ja kokemusten jakajaksi.

Kehitämme tarkoitukseen sopivaa oppimisympäristöä.

 

 

Miksi metsäfirmat ovat innoissaan ydinpannuista?

Juha Vahe kirjoittaa Piksussa: “Olen pitkin hampain ja happamin mielin julkaissut uutispoiminnoissa joukon metsäteollisuuden lobbauksia siitä, miten Suomi tarvitsee ensi hätään muutaman ydinvoimalan lisää tuottamaan sähköä yhä vain suuremmalle määrälle kookkaampia paperikoneita, joitten energiatehokkuus ei kaiken muun kehittyessä kehity yhtään minnekään.”

Juha, se nyt vain on niin, että ydinvoimalaitoksilla pystyy tekemään rahaa! Sähkön roudaaminen Eurooppaan on halvempaa ja helpompaa kuin painavien paperirullien siirtäminen pienillä keikkuvilla paateilla kymmenistä pikkusatamista eri puolilta Suomen rannikkoa Euroopan kylläisille markkinoille. Suomenlahden ali vedetään 2013 (muistaakseni) paksu kaapeli sähkön siirtämiseksi sieltä tänne tai täältä sinne. Euroopan sähkömarkkinoiden vapautumista lukuisat ydinmyllymme ennakoivat.

“Kysyin kommenttia pankin metsäteollisuusanalyytikolta, mutta eihän sellainen tunnetusti aiheestaan mitään tiedä”, Juha Vahe jatkaa.

Juha, metsäyhtiöistä UPM on selvin sanoin ilmoittanut strategiassaan, että se tähtää energiayhtiöksi. Syöttötariffit takaavat sekä biolaitosten, että tuulimyllyjen kannattavuuden. Samalla sitä kautta syntyy Pesosen toivoma sisäinen devalvaatio, kun sinä, minä ja Hentun Liisa maksamme tukirahat korkeimpina sähkölaskuina. Metsäpomot ovat tutkineet Exceleitään tarkasti ja tietävät ydinvoiman tuottamisen hyväksi bisnekseksi. BP tietää, että öljykatastrofin remonttilasku on sille vain 75 miljoonaa dollaria. Firma tienaa heikommillakin varolaitteilla 450 miljoonaa euroa voittoa viikossa, joten kuprun maksamiseen menee muutaman päivän voitot.

Juha Vahe: “Oman käsitykseni mukaan suunnan pitäisi olla selvä, mutta aikataulu ei ole. Muistelen muutaman vuoden takaista CNBC:n veteraanitoimittajan haastattelua, jossa hän yritysostojen erityisasiantuntijalta Jukka Härmälältä kyseli paperin tulevaisuudesta. Molemmat miehet olivat liikuttavan yksimielisiä siitä, että kaikki Internetistä löytyvä pitää tulostaa printterillä ja näin paperinkulutus sen kuin kasvaa. Olen kuullut urbaaneja legendoja 50-vuotiaista valtion virkamiehistä, jotka printtaavat sähköpostinsa, mutta 15 vuoden kuluttua se sukupolvi on jo eläkkeellä.”

Juha, metsäteollisuutemme pomot ovat olleet suurmiehiä ja perässähiihtäjiä. Heille ei välttämättä aikaisemmin poikkeavat totuudet kelvanneet. Mutta energiapeliä sikariportaan bosset ovat kehittäneet systemaattisesti ja huolellisesti.  Anne Brunila ei siirtynyt sattumalta Fortumin leipiin. Hänen lausuntonsa ydinvoimalan rakentamisesta Eestiin sopii tarkasti Euroopan vapautuvien sähkömarkkinoiden markkinarakoon. Sähkön siirtäminen Eestistä eteenpäin on helpompaa kuin Loviisasta kaapelia pitkin. Ingalin sulkeminen on jättänyt Baltiaan tyhjiön, jonka paikkaamiseen Fortumin laitos sopii hyvin. Fennovoima hyödyntää puolestaan pohjoisen poliittista tyhjiötä. Vihreät ovat vahvoilla Helsingissä, mutta muualla Suomessa vihreää väriä edustaa siltarumpupuolue, joka haistaa sekin metsäteollisuuden rakennemuutoksen todeksi. Ja onhan siellä pohjoisessa Outokumpu.

