Näytetään tekstit, joissa on tunniste energiatehokas. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste energiatehokas. Näytä kaikki tekstit

maanantaina, lokakuuta 21, 2013

Tampereella 2014

Vuoden kuluttua Tampereella järjestettävät Energia 2014 -messut ja EnergiaForum 2014 oheistapahtumineen kokoavat energia-alan ammattilaiset, valtakunnalliset ja kunnalliset poliittiset päättäjät, suunnittelijat, isännöitsijät ja muut energiasta kiinnostuneet saamaan uusimman energiatiedon.

Perinteisten energiaratkaisujen lisäksi Energiamessut tuovat esille kestävää kehitystä, energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa.

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 28.–30.10.2014 järjestettävien Energiamessujen FutureCity-uutuusteema hahmottaa tulevaisuuden energiatehokkaita taajamia.

Älykkäät ratkaisut tulevat tehostamaan energiankäyttöä kodeissa, työpaikoilla ja liikenteessä.

http://www.expomark.fi/w/energia-2014-messut-kokoaa-energia-alan-tampereelle/

tiistaina, toukokuuta 14, 2013

Aasian energiamarkkinat

rhee

Lähde: Helsingin Sanomat Vieraskynä-palstan asiantuntijakirjoitus 11.5.2013

Aasian energiantarve on kasvanut  nopeasti voimakkaan talouskasvun tahdissa. Kiinan kasvu näyttää 2013 olevan 8,2 prosenttia ja Intiakin saattaa päästä 6 prosentin kasvuun. Jos vauhti säilyy, Aasian osuus maailman bkt:sta kasvaa vuoteen 2035 mennessä 28:sta 44 prosenttiin. Samalla aikavälillä alueen energiankulutus kasvaa peräti 56 prosenttia.

Aasialla on hallussaan ehkä neljännes maailman hiilivarannoista, mutta vain 16 prosenttia perinteisistä kaasuvaroista ja 15 prosenttia teknisesti käyttökelpoisesta öljystä ja nesteytetystä maakaasusta.

Jos Aasian energialähteiden rakenne säilyy, hiilenkäyttö lisääntyy 81 prosenttia, öljynkulutus kaksinkertaistuu. Vuonna 2035 energiatuotannon hiilidioksidipäästöt olisivat 20 miljardia tonnia. Se on lähellä tasoa, jota ilmastoasiantuntijat pitävät globaalisti kestämättömänä. Aasian päästöt kaataisivat maailmanlaajuiset tavoitteet.

  1. Aasain öljyntuonti kolminkertaistunee 2035 mennessä
  2. Kiinalla on maailman suurimmat liuskekaasuresurssit: lähes 20 % kokonaismäärästä
  3. Intialla ja Pakistanilla on hallussaan mittavat liuskekaasuvarannot

Fukushiman katastrofi muistutti ydinvoiman riskien olemassaolosta. Täysi luopuminen ydinvoimasta kasvattaisi kuitenkin Aasian energiasektorin hiilidioksidipäästöjä huomattavasti, jos ydinvoima korvataan nykyisten energialähteiden yhdistelmällä.

Alueellisten energiamarkkinoiden yhdentyminen voisi tarjota valtavia hyötyjä. Tarjoaako liuskekaasun hyödyntäminen tien tulevaisuuteen, joka on vähemmän riippuvainen fossiilisista polttoaineista?

Sähkö- ja kaasuverkkojen yhdistäminen yli rajojen parantaisi tehokkuutta. Hiilidioksidipäästöjen pienenemisen lisäksi ratkaisuista seuraisi huomattavaa taloudellista etua.

tiistaina, elokuuta 09, 2011

Energia ja Ympäristö

july27_2011 095 Uusiutuvat energiat saavat palstatilaa R-Kioskissakin myytävässä Energia ja Ympäristö –lehdessä. Risupaketti heijastuu lehtikioskiin asti.

Tavoittaako lehti bioenergiasta kiinnostuneita suomalaisia lukijoita?

Yllätyksekseni havaitsen, että lehti on ilmestynyt kaksi vuotta. Näin Lehtikuningas esittelee nettisivuillaan lehteä: 

Energia ja ympäristö

Energia ja ympäristö ovat nyt jokaisen asia Asiantunteva Energia ja Ympäristö kertoo kansanomaisesti energia- ja ympäristöalan tapahtumaviidakosta, jonka tieto ja tuntemus on tärkeää jokaiselle suomalaiselle.

Alan ammattilaisille lehti tarjoaa kriittistä tutkimustietoa. Energia ja Ympäristö -lehti on ilmestynyt nyt kaksi vuotta. Sen tulee olla jokaisen kodin lukulehti, lehden välittämää tietoa ei kukaan suomalainen voi tänään ohittaa. Tilaushinta ei ainakaan ole esteenä!

