Taiteilija Jan-Erik Andersson

Hän kertoo radio-ohjelmassa 12. toukokuuta 2010 asunnostaan Turun linnan lähistöllä.

Taiteilija tuottaa performansseja, kouluissa ja julkisissa tiloissa, jopa kirkkoduuneja, vaikka Jan-Erikin ei pitäisi päästä kirkkoon, hän kertoo naurahtaen.

Suomessa pitää olla yhteistyössä Safa-arkkitehdin kanssa, että saa tehdä taloprojekteja.

Taiteilija paneutuu yksityiskohtiin. Jan-Erik tavoittelee surrealistisia kokonaisuuksia. Taide on Suomessa vapaata,  arkkitehtuuri on suljetumpaa.

Arkkitehtuurissa haetaan esteettistä puhdasta pintaa, mutta Jan-Erik haluaa tehdään hauskaa ornamentiikkaa. Sähköpiuha, kahvikupit ja kirppariroina kelpaavat ornamentiikaksi.

Voi tätä valon määrää tässä, toteaa toimittaja.

Tämä levenee tässä, kun mennään ylöspäin. Poika loi laivan itselleen rakentanut. Isä oli merikapteeni. En ole koskaan astunut purjeveneeseen. Pesä-veistoksellani tutkin arkkitehtuuria. Ne tutkii moduuleja, minulle moduulina on linnunpesä.

Linnut ottavat roskan ja rakentavat siitä pesän, ne tehdään äärettömän stabiileiksi. Käytävillä mahdollisimman hulluja lamppuja. Minulla on aikamoinen kokoelma. Täällä on 30 lamppua. Ihmisten omia lamppuja tuodaan Helsingissä olevaan vanhainkotiin.

Tykkäät kitsistä.

Liikun äärimaisemassa. New Yorkissa julkiset rakennukset ovat äärimmäisen kiellettyjä paikkoja. Tämän pitäisi mennä aurinkoenergialla.

Sain Paavo Nurmen oven.

Hehkuvan sininen maali. Muoto on kissankello, kukka, lasipintaa funtsittiin pitkään. Turun sataman nostalgiset nostokurjet tuolla. Kaupunki levittäytyä alapuolella.

Mikä tekee ihmisestä taiteilijan rationaalisessa maailmassa.

Minulla oli lapsena paha änkytys  ja loin sisäisen maailman. Pidin piirtämisestä ja kirjoittamisesta. Isällä oli matkoiltaan tullessaan kapsekki täynnä tavaroita. Se tuli joulupukin tavoin ja toi tavaroita, levyjä, joita muilla ei ollut.

Näimme isää harvemmin kuin nykyajan eronneet. Fatsin elämässä oli jotain hohdokasta. Psykologista analysoimaan tarvitaan. En ole suunnitellut mitään.

Kuvataiteen tohtori Jan-Erik Andersson.

Hän kertoo saksalaisesta proffasta, joka avasi aineet kaikille, että siinä on jotain kunnolla jotain uutta ja erilaista.

Pitäisi kirjoittaa kirjan, mitä on elämä tässä talossa. Nyt väitös on verkkoteoksena. On kirjallinen teos päässä, valmiina odottamassa. Jaksaisiko kirjoittaa, juoda viiniä ja kahvia ja kirjoitta.

Reportterina Riitta Vauras, YLE.

Uudistumalla keveämpään toimintaan

Uudistuminen ei aina tarkoita sitä, että kehitetään jatkuvasti uutta, vaan että toimitaan toisin.

Muutos alkaa siitä, että otamme selvää muutoksen kohteena olevan yrityksen todelliset tarpeet.

Meidän tehtävänä on auttaa yrittäjiä käyttämään resurssejaan oikein.

Usein kalliiden projektien viisaat havainnot ovat kovaa kyytiä matkalla mappi ööhön tai suoraa roskakoriin. Toteuttamista vailla valmiita aihioita on loputtomasti, mutta voimat eivät riitä siihen, että hankkeet viedään käytäntöön ja toimiviksi käytännöiksi.

Kehittämistoimenpiteet eivät vielä takaa mitään. Asiakkaita kiinnostavat toimenpiteiden seuraukset. Vaatimattomien tavoitteiden saavuttaminen onnistuu yleensä melko mutkattomasti, mutta isot, uudet apajat eivät löydy sattumalta.

Nyt kaivataan aidosti mitattavaa asiakashyötyä.

Talouden “maailmanloppu” ei kaatanut autofirmoja vieläkään

Autokauppa uskoo kaupan vilkastumiseen, vaikka huippuvuosista jäädään reilusti jälkeen. Uusien henkilöautojen rekisteröinnit putosivat viime vuonna 35 prosenttia vuodesta 2008.