Juha jatkaa: “Nyt kuitenkin annan puheenvuoron Metsäteollisuus ry:n kannoista poikkeaville näkemyksille, joita on Metlasta esittänyt VTT Lauri Hetemäki.”

Juha, tutkijat saavat puhua mitä huvittaa, koska ei niillä kuitenkaan ole valtaa. Siksi mekin saamme heitellä tänne mielipiteitämme. Kuka näistä välittää. Saisimme enemmän lukijoita, jos kirjoittaisimme tisseistä, uimarantamisseistä ja tangolaulajista. Viimeistään 2015 poliitikot opettavat, että on pakko myydä sähköä Eurooppaan, että pystymme maksamaan velkamme. Kyllä tämä on poliitikkojen ja suuryhtiöiden vastaus innovaatiovaateille. Ydinvoima on Public + Private Europeliä parhaimmillaan. Toivotaan, että y-pannut kestävät ja Olkiluoto valmistuu. En haluaisi olla veronmaksajana maassa, jossa energiapuolen megainvestoinnit menevät mönkään, koska mehän ne silloin maksamme. Siinä vaiheessa firmat ovat yhtä köyhiä kuin saksalaiset ja ranskalaiset suurpankit.

Ikkunat auki Eurooppaan

Kuinka pitkä matka on Eurooppaan? Miten paljon maksaa Euroopan valloittaminen? Näitä pohdittiin isolla porukalla tänään.

- bioenergia
- ympäristöteknologia
- vesien suojelu
- lietteet, lanta ja jätteet
- kuka nakkaa kanankakkaa?

Rahoituksen järjestäminen

SITKUN ollaan sillä ja sillä tasolla, voimme sijoittaa näin ja näin paljon. No, eihän siitä ole suurta hyötyä enää siinä vaiheessa, kun riskisijoitusta ei enää tarvita.

TEKNOLOGIA ei ole ainut autuaaksi tekevä voima. Sijoittajat miettivät, miksi suomalainen bioenergia ei ole menestynyt maailmalla. Oma kantani on yksinkertainen: kun ei ole oikeastaan yritettykään.

LIIKETOIMINTAMLLEJA toivotaan, mutta kaiken pitäisi tapahtua tuhansien sääntöjen mukaisesti. Tämä on hupaisaa.

KILPAILU on bioenergia-alalla satojen yritysten sanelemaa. Euroopassa on satoja valmistajia. Bioenergia-alan yritykset ovat pääasiassa paikallisia. Eurooppalaisia markkinajohtajia ei ole syntynyt, koska kansallisia yrityksiä tuetaan. Minusta ala kaipaa konsolidointia ja eurooppalaisia menestyjiä.

 

 

Logistiikkakeskukselle energiat lämpöpumpulla maasta

Sipoossa vihreä jakelukeskus imee energiaa maasta, otsikoi Vartti-lehti 14. maaliskuuta 2010. Fortum rakentaa ja omistaa logistiikkakeskuksen viereen rakentuvan erillisen energialaitoksen, joka tuottaa ja välittää tarvittavan lämmön ja jäähdytyksen logistiikkakeskukseen.

Rakentaminen alkaa tämän vuoden aikana. Suomessa ei ole artikkelin kirjoittajan Mika Mykkäsen mukaan vastaavankokoista eri energiamuotoja käyttävää energialaitosta.  Fortumin myyntijohtaja Jussi Ojanen kertoo, että yhdistelmälaitos on valmiina jo ennen logistiikkakeskuksen valmistumista.

Vuoden 2012 loppuun mennessä 50 hehtaarin alueella toimii yksi Pohjoismaiden vihreimmistä logistiikkakeskuksista. Energiapihissä 80 000 neliön logistiikkakeskuksessa säästöjä pitäisi syntyä, koska logistiikkakeskus käyttää lämmitysenergiaa suhteessa puolet vähemmän kuin tavallinen omakotitalo.

S-ryhmän kiinteistöjohtajan Janne Rytkösen mukaan suurhankkeen kokonaishinta on 150 miljoonaa euroa. Ryhmä varautuu ratkaisullaan tuleviin energiaveroihin. Logistiikkakeskuksen hiilidioksidipäästöt ovat alle sadasosan omakotitalon suhteellisista päästöistä.