  • Kieli: Suomi
  • Maa: Suomi
  • Numeroa vuodessa: 6

maanantaina, toukokuuta 30, 2011

Energia- ja kaivosteollisuuden kohteiden identifiointi

october12_2010 028

Asiakkaiden “löytäminen” on vaivatonta, koska alan yritykset ovat suuria, nimekkäitä ja toiminta on pääomaintensiivistä.

Tarpeiden kartoittaminen on vaikeampaa, kun yhtälöön lisätään toimintojen arvoketjut ja ympäristövaikutukset.

Tärkeintä on lähteä liikkeelle selkeillä viesteillä. Voimme lähestyä alan asiantuntijayrityksiä, laite- ja automaatiotoimittajia. Metodina käytämme B2B asiantuntijamyynnistä opittua.

  1. Asiakasrekisterin rakentaminen (CRM)
  2. Viestintä- ja vuorovaikutusstrategian ja taktiikan muotoileminen
  3. Oppivan organisaation halua oppia uutta ja sopeutua tarpeiden mukaan

MP3:ssa on pohdintaa sosiaalisesta mediasta ennen Innovaatiojunaa.

lauantaina, huhtikuuta 16, 2011

Bioenergialaitoksen monipolttoaineympäristön hallinta

august31_2010 141

Mitä 5T metodi tuo bioenergialaitoksen monipolttoaine-strategian optimointiin käytännössä?

Ensimmäinen vaikutus on toimittajan ja käyttäjän perinteisten vastakkain olemisen roolien muuttuminen.

Paras kokonaistulos löytyy yhdessä ongelmia analysoiden, ideoiden, innovoiden: hyötysuhteen parantamiseksi haetaan uusia vaihtoehtoja.

Toimittaja-keskeisessä käyttöönotossa päävastuu onnistumisesta on laitoksen rakentajalla. Oppivassa organisaatiossa yhteistyön reviiriä laajennetaan totutusta avoimempaan suuntaan.

Toimittajalla eli laitoksen rakentajalla vastuualueena on toiminnan saattaminen sellaisiin uomiin, että optimoidut toiminnot ja käytänteet voidaan siirtää laitoksen käyttäjälle (operaattorille, lämmön ja sähkön tuottajalle) speksien mukaisesti. 

Käyttöönoton ja kehittämisen kynnyksenä on näiden perinteisten roolien vaihdos: miten käyttäjän rooli saadaan muutettua käskijästä ja vaatijasta hyvien käytäntöjen etsijäksi ja kokemusten jakajaksi.

Kehitämme tarkoitukseen sopivaa oppimisympäristöä.

 

 

tiistaina, toukokuuta 18, 2010

Miksi metsäfirmat ovat innoissaan ydinpannuista?

maj11_2010 126Juha Vahe kirjoittaa Piksussa: “Olen pitkin hampain ja happamin mielin julkaissut uutispoiminnoissa joukon metsäteollisuuden lobbauksia siitä, miten Suomi tarvitsee ensi hätään muutaman ydinvoimalan lisää tuottamaan sähköä yhä vain suuremmalle määrälle kookkaampia paperikoneita, joitten energiatehokkuus ei kaiken muun kehittyessä kehity yhtään minnekään.”

Juha, se nyt vain on niin, että ydinvoimalaitoksilla pystyy tekemään rahaa! Sähkön roudaaminen Eurooppaan on halvempaa ja helpompaa kuin painavien paperirullien siirtäminen pienillä keikkuvilla paateilla kymmenistä pikkusatamista eri puolilta Suomen rannikkoa Euroopan kylläisille markkinoille. Suomenlahden ali vedetään 2013 (muistaakseni) paksu kaapeli sähkön siirtämiseksi sieltä tänne tai täältä sinne. Euroopan sähkömarkkinoiden vapautumista lukuisat ydinmyllymme ennakoivat.

“Kysyin kommenttia pankin metsäteollisuusanalyytikolta, mutta eihän sellainen tunnetusti aiheestaan mitään tiedä”, Juha Vahe jatkaa.

Juha, metsäyhtiöistä UPM on selvin sanoin ilmoittanut strategiassaan, että se tähtää energiayhtiöksi. Syöttötariffit takaavat sekä biolaitosten, että tuulimyllyjen kannattavuuden. Samalla sitä kautta syntyy Pesosen toivoma sisäinen devalvaatio, kun sinä, minä ja Hentun Liisa maksamme tukirahat korkeimpina sähkölaskuina. Metsäpomot ovat tutkineet Exceleitään tarkasti ja tietävät ydinvoiman tuottamisen hyväksi bisnekseksi. BP tietää, että öljykatastrofin remonttilasku on sille vain 75 miljoonaa dollaria. Firma tienaa heikommillakin varolaitteilla 450 miljoonaa euroa voittoa viikossa, joten kuprun maksamiseen menee muutaman päivän voitot.

