Näytetään tekstit, joissa on tunniste logistiikka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste logistiikka. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai, maaliskuuta 21, 2010

Logistiikkakeskukselle energiat lämpöpumpulla maasta

logistiikkakeskus Bastukärrissä maksaa 150 miljoonaa euroa

Sipoossa vihreä jakelukeskus imee energiaa maasta, otsikoi Vartti-lehti 14. maaliskuuta 2010. Fortum rakentaa ja omistaa logistiikkakeskuksen viereen rakentuvan erillisen energialaitoksen, joka tuottaa ja välittää tarvittavan lämmön ja jäähdytyksen logistiikkakeskukseen.

Rakentaminen alkaa tämän vuoden aikana. Suomessa ei ole artikkelin kirjoittajan Mika Mykkäsen mukaan vastaavankokoista eri energiamuotoja käyttävää energialaitosta.  Fortumin myyntijohtaja Jussi Ojanen kertoo, että yhdistelmälaitos on valmiina jo ennen logistiikkakeskuksen valmistumista.

Vuoden 2012 loppuun mennessä 50 hehtaarin alueella toimii yksi Pohjoismaiden vihreimmistä logistiikkakeskuksista. Energiapihissä 80 000 neliön logistiikkakeskuksessa säästöjä pitäisi syntyä, koska logistiikkakeskus käyttää lämmitysenergiaa suhteessa puolet vähemmän kuin tavallinen omakotitalo.

S-ryhmän kiinteistöjohtajan Janne Rytkösen mukaan suurhankkeen kokonaishinta on 150 miljoonaa euroa. Ryhmä varautuu ratkaisullaan tuleviin energiaveroihin. Logistiikkakeskuksen hiilidioksidipäästöt ovat alle sadasosan omakotitalon suhteellisista päästöistä.

Käyttötavaran jakelukeskus lämpenee ja viilenee yli 95 prosenttisesti uusiutuvalla energialla.  Lämpöenergiasta noin puolet siepataan maaperästä ja loppuosa katetaan pelleteillä tai muilla biopolttoaineilla. Öljyä käytetään vara- ja huipputehona, jos pakkaset paukkuvat täälläkin vielä tulevaisuudessa.

Lämpö pumpataan varastotiloihin 150 kallioon poratusta reiästä. Talouden mittarit eivät olleet pääosassa. S-ryhmä antoi imago- ja ympäristöarvojen vaikuttaa päätöksentekoon.  Energiajärjestelmän on laskettu tuovan säästöä halvan energian muodossa sen jälkeen, kun se on maksanut itsensä takaisin.

Kirjoitan aiheesta, koska tämä sopii mainiosti Biokasvuympäristö-projektin tausta-aineistoksi.  Trendimuutos on tapahtunut. Tällaisia uutisia kuulee sieltä täältä. Suuryritykset ovat oivaltaneet, että vihreys on trendi, johon kannattaa tarttua ja  konkreettisilla teoilla luodaan pr-arvoa.

tiistaina, elokuuta 04, 2009

Biomassan kuljetussäästöt

Sotkamon Nesteellä luen Timo Siukonen, HS, artikkelia "biomassan kuljetuksissa plaa rahaa turhiin kuljetuksiin jopa kymmeniä miljoonia euroja".

Jyväskylän yliopisto on selvittänyt tehottomuuden syitä.

Keskitetyssä järjestelmässä myyjä ja ostaja hoitavat liiketoimet keskenään, mutta tuhlaaminen voitaisiin lopettaa, jos korjuu-, kuljetus- ja hakeyrittäjät ottaisivat käyttöön yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän.

Esiselvityksen tekijä, projektipäällikkö Minna Lappalainen, JY:n Agora Centeristä.

Myönteisten vastausten antajia olivat UPM, Stora Enso ja Metsähallitus, kun taas epäillen suhtautui Vapo ja kielteisesti Metsäliitto.

Biomassan ohjausjärjestelmän kehittämiseen pitäisi upottaa arviolta 420 000 euroa. Uskon, että Minna Lappalainen on oikeilla jäljillä. Pohdimme 90-luvulla ns. Fast-Fresh-Flow logistiikkajärjestelmää samalta pohjalta Ranskaan, mutta emme päässeet tuumasta tietokanta-asteelle.

Järkieräistäminen ja kirjaaminen samaan tietokoneohjelmaan alentaisi kustannuksia 7,2 %. Valtakunnallisesti säästöt olisivat 21 miljoonaa euroa.

keskiviikkona, joulukuuta 19, 2007

Bioenergiaa oudoista aineista

Minun pitäisi kirjoittaa sähköinen tarina bioenergiasta ja uusista polttoaineista. Juttelin asiasta P:n kanssa matkalla Helsinkiin 6.12.2007. Keskustelimme teemasta Ollin kanssa, joka lensi seuraavana päivänä Meksikoon.
  1. Adaptiivinen malli
  2. Mitä poltettavaa on tarjolla?
  3. Millaiset etäisyydet?
  4. Kuljetuskustannukset
  5. Esikäsittelyn laitteet ja kustannukset
  6. Paikallinen yhteistyöverkosto
Jospa laatisin itselleni listan poltettavista jakeista, joita EH pystyisi hyödyntämään. Sitten sekaan ladataan näkemyksiä innovaatioista. Tärkeintä lienee koko prosessin hallinta, koska ratkaisut ovat useimmiten asiakaslähtöisiä.
  1. Maatiloilla syntyvä biojäte, lanta, oljet ja muut ainekset
  2. Sahojen purut, hakkeet ja pintalaudat haketetaan (tällä alueella paljon toimintaa)
  3. Turpeen hyödyntäminen (uusi kuivaus- tai briketointimenetelmä)
  4. Vesistöjen ruoppauksen kuiva-aineen polttaminen
  5. Kasvihuoneiden kasvatusalustojen kierrättäminen ja polttaminen
  6. Jätteiden polttaminen
Verkottunut yhteistyö bioenergia-alan konsulttien ja insinööritoimistojen kanssa. Lähestymme asiaa logistiikan näkökulmasta (Supply Chain Management).
  1. Poltettavien fraktioiden saatavuus
  2. Poltettavien ainesosien esikäsittely ennen polttoa
  3. Polttoprosessin säätö vaatii mallintamista eri polttoaineseoksille
  4. Räätälöityjen ratkaisujen rakentaminen (engineering), käyttö ja ylläpito
  5. Räätälöityjä standardiratkaisuja
Lämpölaitoksen sijoituspäätökseen vaikuttavia tekijöitä:
  1. Lämmön tarve
  2. Kylmän tarve
  3. Sähkön tarve
  4. Fyysinen sijainti
  5. Käytön tasaisuus / muuttuvuus
  6. Miten suureen laitokseen saadaan jatkuvasti ja tasaisesti polttoainetta?
  7. Rahoituksen järjestäminen
  8. Käyttäjien koulutus
  9. Lämpöyrittäjä (kuka hoitaa laitosta?)