Käyttötavaran jakelukeskus lämpenee ja viilenee yli 95 prosenttisesti uusiutuvalla energialla.  Lämpöenergiasta noin puolet siepataan maaperästä ja loppuosa katetaan pelleteillä tai muilla biopolttoaineilla. Öljyä käytetään vara- ja huipputehona, jos pakkaset paukkuvat täälläkin vielä tulevaisuudessa.

Lämpö pumpataan varastotiloihin 150 kallioon poratusta reiästä. Talouden mittarit eivät olleet pääosassa. S-ryhmä antoi imago- ja ympäristöarvojen vaikuttaa päätöksentekoon.  Energiajärjestelmän on laskettu tuovan säästöä halvan energian muodossa sen jälkeen, kun se on maksanut itsensä takaisin.

Kirjoitan aiheesta, koska tämä sopii mainiosti Biokasvuympäristö-projektin tausta-aineistoksi.  Trendimuutos on tapahtunut. Tällaisia uutisia kuulee sieltä täältä. Suuryritykset ovat oivaltaneet, että vihreys on trendi, johon kannattaa tarttua ja  konkreettisilla teoilla luodaan pr-arvoa.

Roskasta energiaa

Roskaenergiaa!

Energiahuumaa

"Energiahuumassa tulisi säilyttää terve järki ja pysyä tosiasioissa", kirjoittaa plasmafysiikan dosentti Taina Kurki-Suonio Teknillisen korkeakoulun uusien energiateknologioiden laboratoriosta Helsingin Sanomat Vieraskynässä lauantaina 1. maaliskuuta 2008.

Energia-ala on hyvää kyytiä ylikuumenemassa, minkä ansiosta liikkeellä on yhä enemmän erilaisia helppoheikkejä kaupittelemassa turvallisia, puhtaita, ehtymättömiä ja kaikki onnelliseksi tekeviä energiaratkaisuja.

1. Hiilidioksidittoman hiilivoiman tuloa on rummutettu. Taina Kurki-Suonio ei niele ajatusta, että hiilidioksidin varastoiminen tekisi hiilivoimasta hiilidioksidittoman.
   
   
2. Taina Kurki-Suonion mielestä "kiinteän ydinjätteen varastoiminen on ylivertaisesti turvallisempaa kuin luonnostaan kaasumaisen hiilidioksidin.

Energiahuumassa "jokaisen pitäisi suhtautua terveellä epäluulolla kaikkiin väitteisiin, jotka vaikuttavat liian hyviltä ollakseen totta - usein ne nimittäin eivät ole totta".

Energiakeskustelussa on "suloisesti sotkettu keskenään kasvihuonepäästöjen vähentäminen ja uusiutuvien energiantuotantomuotojen käyttöönotto, jotka eivät ole sama asia".

Jos esimerkiksi tuulivoimalla alettaisiin korvata ydinvoimaa, hiilidioksidipäästöt kasvaisivat: tuulivoima ei tuota sähköä tasaisesti, ja tämä puute korvataan käyttämällä hiilivoimaa tasausvoimana.

Koska suurta voimalaa ei voi napista painamalla käynnistää tai pysäyttää, hiilivoimat ovat jatkuvasti käytössä.

Tanska, tuulivoiman mallimaa, tuottaa eniten hiilidioksidia henkeä kohti Länsi-Euroopassa. Voidaanko suurimittaista tuulivoimatuotantoa pitää puhtaana energiatuotantomuotona maissa, joissa jatkuva sähkönsaanti on välttämätöntä.

Energiatuotantomenetelmiä arvioitaessa on huomioitava neljä näkökohtaa:

1. ympäristön säästäminen
2. luotettavuus
3. turvallisuus
4. saatavuus sekä riittävyys

Mikään yksittäinen energiatuotantomuoto ei ratkaise tulevaisuuden energiaongelmia, vaan energiatuotantopaletista on hyödynnettävä kaikki vaihtoehdot niille sopivissa sovelluskohteissa.

Energiatuotantoratkaisuja ei voida vaihtaa kvartaalitalouden tahtiin, vaan merkittävät muutokset vievät helposti kymmeniäkin vuosia.

Dosentti Taina Kurki-Suonion mukaan "päätökset pitää valmistella faktojen perusteella eikä mielikuvien pohjalta".

Energituotannon suurremnontti

"Kolmannes Suomen voimalaitoksista vanhenee käsiin", kirjoittaa Tekniikka & Talous verkkojulkaisussaan.