Juha Vahe: “Oman käsitykseni mukaan suunnan pitäisi olla selvä, mutta aikataulu ei ole. Muistelen muutaman vuoden takaista CNBC:n veteraanitoimittajan haastattelua, jossa hän yritysostojen erityisasiantuntijalta Jukka Härmälältä kyseli paperin tulevaisuudesta. Molemmat miehet olivat liikuttavan yksimielisiä siitä, että kaikki Internetistä löytyvä pitää tulostaa printterillä ja näin paperinkulutus sen kuin kasvaa. Olen kuullut urbaaneja legendoja 50-vuotiaista valtion virkamiehistä, jotka printtaavat sähköpostinsa, mutta 15 vuoden kuluttua se sukupolvi on jo eläkkeellä.”

Juha, metsäteollisuutemme pomot ovat olleet suurmiehiä ja perässähiihtäjiä. Heille ei välttämättä aikaisemmin poikkeavat totuudet kelvanneet. Mutta energiapeliä sikariportaan bosset ovat kehittäneet systemaattisesti ja huolellisesti.  Anne Brunila ei siirtynyt sattumalta Fortumin leipiin. Hänen lausuntonsa ydinvoimalan rakentamisesta Eestiin sopii tarkasti Euroopan vapautuvien sähkömarkkinoiden markkinarakoon. Sähkön siirtäminen Eestistä eteenpäin on helpompaa kuin Loviisasta kaapelia pitkin. Ingalin sulkeminen on jättänyt Baltiaan tyhjiön, jonka paikkaamiseen Fortumin laitos sopii hyvin. Fennovoima hyödyntää puolestaan pohjoisen poliittista tyhjiötä. Vihreät ovat vahvoilla Helsingissä, mutta muualla Suomessa vihreää väriä edustaa siltarumpupuolue, joka haistaa sekin metsäteollisuuden rakennemuutoksen todeksi. Ja onhan siellä pohjoisessa Outokumpu.

Juha jatkaa: “Nyt kuitenkin annan puheenvuoron Metsäteollisuus ry:n kannoista poikkeaville näkemyksille, joita on Metlasta esittänyt VTT Lauri Hetemäki.”

Juha, tutkijat saavat puhua mitä huvittaa, koska ei niillä kuitenkaan ole valtaa. Siksi mekin saamme heitellä tänne mielipiteitämme. Kuka näistä välittää. Saisimme enemmän lukijoita, jos kirjoittaisimme tisseistä, uimarantamisseistä ja tangolaulajista. Viimeistään 2015 poliitikot opettavat, että on pakko myydä sähköä Eurooppaan, että pystymme maksamaan velkamme. Kyllä tämä on poliitikkojen ja suuryhtiöiden vastaus innovaatiovaateille. Ydinvoima on Public + Private Europeliä parhaimmillaan. Toivotaan, että y-pannut kestävät ja Olkiluoto valmistuu. En haluaisi olla veronmaksajana maassa, jossa energiapuolen megainvestoinnit menevät mönkään, koska mehän ne silloin maksamme. Siinä vaiheessa firmat ovat yhtä köyhiä kuin saksalaiset ja ranskalaiset suurpankit.

maanantaina, maaliskuuta 29, 2010

Ikkunat auki Eurooppaan

joulu19,2009 082

Kuinka pitkä matka on Eurooppaan? Miten paljon maksaa Euroopan valloittaminen? Näitä pohdittiin isolla porukalla tänään.

- bioenergia
- ympäristöteknologia
- vesien suojelu
- lietteet, lanta ja jätteet
- kuka nakkaa kanankakkaa?

Rahoituksen järjestäminen

SITKUN ollaan sillä ja sillä tasolla, voimme sijoittaa näin ja näin paljon. No, eihän siitä ole suurta hyötyä enää siinä vaiheessa, kun riskisijoitusta ei enää tarvita.

TEKNOLOGIA ei ole ainut autuaaksi tekevä voima. Sijoittajat miettivät, miksi suomalainen bioenergia ei ole menestynyt maailmalla. Oma kantani on yksinkertainen: kun ei ole oikeastaan yritettykään.

LIIKETOIMINTAMLLEJA toivotaan, mutta kaiken pitäisi tapahtua tuhansien sääntöjen mukaisesti. Tämä on hupaisaa.

KILPAILU on bioenergia-alalla satojen yritysten sanelemaa. Euroopassa on satoja valmistajia. Bioenergia-alan yritykset ovat pääasiassa paikallisia. Eurooppalaisia markkinajohtajia ei ole syntynyt, koska kansallisia yrityksiä tuetaan. Minusta ala kaipaa konsolidointia ja eurooppalaisia menestyjiä.

 

 

Metri lunta ja vähän asiakkaita lähietäisyydellä

25022010730 Kun suomalainen yrittäjä astuu ulos verstaastaan, ulkona ei ole pilvin pimein asiakkaita. Tänä talvena tyypillinen näkymä on metri lunta ja vielä korkeammat lumikinokset.

