Vientioperaation suunnittelu

Valmistelemme Biokasvuympäristö-vientihanketta. Olemme kehittäneet uutta projektivientimallia kymmenkunta vuotta. Nyt on aika hilata uusia ideoita vientikäyttöön.

Jos kumppaneillamme on tulevaisuudenuskoa, heissä on myös rohkeutta rakentaa yhdessä Suomelle kukoistava tulevaisuus. 

Teemme operaatiosta ketterän, keveän, joustavan ja energisen. Muutamme toimintatapoja  ja käytäntöjä. Entiset raskaat ja jyräävät, syvällä liikkuvat mallit joutavat romukoppaan.

Asetamme käyttöön pitkäaikaisen kokemuksen ja omakohtaisen kosketuksen vientitoiminnan arkeen. Vuorovaikutuksen ja keskinäisen kunnioituksen ideaa korostaan Pekka H. kirjassaan Kukoistuksen käsikirjoitus (WSOY), jonka tavoitteena on etsiä henkisiä eväitä, joilla Suomi saataisiin tällä vuosikymmenellä nousuun.

1. Älä tuijota kylmiin lukuihin
2. Älä ajaudu vaihtoehdottomuuden harhaan
3. Tarvitsemme keskustelua ja rohkeutta ajatella toisin
4. Lama on kahlinnut asenteita entisestään
5. Kukin vetäytyy poteroonsa ja tuumii, että ehkä tästä vielä selvitään
6. Hyvinvointi-mantraksi muuttuu: jokainen pitäköön huolta itsestään
7. Tarvitaan kykyä puhutella ihmisiä
8. Valikoiduilla puolitotuuksilla ei enää pärjää
9. On käytettävä tavallisten ihmisten kieltä
10. Arvotyhjiö täyttyy aina: siksi tarvitaan rohkeutta arvokeskusteluun

Suomi tarvitsee moraalisia esimerkkejä ja rohkeita tekoja. Arvopuheet ovat merkityksellisiä vain, jos teot vastaavat puheita. Suomen menestyksen avain on, että luova voima ja ideat pystytään hyödyntämään ja että luodaan rakenteita, jotka vahvistavat osaamista ja vuorovaikutusta, kirjoittaa Hesari pääkirjoituksessaan.

Ilman rohkeutta valavia tekoja Suomi kääntyy yhä pahemmin sisäänpäin. Poistolistalle laitetaan:

1. Uhkakuviin perustuvien puheenvuorojen ylikorostaminen
2. Salaileva päätöksenteko
3. Kasvava muukalaisviha ja välinpitämättömyyden kierre pitää uskaltaa katkaista

Hyvän työyhteisön ja työhyvinvoinnin kehittäminen

Johtoportaan valtataistelu saattaa nopeasti johtaa yrityksen sisäisen työilmapiirin huonoon jamaan. Talouden laman varjolla tehdään nopeita päätöksiä, jotka myöhemmin huomataan virheellisiksi.

Työhyvinvoinnin rappeutumiseen johtaa pitkäjänteinen kehitys, jonka merkkejä organisaatio noteeraa, mutta sen pysäyttämiseen ei kiireessä ja paineessa löydy ratkaisuja.

Pelkojohtamista estetään kiinnittämällä huomiota esimiesten valmiuksiin ja organisaatioiden avoimuuteen. Ne ovat yhä tärkeämpiä kun työssä jaksamisen arvo vain nousee.

• Lamasta huolimatta työhyvinvointikasvatusta ja –koulutusta tarvitaan
• Miten johtajat ja esimiehet ottavat muutospaineessa olevan työyhteisön haltuunsa
• Työntekijöitä ei saa nähdä pelkästään kustannuksena, vastuun kantajina ja ongelmauutisten vastaanottajina

Selviä merkkejä työhyvinvoinnin heikkenemisestä ovat kymmenien, satojen tai tuhansien henkilöiden lähtö yrityksestä. Sadistisiksi pelkojohtajiksi voivat silloin sortua sellaisetkin esimiehet, jotka osaavat asiansa ja hallitsevat käyttäytymisensä. Erityisen herkkiä ovat vaiheet, jolloin yritys tai yhteisö on vaikeuksissa.