Uusia autoja myytiin vuonna 2009 vain 90 000, kun kiihkeimpinä vuosina myytiin 140 000 – 150 000 autoa.

Yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat autokauppaan. Kaakkois-Suomessa paperitehtaiden sulkemiset ovat heijastuneet autokauppaan. Korkeat työttömyysluvut synnyttävä ruostevaurioita autoliikkeiden ovisaranoihin.

Silti synkimmät lamapainajaiset eivät ole toteutuneet: GM, Chrysler, Opel, Saab, Volvo, Renault yms. jatkavat. Autokauppiaat onnistuivat myös aallonpohjan aikana pääsemään eroon ylisuurista vaihtoautovarastoistaan.

Moni autokauppias toivoo jo, että aallonpohja on ohitettu. Alan virallisen tavoitteen mukaan Suomessa myydään tänä vuonna 100 000 uutta autoa. Keväästä 2010 odotetaan vielä takkuista, mutta raikkaammat tuulet puhaltavat autokauppiaiden mielestä jo syksyllä.

Nähtäväksi jää, koska vanhan kaavan mukaan autokaupassa myydään ensimmäisen kuuden kuukauden aikana 60 prosenttia vuoden myynnistä. Mutta varsinaisesti 2011 pitäisi olla selkeästi parempi vuosi.

Lokakuussa 2007 uskottiin Venäjän rakentamisen kasvuun

Lokakuussa 2007 uskottiin vahvasti Venäjän rakentamisen vahvaan kasvuun.

Silloin Rautaruukki maalaili ruusuisia tulevaisuuskuvia sijoittajille.

Toimitusjohtaja Sakari Tamminen arvioi silloin, että “Me elämme vahvasti Itä-Euroopan rakentamisen imussa” ja hänen mielestä “kyse ei ole suhdanteista vaan rakenteellisesta kehityspaineesta.”

Tänään samasta asiasta annetaan toisenlaisia lausuntoja. Silloin konepajamme olivat myös maailmanlaajuisessa kasvuimussa mukana.

Sakari Tammisen mukaan näkyvillä ei ollut merkkejä siitä, että trendi muuttuisi.  Rautaruukki laajensi toimintaansa voimakkaasti Itä-Euroopassa yritysostojen kautta ja niin, että ostettujen yritysten kapasiteettia lisättiin.

Rautaruukki sai toimia Venäjän markkinoilla melko rauhassa länsimaiselta kilpailulta. Silloin ruotsalainen Lindabin suunnitteli Venäjälle menoa, mutta aikeen toteuttamiseen tiedettiin vievän vielä aikaa. Onko hanke toteutunut?

Rautaruukki toimi silloin Venäjällä pääosin ostamansa teräsrakentajan Ventallin kautta. Paikallinenkaan kilpailu ei vielä raastanut markkinoita, arvioi Rautaruukin toimitusjohtaja 25. lokakuuta 2007.

1. Kapasiteetista oli pulaa
2. Venäjällä nähtiin kasvumahdollisuuksia
3. Markkinat näyttivät aina vain houkuttelevimmilta

Tulevaisuuden kauppapaikka 03.03.2009

03032009009huonekalumyy
Originally uploaded by Helge V. Keitel

Kokeilen uutta kuviota Flickr kautta ja samalla teen muutoksia tämän blogin sisältöön.

Rakentaminen on alamaissa ja alan kirjoituksista ei ole suurta hyötyä.

Taantuma iskee myös palvelutuotantoon ja palvelualoihin.

Olemme laajassa verkossa luomassa Future Store Concept -nimisä kokonaishanketta, joka tähtää tulevaisuuden kauppapaikkojen radikaaliin uudistumiseen.

Oikealla oleva kuva kertoo paikallisen huonekaluhallin tyhjentymisestä. Pitkään toiminut myymälä lopetti toimintansa - ainakin tässä osoitteessa - tämän vuoden puolella. Otin kuvan 3.3.2009. Se ei jää ainoaksi, jos lama jatkuu vielä ensi vuonna?

Perinteiset myymälät ja kauppapaikat joutuvat kovaan puristukseen laman ja taantuman aikana.

Miten kannattavuuden heikkeneminen ja kauppapaikkojen konkurssit voidaan estää? Miten kauppoihin saadaan uusia ostajia ja kuluttajia?

Näitä ongelmia pohditaan maailmanlaajuisesti. Haluatteko tulla mukaan tulevaisuuden kauppapaikkojen kehittämiseen?