Tämä selittää myös vientiriippuvuutemme.
Täältä on pakko hakeutua suuremmille markkinoille. Näin on tehty pitkään. Ensimmäinen vaihe alkoi aikoja sitten ja teollinen edistyneisyys saavutettiin 50-luvulla, kun Suomi maksoi sotakorvauksia Neuvostoliitolle. Se johti metalliteollisuuden, laivanrakennuksen ja sähköteollisuuden kukoistukseen.

2010 – 2020 siirrymme uuteen Kukoistuksen Aikakauteen, jos filosofi Pekka Himasen puheet johtavat uuteen kehitysharppaukseen. Näen asian käytännöllisemmin osaamisen ja projektiviennin kehitysharppauksena. Näistä asioista puhumme tänään Helsingissä.

sunnuntai, maaliskuuta 21, 2010

Logistiikkakeskukselle energiat lämpöpumpulla maasta

logistiikkakeskus Bastukärrissä maksaa 150 miljoonaa euroa

Sipoossa vihreä jakelukeskus imee energiaa maasta, otsikoi Vartti-lehti 14. maaliskuuta 2010. Fortum rakentaa ja omistaa logistiikkakeskuksen viereen rakentuvan erillisen energialaitoksen, joka tuottaa ja välittää tarvittavan lämmön ja jäähdytyksen logistiikkakeskukseen.

Rakentaminen alkaa tämän vuoden aikana. Suomessa ei ole artikkelin kirjoittajan Mika Mykkäsen mukaan vastaavankokoista eri energiamuotoja käyttävää energialaitosta.  Fortumin myyntijohtaja Jussi Ojanen kertoo, että yhdistelmälaitos on valmiina jo ennen logistiikkakeskuksen valmistumista.

Vuoden 2012 loppuun mennessä 50 hehtaarin alueella toimii yksi Pohjoismaiden vihreimmistä logistiikkakeskuksista. Energiapihissä 80 000 neliön logistiikkakeskuksessa säästöjä pitäisi syntyä, koska logistiikkakeskus käyttää lämmitysenergiaa suhteessa puolet vähemmän kuin tavallinen omakotitalo.

S-ryhmän kiinteistöjohtajan Janne Rytkösen mukaan suurhankkeen kokonaishinta on 150 miljoonaa euroa. Ryhmä varautuu ratkaisullaan tuleviin energiaveroihin. Logistiikkakeskuksen hiilidioksidipäästöt ovat alle sadasosan omakotitalon suhteellisista päästöistä.

Käyttötavaran jakelukeskus lämpenee ja viilenee yli 95 prosenttisesti uusiutuvalla energialla.  Lämpöenergiasta noin puolet siepataan maaperästä ja loppuosa katetaan pelleteillä tai muilla biopolttoaineilla. Öljyä käytetään vara- ja huipputehona, jos pakkaset paukkuvat täälläkin vielä tulevaisuudessa.

Lämpö pumpataan varastotiloihin 150 kallioon poratusta reiästä. Talouden mittarit eivät olleet pääosassa. S-ryhmä antoi imago- ja ympäristöarvojen vaikuttaa päätöksentekoon.  Energiajärjestelmän on laskettu tuovan säästöä halvan energian muodossa sen jälkeen, kun se on maksanut itsensä takaisin.

Kirjoitan aiheesta, koska tämä sopii mainiosti Biokasvuympäristö-projektin tausta-aineistoksi.  Trendimuutos on tapahtunut. Tällaisia uutisia kuulee sieltä täältä. Suuryritykset ovat oivaltaneet, että vihreys on trendi, johon kannattaa tarttua ja  konkreettisilla teoilla luodaan pr-arvoa.

maanantaina, maaliskuuta 15, 2010

Vientioperaation suunnittelu

17022010472Valmistelemme Biokasvuympäristö-vientihanketta. Olemme kehittäneet uutta projektivientimallia kymmenkunta vuotta. Nyt on aika hilata uusia ideoita vientikäyttöön.

Jos kumppaneillamme on tulevaisuudenuskoa, heissä on myös rohkeutta rakentaa yhdessä Suomelle kukoistava tulevaisuus. 

Teemme operaatiosta ketterän, keveän, joustavan ja energisen. Muutamme toimintatapoja  ja käytäntöjä. Entiset raskaat ja jyräävät, syvällä liikkuvat mallit joutavat romukoppaan.

Asetamme käyttöön pitkäaikaisen kokemuksen ja omakohtaisen kosketuksen vientitoiminnan arkeen. Vuorovaikutuksen ja keskinäisen kunnioituksen ideaa korostaan Pekka H. kirjassaan Kukoistuksen käsikirjoitus (WSOY), jonka tavoitteena on etsiä henkisiä eväitä, joilla Suomi saataisiin tällä vuosikymmenellä nousuun.