Suomella on edessään hankalia voimalaitospäätöksiä lähivuosina. Tarvetta on usealle uudelle suurvoimalalle, sillä iso osa nykyisistä voimalaitoksista ajetaan alas. Vuoteen 2020 mennessä käytöstä poistuu lähes 4 gigawattia (4 000 megawattia) sähköntuotantokapasiteettia.

Poistuva määrä on melkoinen, sillä voimalaitoskapasiteettia Suomessa on 13 gigawattia. Huippukulutuksen aikaan käytössä on 15 gigawattia.

Osa voimalaitoksista tulee yksinkertaisesti teknisen ikänsä päähän. Päästömääräykset kiristyvät, eikä vanhoja laitoksia kannata välttämättä modernisoida. Varaosien saantikaan ei ole varmaa 60–70-luvuilla valmistuneisiin laitoksiin.

Ensin liipaisimella ovat vanhimmat, 1960–70-luvuilla rakennetut hiili-, kaasu- ja lauhdevoimalat. Niitä käytetään vain vara- ja huippukulutuksen aikana. Seuraavaksi suljettavien listalla ovat vähän nuoremmat hiilivoimalat, joiden automaatiota ja päästötekniikkaa on parina viime vuotena uusittu kymmenillä miljoonilla euroilla.

”Suomi oli vuosikymmeniä yliomavarainen energiantuotannossaan, mutta nykyiseen tilanteeseen emme ole varautuneet riittävästi.”

Kun päästömääräykset kiristyvät, niidenkin päivät ovat luetut viimeistään 2020 paikkeilla. Myös päästöoikeuskauppa voi kiihdyttää sulkemisaikatauluja.

• Pelkästään PVO:lta 700 megawattia pois

Voimantuottajat Fortum ja PVO, jotka hallitsevat sähköntuotantoa Suomessa, eivät halua nimetä suljettavia laitoksia kilpailutilanteeseen vedoten.

PVO:n julkaisuista voi kuitenkin lukea, että yhtiön vanhimpia öljyllä ja kaasulla käyviä, 70-luvulla ja 80-luvun alussa valmistuneita lauhdelaitoksia on Mussalossa Kotkassa kaksi, Kristiinankaupungissa ja Vaasassa kummassakin yksi.

Ne saavat toimia vanhalla rikin- ja typenpoistotekniikalla enintään 20 000 tuntia vuoteen 2016 saakka, mutta muutamat niistä ovat purkukunnossa ehkä jo 2010-luvun alussa. Niiden mukana poistuu lähes 700 megawattia tuotantoa.

Myös muutamilla Fortumin hiilivoimaloilla on edessään isoja investointeja, jos yhtiö aikoo jatkaa niiden käyttöä. Kaikkiaan 20 000 tunnin kerhoon kuuluu 21 laitosta Suomessa. Aikamäärä vastaa noin 2 vuoden ja 3 kuukauden yhtämittaista toimintaa.

Kuudes ydinvoimala ei riitä, hiili antaa säätövaraa

Poistuvaa kapasiteettia korvaamaan tarvitaan useita uusia suuria voimalaitoksia. ”Suomi oli vuosikymmeniä yliomavarainen energiantuotannossaan, mutta nykyiseen tilanteeseen emme ole varautuneet riittävästi”, johtaja Jari Niemelä PVO:sta sanoo.

Kesällä 2011 valmistuvaksi lupailtu Olkiluoto 3 korvaa poistuvaa voimantuotantoa osittain. Kokonaisuudessaan ei lakkautettavaa kapasiteettia korvaisi edes toinen 1 600 megawatin ydinreaktori.

Päätökset uusista voimaloista tekevät voimayhtiöt, mutta luvat niiden rakentamiseen myöntävät poliitikot ja viranomaiset. Edessä on jälleen kerran poliittinen kamppailu uudesta ydinvoimalasta.

Todennäköistä on, että Suomeen rakennetaan myös uusia isoja, 750 megawatin hiilivoimaloita ilmastonmuutoksesta huolimatta.

”PVO rakentaa tulevaisuudessa mahdollisimman vähän hiilen varaan. Hiili on kuitenkin säätävää tuotantokapasiteettia, eikä siitä päästä Suomessa eroon. Vesivoimaa ei voi rakentaa lisää ja tuulivoimakin tarvitsee varavoimaa”, Niemelä sanoo.