Alla muutamia kommentteja:

• olimme kuin ristiin naulittuja vaihtuvissa projektiaihioissa
• kuin elävänä tapettuja orjan asemassa
• pätkätyöläisenä saat työtä, jos vain nöyrästi juokse kieli vyön alla
• työyhteisön ilmapiirillä, yksilöiden tunteilla ei ollut mitään arvoa tai merkitystä

Pienet merkit olojen huononemisesta näkyivät useita vuosia ennen kriisin puhkeamista näkyväksi. Vaati taitoa esittää laskevat tuloskäyrät yhteiseksi haasteeksi eikä käyttää niitä nöyryyttä edellyttävänä uhkana.

• masennus ja alakulo valtasi alaa
• työyhteisö hajosi pirstaleiseksi ja yksilökeskeiseksi
• jokainen lähtö tuntui pieneltä kuolemalta

Hyvä työyhteisö ja luottamus eivät synny pienessä hetkessä. Työyhteisössä vallitsevat pelot eivät ole kenenkään etu. Työnantajalle ne aiheuttavat tehon ja tuottavuuden laskua, työntekijöille uupumusta ja pahimmillaan työkyvyttömyyttä.

• turvallinen olo syntyy, jos ihmiset eivät vaihdu koko ajan
• lähtöjen yhteydessä oli hautajaiset joka kuukausi
• nyt lähti Ville, Kalle, Ritu ja Nallen, nyt lähtee tämä
• herkkyyttä tarvitaan

Pelolla johtaminen (management by Perkele!) ei ole tuntematonta nykyisinkään. Pelkoja töissä aiheuttavat uhkailu, eristäminen yhteisöstä ja tietojen panttaaminen. Pelottelu ei ole vain esimiesten käyttämä keino; työtoveritkin osaavat sen.

• yhteistyö ei onnistu tulehtuneessa organisaatiossa
• pelkillä johtajilla mikään organisaatio ei toimi, siksi henkilöstöstä on pidettävä huolta
• koneiden kunnossapitoon panostetaan, ihmiset ovat yhtä tärkeitä

Haitallisimpia ja turhimpia kuitenkin ovat juuri ne tilanteet, joissa pelkojohtaminen astuu tulosjohtamisen, tavoitejohtamisen, laatujohtamisen tai minkä tahansa asiallisen vuorovaikutusmenetelmän tilalle.

Ei soitellen rakennustyömaalle

Rakentaminen on taitolaji. Lähtöä rajan toiselle puolelle pitää valmistella huolella.

1. Markkinatutkimus
2. Talotyyppien testaaminen
   
3. Arvoketjun hallinta
4. Dialoginen lähestymistapa
5. Pilottiprojektien toteuttaminen
6. DV mallin soveltaminen uusissa olosuhteissa
7. Osaamisen siirtäminen: moderni puurakentaminen
8. Vertikaalinen integraatio: kannolta tehtaan kautta kuluttajalle

Lähdemme liikkeelle porukan kanssa, joka on harjoitellut. Innovatiivisuutta ei saa unohtaa. Pelkät haaveet aluerakentamisesta eivät riitä.

1. Löytyykö betonia, sementtiä ja rautaa?
2. Rakennuslisenssit
3. Sosiaalisen verkoston rakentaminen
4. Oppimisjärjestelmän luominen
   

Pankki: Nyt kannattaa välttää riskejä asuntomarkkinoilla | Kauppalehti.fi

Pankki: Nyt kannattaa välttää riskejä asuntomarkkinoilla | Kauppalehti.fi: "Pääkaupunkiseudulla asuntojen neliöhinnat ovat jo reilusti yli kaksinkertaiset muuhun maahan verrattuna.