  1. Älä tuijota kylmiin lukuihin
  2. Älä ajaudu vaihtoehdottomuuden harhaan
  3. Tarvitsemme keskustelua ja rohkeutta ajatella toisin
  4. Lama on kahlinnut asenteita entisestään
  5. Kukin vetäytyy poteroonsa ja tuumii, että ehkä tästä vielä selvitään
  6. Hyvinvointi-mantraksi muuttuu: jokainen pitäköön huolta itsestään
  7. Tarvitaan kykyä puhutella ihmisiä
  8. Valikoiduilla puolitotuuksilla ei enää pärjää
  9. On käytettävä tavallisten ihmisten kieltä
  10. Arvotyhjiö täyttyy aina: siksi tarvitaan rohkeutta arvokeskusteluun

Suomi tarvitsee moraalisia esimerkkejä ja rohkeita tekoja. Arvopuheet ovat merkityksellisiä vain, jos teot vastaavat puheita. Suomen menestyksen avain on, että luova voima ja ideat pystytään hyödyntämään ja että luodaan rakenteita, jotka vahvistavat osaamista ja vuorovaikutusta, kirjoittaa Hesari pääkirjoituksessaan.

Ilman rohkeutta valavia tekoja Suomi kääntyy yhä pahemmin sisäänpäin. Poistolistalle laitetaan:

  1. Uhkakuviin perustuvien puheenvuorojen ylikorostaminen
  2. Salaileva päätöksenteko
  3. Kasvava muukalaisviha ja välinpitämättömyyden kierre pitää uskaltaa katkaista

sunnuntai, helmikuuta 07, 2010

Suomalainen rakennemuutos AD 2010

241020094409 Teollisen aikakauden rakenteita joudutaan maassamme muuttamaan. Verkostomainen toiminta mahdollistaa rakennemuutoksen, mutta olemmeko henkisesti ja taidollisesti valmiita muutokseen?

Suomi oli viime vuosisadalla yksi maailman pienistä ihmeistä. Alkava vuosisata alkoi hyvissä merkeissä, mutta maailmanlaajuinen talouslama paljasti haavoittuvuutemme.

EU ja eurooppalaisuus ei enää riitä. 2010 – 2020 Suomen pitäisi kehittyä taloudeksi, joka pärjää globaalissa toimintaympäristössä. Nousimme vuosisadassa takapajuisesta maatalousyhteiskunnasta moderniksi teollisuusvaltioksi, joka nyt jo kurkottaa kohti tietoyhteiskuntaa.

  • Nokian kännykkäihme teki meistä mobiililaitteiden suurvallan
  • Pystyykö Nokia tekemään saman OVI-palvelutuotannossa?
  • Paljon pitää tapahtua, koska haasteet ovat aivan toista kokoluokkaa

Nyt kun suuryritykset sulkevat tehtaitaan ja irtisanovat tuhansia säilyttääkseen jäljelle jäävien ihmisten työpaikat, onko se oikein vai väärin?

  • Metsäteollisuutemme on hätää kärsimässä
  • Teknologiateollisuutemme (konepajat) vienti kärsii

Suomi oli pitkään metsäteollisuuden suurvalta, joka tuotti paperia ja pakkauksia eurooppalaisille moderneissa tehtaissa. Suuruuden etua ei vieläkään ole menetetty, mutta ongelmana on perinteisten tuotteiden supistuva kysyntä.

Mihin suuntaan olemme menossa?

  • Kulutuskeskeinen yhteiskunta
  • Kuluttaminen jättää aina  tyhjyyden tunteen
  • Hyvää elämää ja Onnellisuus tavoitteiksi
  • “Uskonnolliset rakenteet”
  • Tavoitteemme: mielihyvä vai hyvä mieli?
  • Työn, arjen ja elämän yhteensovittaminen

Mikä on mahdollista saada?

  • Jätteen ja romun määrä lisääntyy
  • Kapina 60-luvulla johti hyvinvointiyhteiskuntaan
  • Onnistuuko henkinen kasvu, jotta hyvinvointiyhteiskunta 2.0 onnistuisi?
  • Positiivisen ajattelun kultti estää näkemästä ongelmiinsa vajonneen yhteiskunnan
  • Paketoitu henkinen kasvu on yhtä tyhjän kanssa

Julkisten rakenteiden kautta elää omaa ainutlaatuista elämää. On valmiita tuotteistettuja elämänmallit. Olemme romuttaneet hyveet.

  • Suojelemmeko aidosti luontoa nykyisillä elämäntyyleillä
  • Välittämmekö aidosti ihmisistä
  • Tuotammeko tavoitteellisesti hyvää mieltä?

Minne katosi Suomi?