Biovoimaloiden rakentamista rajoittaa polttoaineen saanti. PVO:lla on käynnissä kymmenisen biovoimalahanketta, joiden yhteisteho on 200 megawattia. Aiemmin yhtiö on rakentanut 620 megawatin verran biovoimaloita.

Aikataulut paukkuvat, kun Keski-Eurooppa palaa hiileen

Voimalaprojektit ovat pitkän tähtäimen puuhaa. Jos voimayhtiö päättää rakentaa uuden kivihiilivoimalan tänä tai ensi vuonna, voimala olisi käytössä 2014–2015. Lämpövoimala maksaa 1–1,5 miljardia euroa.

Rakentamisaikataulujen arvellaan jo nyt venyvän, koska laitostoimittajilla on pulaa kapasiteetista. Syy on, että myös Saksassa ja Iso-Britanniassa on suunnitteilla kymmeniä voimaloita.

Nekin aikovat korvata vanhenevaa tuotantoaan hiilivoimalla. Saksalaisyhtiöt rakentavat 10 000 megawatin verran uusia kivi- ja ruskohiilivoimaloita 2012 mennessä. Suunnitelmissa on ainakin yhdeksän voimalaa Handelsblatt-lehden mukaan.

Saksassa energiayhtiöt ovat kaavailleet jopa 30 gigawattia uutta hiilivoimaa, mutta ympäristöjärjestöjen vastustuksen ja kalliiden päästöoikeuksien vuoksi suurin osa suunnitelmista on pantu jäihin.

Myös Ison-Britannian hallitus on myöntämässä lupia kahdeksalle uudelle hiilivoimalalle. Ne tuottavat sähköä verkkoon vuoteen 2017 mennessä. Isossa-Britanniassa ei ole rakennettu uusia hiilivoimaloita 30 vuoteen.

Milloin kasvu tasaantuu?

PVO suunnittelee jo poistuvan kapasiteetin tilalle sekä uutta perusvoima- että monipolttovoimalaitosta, joihin molempiin tulisi ainakin mahdollisuus ottaa käyttöön hiilidioksidin talteenottolaitos. Ne voisivat valmistua 2015–16 jonnekin Suomen rannikolle.

Energiateollisuus ry:ssä uskotaan, että Suomi tarvitsee vuonna 2020 peräti 18 gigawatin verran voimantuotantoa.

Metsäyhtiöiden uusi sulkemislinja panee tosin epäilemään, tarvitseeko Suomi sittenkään sähköä aina vain enemmän. ”Kasvu voi tasaantua, mutta kulutus tuskin kääntyy laskuun. Sitä varten pitäisi Suomesta poistua merkittävä määrä raskasta teollisuutta, ja sitähän ei kukaan halua”, Niemelä sanoo.

”Vaikka sellutehtaita menisi kiinni, ongelma ei poistu, sillä niiden mukana poistuu myös niiden omaa voimantuotantoa”, hän väittää.

Aiemmin verkkopalvelussa

1. Hanasaaren voimala puretaan pikaisesti [11.01.2007] »
2. Kivihiili pelastaa paukkupakkasilla [27.11.2003] »
3. Areva-Siemens: Olkiluoto 3 valmistuu kesällä 2011 [28.12.2007] »
4. Energiankulutus kasvaa vääjäämättä [11.10.2007] »
5. Helsingin Energia luottaa fossiilisiin polttoaineisiin [30.08.2007] »
6. Paine muutoksiin kasvaa Helsingin Energiassa [30.08.2007] »
7. Hiilivoima pysyy Saksan sähkön perustana [16.10.2007] »

Suomesta Ydinvoimaparatiisi

"Suomi kulkee omia sähköteitään", kirjoittaa Jukka Lukkari, Tekniikka ja Talous, 16.01.2008. Ruotsinpyhtään kunta suhtautuu varovaisen myönteisesti Fennovoiman tahtoon Rakentaa ydinvoimalaitos kunnan alueelle. Loviisa varautuu siihen, että Fortum rakentaa alueelleen uuden ydinvoimalaitoksen

Onko sähkön kulutuksen aina vain pakko kasvaa? On, uskoo virallinen Suomi. Niin teollisuuden kuin ministeriöidenkin kulutusennusteet perustuvat siihen, että takavuosien kulutuskäyriä jatketaan liki samoilla kulmakertoimilla eteenpäin. Toisenkinaisiin näkemyksiin on perusteita. "Naapurimaissa Ruotsissa ja Norjassa sähkön kulutus on pysynyt koko vuosikymmenen paikallaan."