Kotitalouksien tulot pääkaupunkiseudulla eivät kuitenkaan ole kaksinkertaiset muuhun maahan verrattuna. Handelsbankenin mielestä se herättää kysymyksen siitä, alkaako asuntojen hintojen 'kipuraja' pääkaupunkiseudulla olla lähellä.

Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan 6,1 prosenttia vuodentakaisesta. Muuta maata nopeampi hintojennousu kasvatti neliöhintojen eroa entisestään.

Heijastuksia Amerikasta

Arvostettu talousprofessori Nouriel Roubini ennakoi todella synkkiä aikoja. Tiivistin HS artikkelin kommentiksi.

1. Pahin asuntomarkkinoiden romahdus Yhdysvaltain historiassa on ensimmäinen askel alaspäin vievällä kahdentoista portaan tikkailla, joiden päässä odottaa kasvavalla todennäköisyydellä rahoitus- ja talouskatastrofi. Se kestää ainakin puolitoista vuotta ja keskuspankin mahdollisuudet estää sen toteutuminen ovat enää vähäiset. Asuntojen hinnat laskevat huippuarvoista jopa 20-30 %.
2. Toinen askel asuntoluottomarkkinoiden sulaminen, joka on sitä tuhoisampi mitä alemmas asuntojen hinnat painuvat. Subprimet nousevat suuremmaksi kuin arvioitu 300 miljardia dollaria.
3. Luottotappioiden leviäminen muuhun huonoilla vakuuksilla annettuun luototukseen kuten auto ja luottokorttilainoihin.
4. Neljännessä vaiheessa joukkovelkakirjoja vakuuttaneiden yritysten luottokelpoisuus huonontuu, mistä koituu pankeille ainakin 150 miljardin dollarin lisärasitus.
5. Toimitilamarkkinat hapantuvat.
6. Suuri valtakunnallinen pankki kaatuu.
7. Kirjataan jättitappioita velalla vivutetuista yrityskaupoista.
8. Yritysten konkurssit alkavat. Iso osa Amerikan yrityksistä on taseeltaan vahvoja, mutta eivät kaikki. Konkurssiaalto lisää tappioita valtavilla luottovakuutusten vaihto- eli CDS-markkinoilla.
9. Kaatuvat ne finanssijärjestelmän osat, jotka eivät ole keskuspankkirahoituksen ulottuvilla.
10. Osakkeiden hinnat romahtavat
11. Tappiot, pääoman puute, konkurssit ja omaisuuden myynti alihintaan muodostavat itseään ruokkivan kierteen.
12. Ollaan pohjalla!

Peli alkaa pelittää, kun kokonaistuotannon kasvu pysähtyy vähintään kahden. vuosineljänneksen ajaksi. Roubinin mukaan keskuspankilla keskuspankilla on rajalliset mahdollisuudet estää kehitystä.

Kiinnittäkää turvavyöt, kun alamäki alkaa, pitäkää hatunreuhkasta kiinni molemmin käsin.

Lähde: HS Talous 23.2.2008 ja KL 25.2.2008

Uusimaa - Uutiset

Uusimaa - Uutiset: "Hyvää jaksettiin jonottaa Malmgårdin markkinoilla kahteenkin kertaan Kalaa, maissia ja hilloa. Siinä porvoolaisen Katarina Liljan tämänsyksyinen saalis Malmgårdin markkinoilta.

Lilja viihtyi syysauringon hellivissä säteissä kartanopihalla yhdessä nykyisin Loviisassa asuvan anoppinsa Berit Liljan ja Sofia-tyttären kanssa. Naisporukan toi markkinoille myytävät herkut ja ainutlaatuinen kartanoympäristö.

Sofia otti ilon irti nyt neljännen kerran järjestetyn tapahtuman uusimmasta vetonaulasta, maatilan eläimien rapsuttelusta ja silittelystä. Hembölen kotieläintilan lampaat, koirat, puput, kukot ja poni saivat kukin osansa lapsivieraiden kiihkeästä huomiosta."

Helge: Poikkesimme Malmgårdenissa viime vuonna.