  • Mikä ei vielä ole kaupan?
  • Seksikin on kauppatavaraa
  • Tekopyhyyden huipennus

Oy Minä Ab

  • Me voimme muuttaa yhteiskuntaa
  • Mutta jos tavoitteena on vain: kuinka saan kovempaa palkkaa?
  • Ihmisen arvo mitataan tekojen kautta
  • Onnellisuuskomitea tarvitaan

lauantaina, joulukuuta 19, 2009

Lokakuussa 2007 uskottiin Venäjän rakentamisen kasvuun

E71_24.10.2009_Sotkamo 188Lokakuussa 2007 uskottiin vahvasti Venäjän rakentamisen vahvaan kasvuun.

Silloin Rautaruukki maalaili ruusuisia tulevaisuuskuvia sijoittajille.

Toimitusjohtaja Sakari Tamminen arvioi silloin, että “Me elämme vahvasti Itä-Euroopan rakentamisen imussa” ja hänen mielestä “kyse ei ole suhdanteista vaan rakenteellisesta kehityspaineesta.”

Tänään samasta asiasta annetaan toisenlaisia lausuntoja. Silloin konepajamme olivat myös maailmanlaajuisessa kasvuimussa mukana.

Sakari Tammisen mukaan näkyvillä ei ollut merkkejä siitä, että trendi muuttuisi.  Rautaruukki laajensi toimintaansa voimakkaasti Itä-Euroopassa yritysostojen kautta ja niin, että ostettujen yritysten kapasiteettia lisättiin.

Rautaruukki sai toimia Venäjän markkinoilla melko rauhassa länsimaiselta kilpailulta. Silloin ruotsalainen Lindabin suunnitteli Venäjälle menoa, mutta aikeen toteuttamiseen tiedettiin vievän vielä aikaa. Onko hanke toteutunut?

Rautaruukki toimi silloin Venäjällä pääosin ostamansa teräsrakentajan Ventallin kautta. Paikallinenkaan kilpailu ei vielä raastanut markkinoita, arvioi Rautaruukin toimitusjohtaja 25. lokakuuta 2007.

  1. Kapasiteetista oli pulaa
  2. Venäjällä nähtiin kasvumahdollisuuksia
  3. Markkinat näyttivät aina vain houkuttelevimmilta

lauantaina, marraskuuta 15, 2008

Puusta biodieseliä, lämpöä ja sähköä

Puun käyttö energiakäytössä korostuu entisestään, kun Suomi pyrkii täyttämään osansa EU:n ilmastotalkoissa.
  • Metsähakkeen käytön halutaan kolminkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä
  • Suomi haluaa suunnan näyttäjäksi
  • Kehittyvä CHP-teknologia avaa myös uusia markkinoita yrityksillemme
Puuta poltetaan edelleen lämmöksi, mutta tekniikan kehittyessä hakkeen uskotaan nousevan pian myös merkittäväksi biodieselin raaka-aineeksi.
  • Tuulivoimaa lisätään tuntuvasti
  • Biokaasun energiakäyttöä laajennetaan
Vielä tärkeämpänä tavoitteena on energian kulutuksen kääntäminen laskuun sekä sähkön tuotannon omavaraisuus.
  • Energiankulutus on 70-lukuun verrattuna kaksinkertaistunut
  • Tarvitaan tiukkaa ohjausta
  • Yritysten ja yksityisten energiatehokkuutta pitää lisätä
Pelätään, että nouseva energian hinta voi myös viedä Suomea pois kasvu-uralta.
  • Venäläisestä ydinsähköstä luopuminen edellyttää oman ydinvoimakapasiteetin lisäämistä
Metsäenergian osuuden kasvattaminen tai edes säilyttäminen on pitkälti sidoksissa suomalaiseen metsäteollisuuteen. Metsäenergian suuri volyymi syntyy tällä hetkellä teollisen puunkäytön sivuvirroista.
  • Suoraan jalostuksen tähteistä
  • Välillisesti talousmetsien hakkuista
Metsäteollisuuden tuotannon supistukset leikkaavat jo tuntuvasti bioenergian osuutta maamme energiatuotannossa. Jos teollisuuden alasajo jatkuu, voi tuoreen energiastrategian toteuttaminen olla erittäin vaikeaa.

maanantaina, maaliskuuta 24, 2008

Ruotsi panostaa energiatehokkaiden kaupunkien vientiin

Ruotsi panostaa näkyvästi ympäristöteknologian ja -osaamisen vientiin. SymbioCity -konseptin ja -projektin taakse on kerätty lähes 700 yritystä. Ulkomaankauppaministeri Ewa Björling vetää vientivankkuria, jonka tavoitteena on myydä ruotsalaista ympäristöteknologian osaamista maailmalle.

Jo nyt, ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa, enemmistö ihmiskunnasta asuu kaupungeissa. Kahdenkymmenenviiden vuoden kuluttua 70 % asuu urbaaneissa ympäristöissä.