TEOLLISUUDEN ENNUSTEET

Teollisuuden tuorein ennuste arvioi, että sähköä kuluu vuonna 2020 Suomessa 106 terawattituntia, kun viime vuonna sitä kului noin 90 terawattituntia. Vuosikulutuksen kasvu, 16 terawattituntia, on suurempi kuin Olkiluotoon nousevan ydinvoimalan vuosituotanto.

Helge: Uutta kapasiteettia tarvitaan?

Ruotsissa sähköä on kulunut koko 2000-luvun noin 145 terawattituntia vuodessa. Viime vuoden kulutuslukemat eivät ole Ruotsissakaan valmistuneet, mutta tammi–marraskuun tilastot kertovat kulutuksen laskeneen edellisvuodesta prosentin verran.

Helge: Suhteessa väkilukuun käytämme paljon enemmän sähköä kuin Ruotsi.

Norjassa kulutus on hieman kasvanut, mutta silti sähköä ei maassa kulu enempää kuin vuonna 2000. Niin Norjassa kuin Ruotsissakin kansantuote on kasvanut viime vuosina vauhdikkaasti, joten perinteinen kytkös elintason ja sähkönkulutuksen välillä näyttää katkenneen.

Helge: Talouskasvuko meillä selittää sähkön kulutuksen kasvun?

Suomessa koko viime vuoden lopulliset kulutuslukemat selviävät kohtapuoliin. 11 kuukauden perusteella tiedetään jo, että kulutus jäi edellisvuoden lukemiin. Osaltaan tähän vaikutti poikkeuksellisen lämmin sää.

Suomi ei ole Ruotsi

”Elintason noustessa halutaan asua väljemmin, mikä nostaa sähkön kulutusta.” Johtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä muistuttaa, että sähkön kulutuskehitystä Suomessa ei voi arvioida katsomalla Ruotsiin.

”Ruotsissa toisin kuin Suomessa kotitalouksien sähkönkulutus on jo kyllästymispisteessä. Suomessa esimerkiksi asumisväljyys on kaukana Ruotsista. Elintason noustessa halutaan asua väljemmin, mikä nostaa sähkön kulutusta.”

Helge: Meillä on rakennettu vilkkaasti.

”Suomessa myös teollisuuden rakenne on erilainen. Täällä tehdään enemmän mekaanisia massoja.”

Helge: UPM etunenässä. Totta tuokin, ruotsalaiset tuottavat enemmän sellua rannikoillaan olevissa tehtaissaan.

Suomessa teollisuus syö kaikesta sähköstä selvästi yli puolet, kun Ruotsissa ja Norjassa osuus on vain 40 prosenttia.

Helge: Sopii taudinkuvaan.

Sähköennusteiden suurin kysymysmerkki on teollisuuden ja etenkin metsäteollisuuden tulevaisuus. Mikäli metsäteollisuuden alasajo Suomessa jatkuu, tehdyt kulutusennusteet voi heittää roskiin.

Helge: Alkavat myydä sähköä kaapelia pitkin Eurooppaan, jossa sähköstä saa paremman hinnan.

Esimerkiksi Stora Enson marraskuinen ilmoitus tuotannon supistuksista vähentää Suomen sähkönkulutusta noin prosentin. Vielä vuosina 1990–2005 metsäteollisuuden sähkönkulutus kasvoi Suomessa lähes kymmenen terawattituntia.

Helge: Uskon sähkön vientiskenaarioon, mutta siitä ei nyt poliittisen lobbauksen edetessä puhuta, koska suomalaisille pitää myydä ideaa kotimaisen kulutuksen kasvusta ja pelotella sillä, että sähkön hinta meillä nousee. Ja se nousee joka tapauksessa. Energiatuotanto on lupaus "to print money". Tämä näkyy Fortuminen "menestyksessä".

”Toisaalta näihin asti metsäteollisuuden sähkön kulutus on tälläkin vuosikymmenellä koko ajan kasvanut, vaikka uusinvestointeja ei ole tehtykään”, Leskelä muistuttaa.