Tästä kumpuavaa ympäristöteknologian potentiaalia ruotsalaiset ovat lähteneet päättäväisesti tavoittelemaan.

Poliitikot ja päättäjät joutuvat miettimään urbanisoitumisen valo- ja varjopuolia.
  1. Kaupunkisuunnittelun näkökulmia joudutaan muuttamaan
  2. Jätevuorten syntymisen estäminen on korkeassa kurssissa
  3. Liikennekaaoksen välttäminen edellyttää pitkäjänteistä liikennesuunnittelua
  4. Ympäristövastaisten ghettojen kehittymisen estäminen onnistuu oivaltavalla kaupunkisuunnittelulla
Ruotsalaiset ovat taitavasti hyödyntäneet ympäristöosaamistaan markkinoinnissaan. Nyt kannetaan huolta siitä, että maapallon lämpenemisen (Global Warming) imussa markkinoille tulee valtavasti uutta teemaa hyödyntäviä yrityksiä. Yksittäisten toimijoiden viestit saattavat hukkua valtavaan kohinaan.
  • Clean Tech
  • Green Tech
  • Global Warming
  • Sustainable
  • Energy Saving
  • Conservation
Ruotsalaiset ovat päätyneet yhteistyön tiivistämiseen. Tavoitteena on älykkäiden, integroitujen ratkaisujen toimittaminen maailmanlaajuisille markkinoille. "Holististen ratkaisujen" kauppaamisen esteiden raivaamisessa hyödynnetään yritysten ja valtion vientitoimistojen yhteistyötä. Ruotsalaiset ovat ympäristöteknologiamarkkinoinnissaan oivaltaneet referenssien arvon.

Jätevesilaitoksen pakkaaminen asiakirjasalkkuun tai Powerpointiksi läppärin PC:hen ei enää riitä suurten kokonaisuuksien kaupankäynnissä. Bioenergialaitoksen, lähi- ja kaukolämpölaitoksen toiminnan esittelyssä turvaudutaan Business-to-Business turismiin. Asiakkaat kutsutaan "Exportrådetin" eli vienninedistämislaitoksen toimesta Ruotsiin tutustumaan täyden mittakaavan laitoksiin ja kaupunkisuunnittelun helmiin.

Hammarbyn mallissa energian käyttö ja jätteiden synty minimoidaan - uusiokäyttö ja säästäväisyys (conservation, hushållning) maksimoidaan.
  1. Kierrätysajattelua edistetään
  2. Ruotsalaisilla on kohteina seitsemän kaupunkia Kiinassa
  3. Venäjällä suunnitellaan kaupunginosaa, jossa sovelletaan "The Hammarby model" eli Hammarbyn mallia
  4. Teollisuuden hukkalämmön hyödyntäminen
Ruotsalaisten laskelmien mukaan, "teollisuuden hukkalämmön muuntaminen kaukolämmöksi mahdollistaisi Euroopassa CO2-päästötavoitteen nelinkertaisen saavuttamisen. Emme ole lainkaan oivaltaneet, miten tuhlailevaa elämäntyylimme on.
  1. Hammarbyssä veden kulutusta pienennettiin 40 %
  2. Ravinnekuormitusta vähennettiin 50 %
  3. Kiinteistöjen hinnat nousivat 26 %
Numeroiden takana on professori Ulf Ranghagen (professor i urban planering och chefsarkitekt på Sweco, Nordens ledande konsultföretag inom miljöteknik och arkitektur), joka kaupunkisuunnittelun lähtökohtana on ympäristöneutraalisuus (klimatneutralitet).
  • Rakennetaan energianiukkoja ns. "negawattitaloja" (energisnåla)
  • Kuljetuksen, logistiikan ja teollisuuden toimintoja tehostetaan
Professori Ulf Ragnhagenin mielestä poliittiset päättäjät puhuvat vääristä asioista. Pitäisikö päästötavoitteiden prosenttilukeman olla 38 vai 40, on turhaa puhetta, kun tavoitteisiin päästään kokonaisvaltaisella energiatehokkuutta ja kierrätystä edistävällä suunnittelulla ja rakentamisella.
  1. Hammarbyssä jätteet poltetaan energiaksi ja muunnetaan talouksien palautettavaksi kaukolämmöksi
  2. Jätteet lajitellaan kotitalouksissa huolellisesti biojätteet erikseen ja poltettavat jakeet erikseen omiin säkkeihinsä
  3. Jätteet toimitetaan jatkojalostukseen "säkkipostilla" eli maanalaisia putkia pitkin jätteidenkeräilyautoihin
  4. Kuljetusautot vievät jätesäkit Högdalenin puhdistus-/erottelulaitokselle, jossa ne muunnetaan energiaksi ja kompostoidaan ruokamullaksi
  5. Hammarbystä piti tulla vuoden 2004 olympiakylä (Ruotsi ei saanut Olympialaisia)
  6. Henriksdalenin puhdistuslaitoksessa jäteveden liete muunnetaan mädättämällä biokaasuksi
  7. Biokaasua käytetään busseissa ja biokaasuveneissä, jotka vastaavat alueen joukkoliikenteestä (Hamarbystä Södermalmiin ja Nybroplanenille)
  8. Hammarbyn merikaupungista löytyy myös 900 biokaasuliettä
  9. Sähkön käyttö on vähentynyt 20 prosentilla biokaasuliesillä varustetuissa kiinteistöissä
  10. Kiinteistöjen hallitsevan lämmitysmuoto on kaukolämpö
  11. Aurinkopaneeleja testataan
  12. Kiinteistöistä löytyy aurinkolämmön sieppaajia (solfångare)
  13. Tavoitteena on veden käytön vähentäminen: keskivertokuluttaja käyttää 200 litraa vettä päivässä ja tavoitteena on puolittaa veden käyttö 100 litraan (mallikaupunginosassa keskimääräinen veden käyttö on nyt 140 litraa vuorokaudessa)
Tiesittekö, että yhden kahvikupin juominen kuluttaa "virtuaalista vettä" 140 litraa. Vesi kuluu kahvipapujen kasvatuksessa, kuljetuksessa ja prosessoinnissa.

torstaina, helmikuuta 14, 2008

Energiatehokas rakentaminen

Ekotalot, energiatehokas rakentaminen, puurakentamisen uudet trendit ovat nousussa. Ruotsissa asiat ovat ymmärtääkseni edenneet paljon pidemmälle.

Olen aika ajoin näillä sivuilla kirjoittanut aiheesta. Suomalainen julkisuus tuottaa niukasti tietoa tästä aiheesta.

Mistä mahtaa johtua? Rakentaminen on ollut meillä vilkasta aina viime vuoden elokuuhun asti, jonka jälkeen etenkin asuntorakentaminen on laantunut.

Kuka tietä? Ketkä tarjoavat energiatehokkaita nollaenergiataloja?


maanantaina, helmikuuta 04, 2008

Energiatehokas Rakentaminen

Teemana tänään mekaaninen puunjalostus. Energia-asiat tulevat sivutuotteet. Bioenergia tulee entistä tärkeämmäksi. Puusepäntuotteiden jalostaminen pelletiksi onnistuu, koska höylä- ja työstölastuissa on sopiva kosteus. Sahaltakin tulevien fraktioiden käyttäminen on mahdollista, mutta pelletöinti edellyttää silloin kuivaamista.
  1. Energiatehokas rakentaminen
  2. Viisasta politiikkaa
  3. Pitkäjänteinen strategia
  4. Koulutuksen niveltäminen kokonaisuuteen
  5. Ammattikorkeakoulutason insinöörien koulutus
  6. Osa koulutettavista tulee aikuis- ja jatkokoulutukseen
Rakenteiden muuttaminen ei käy käden käänteessä. Pitkäjänteinen ja strateginen ote kantaa pitkässä juoksussa.

Kemijärvellä Stora Enson päätös tuntuu pitkään ja kipeältä. Uuden suunnan etsimiseen menee pitkä tovi. Ennakoiva asenne auttaa suurten ja vaikeiden iskujen kestämistä.

Metsäteollisuuden ja prosessipuolen ihmiset kaipaat uuden suunnan näyttäjiä. Suomalainen metsäteollisuus kaipaa suunnan näyttäjiä. Puurakentamisen pienet yritykset tarvitsevat tuekseen systeemisen tason kehittäjiä.

Yritysten osallistuminen hankkeisiin voisi olla aktiivisempaa. Sitoutumisen kanssa on ongelmia. Tälläkin puolella meidän pitäisi oppia sanomaan Venäjä, Venäjä, Venäjä.

Verkostoitumisella on suuri merkitys. Strateginen ote on ollut hyvä. Työ tekijäänsä opettaa. Energiapuolella innokkuutta on liikaakin. Projektiosaamista tarvitaan. Voihan höyläämö!

tiistaina, tammikuuta 22, 2008

Energiatehokas asuminen

Hyvänen aika, energiatehokas asuminen on tulossa muotiin. Suomalaiset haluavat taloja, jotka eivät kuluta energiaa.

Asiaa on tutkittu. Monet ovat sitä mieltä, että asumiseen ei enää tarvita Loviisaan tai Ruotsinpyhtäälle uusia atomivoimaloita.

Uusia atomimyllyjä suunnitellaan Kristiinankaupunkiin ja Simon kuntaan. Jeesus, Suomesta tehdään ydintuotannon onnelaa.

Valjastetaan Vuotos, otetaan kaikki Vapon suot käyttöön, hakataan metsät ja pusikot, täytetään EU:n bioenergianormit.

Suomi on mallioppilas!