Metsäteollisuuden merkitys Suomen sähkötaloudessa nähtiin vuonna 2005, jolloin tehtaiden pysähtyminen alan työselkkauksen takia vähensi Suomen koko vuoden sähkönkulutusta selvästi.

Talvivaara kuluttaa enemmän sähköä kuin Salo

Metalliteollisuus kuluttaa Suomessa vain kolmanneksen metsäteollisuuden vaatimasta sähköstä. Suomen suurin yksittäinen sähkösyöppö on tosin Outokummun Tornion tehdas. Jatkossa metallinkin sähkön tarve saattaa Suomessa pienetä, kun tehdastuotanto siirtyy muualle.

Helge: Outokumpu on keskeisenä toimijana mukana Fennovoimassa. Ennustan, että tämä laitos sijoitetaan länsirannikoille, ehkä Kristiinankaupunkiin.

”Toisaalta taas esimerkiksi uusia kaivoksia on tulossa”, Leskelä muistuttaa.

Mittavin eli Sotkamoon rakenteilla oleva Talvivaaran nikkelikaivos tarvitsee prosesseihinsa paljon sähköä. Kulutus nousee vuodessa jopa 400 gigawattituntiin. Se on selvästi suurempi kuin elektroniikkateollisuuskaupunkina tunnetun Salon kokonaissähkönkulutus.

Helge: Siksi puhutaan jopa Simosta sijaintipaikkana.

Jos teollisuuden sähkön kulutuksen ennustaminen on vaikeaa, niin kotitalouksien ja palvelujen sähkön käytön kasvua ei estäne mikään. Asumisväljyyden lisäksi kulutusta kasvattavat jatkuvasti lisääntyvä laitetulva ja ihmisten käyttäytymismallien muutos.

Helge: Kuluttajat saadaan tällä mukaan "ydinvoimaparatiisitalkoihin".

”Ihmiset haluavat harrastaa sisällä kaikkea sitä mitä ennen tehtiin ulkona”, Leskelä kuvailee.

Mutta entä säästö? Leskelä arvelee talouskasvun syövän säästötoimien ja energiatehokkuuden kasvamisen vaikutukset.

Helge: Säästäminen, "conservation" on tulevaisuuden avainsanoja. Jopa amerikkalaiset puhuvat tästä. Heillä on tietenkin varaa lisätä "säästämistä", mutta ekologinen jalanjälkemme lienee samaa suuruusluokkaa. Meillä ei ole varaa hurskasteluun.

”Eri asia on tietysti, jos asioita lähdetään voimakkaasti ohjaamaan uudella lainsäädännöllä. Sillähän kulutusta voidaan muuttaa nopeastikin.”

Sähkönsäästäjän monet konstit

1. Säästömahdollisuuksista on laadittu monia laskelmia. Kaikkien Suomen hehkulamppujen vaihto energiansäästölamppuihin voisi kaavamaisesti laskien säästää yli terawattitunnin.
   
   
2. Tietokoneiden sammuttaminen silloin, kun niitä ei käytetä nirhaisisi kulutuksesta 0,6 terawattituntia, turhaan päällä olevien digiboksien sammuttelu 0,3 terawattituntia...
   
   
3. Näitä selvästi suurempiin wattisäästöihin voitaisiin päästä asuntojen lämmitysjärjestelmien muutoksilla, jotka selittävät osan Ruotsin sähkönkulutuksen tasaantumisesta.
   
   
4. Ruotsalaisia on valtiovallan toimin jo pitkään ohjattu lämpöpumppujen käyttäjiksi. Ruotsissa onkin myyty yli puoli miljoonaa lämpöpumppua, kun Suomessa niitä on runsaat 100 000.
   
   
5. Suomen kaikkien aikojen sähkönkulutuspiikki kirjattiin viime vuoden helmikuun 7. päivänä , jolloin tehoa tarvittiin enimmillään 15 000 megawattia.
   
   
6. Suomen oma tuotanto kattoi tästä 12 000 megawattia. Ainakin vielä viime talvena tilanteesta selvittiin Ruotsin ja Venäjän tuontisähköllä.
   
   
7. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on varoitellut, että paukkupakkasten sattuessa Venäjän sähkön varaan ei välttämättä voi laskea .

”Tiukka paikka voi tänäkin vuonna tulla eteen, mutta ei sähkön loppumisesta ole vaaraa”, Leskelä povaa.