- Merja Kyllönen, Euroopan parlamentin jäsen ja kunnanvaltuutettu
- Mika Kilpeläinen, Sotkamon kunnan vt. kunnanjohtaja
- Markus Hassinen, Lämpö- ja sähköalueen johtaja, Vapo Oy
Puusta, biomassoista, lietteistä ja jätteistä biokaasua, lämpöä, kylmää ja sähköä. Biojalosteita metsätalouden sivuvirroista. Sahateollisuus uudistuu, lisää puurakentamista. Terästeollisuus suitsii hiilipäästöjään.
tiistaina, huhtikuuta 05, 2016
Maailman paras lähienergian osaaja
sunnuntai, toukokuuta 12, 2013
Nocartilta pienvoimalaitosten sähköntuotantoa
Lahtelainen Nocart Oy tarjoaa ratkaisuja pienvoimalaitosten sähköntuotantotarpeisiin.
Tuotevalikoimasta löytyy sähköntuotantoyksikkö pienvoimalaitoksiin, jonka avulla saa tuotettua sähköä niissäkin kohteissa, joissa normaalin vakiokierroksilla pyörivän generaattorin käyttö ei ole mahdollista, hyvänä esimerkkinä vaikkapa tuulimylly.
Useissa teollisuuslaitoksissa löytyy energian lähde prosessin sivutuotteena. Tämä sivutuote voi olla lämpöä, se voi olla puun työstöstä tulevaa jätettä, tai muuta hyödynnettävissä olevaa sivuvirtaa.
Nocartin sähköntuotantoyksikkö mahdollistaa energiantuotannon asiakkaan omista saatavilla olevista energialähteistä, kuten lanta, hake, tuuli, vesivoima, jne.
Nocartin sähköntuotantoratkaisut mahdollistavat kustannustehokkaansähköntuotannon yhä useammissa kohteissa ja yhä useammilla energianlähteillä.
Ne tarjoavat myös mahdollisuuden toimia itsenäisesti, irrallaan valtakunnan verkosta.
Käyntiosoitte on: Lahti Cleantech Park Niemenkatu 73 15140 LAHTI
- http://www.facebook.com/NocartOy
- http://www.linkedin.com/company/nocart-oy
- Nocart Power generation Unit –esiste (pdf)
maanantaina, maaliskuuta 04, 2013
Ydinvoimalat valmistuvat aikanaan
Energian tarve ja kulutus ovat laskussa, koska Suomen ylivoimaisesti suurin sähkön tarvitsija, metsäteollisuus, on lakkauttanut suuren määrän tehtaita. Metsäteollisuuden sähkönkulutuksen tarve on vuodesta 2008 laskenut viidenneksellä.
Kasvuyrityksiä kaivataan, mutta merkittäviä tuotannollisia investointeja ei ole tehty vuosiin.
Sähkön tarpeen väheneminen ei ole hyvä asia valtiolle. Noin kolmannes sähkön kokonaishinnasta on veroa. Veron osuus sähkön siirtohinnasta on noin 40 prosenttia. Sähköenergian hinnassa veroa on 24 prosentin arvonlisäveron verran.
Sähkölämmitteisessä rivi- tai omakotitalossa 18 000 kilowattia vuodessa kuluttava asiakas maksaa sähköenergiasta ja siirrosta kerskamäärin 2 234 euroa vuodessa, josta veroa on 34 prosenttia eli 746 euroa. Vuodessa siirtomaksut ovat esimerkkitapauksessa 1 015 euroa. Veroa tästä on 49 prosenttia eli 499 euroa.
Sähkön kuluttajat maksavat verot sähkölaskussaan. Sähköyhtiö kerää ja tilittää verot valtiolle. Valtion kassaan kertyy sähköön liittyviä verotuloja vuodessa noin kaksi miljardia euroa.
Olkiluodon kolmosreaktorin rakentamispäätös tehtiin vuonna 2002 ja työt käynnistyivät 2005. Nykytietojen valossa Olkiluoto III valmistuu vasta vuonna 2016.
Ellei talouden suunta muutu, Suomessa toteutuu vihreä visio nollakasvusta, jolloin energiakulutuskin on mahdollista painaa selvään laskuun.
tiistaina, toukokuuta 10, 2011
Syrjä-Suomi uskoo yhä perinteiseen teollisuuteen
Talvivaaran utuisissa visiossa on jalostuslaitoksen rakentaminen kaivoksen viereen: sen jatkeeksi. Energian hinta ratkaisee. Kainuun Sanomat kertoo 10.5.2011, että yhtiö tähtää sekä ydinvoiman, tuulen, puun että turpeen käyttöön.
Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä hakee ratkaisua, jossa käytetään mahdollisimman vähän fossiilisia polttoaineita.
Ratkaisun on Perän mukaan oltava siistissä paketissa kahden vuoden sisällä, jos yhtiö aikoo käynnistää jalostamon vuonna 2017. Jalostamon rakentaminen maksaa 250 miljoonaa euroa ja energian hinta ratkaisee, rakennetaanko!
Kaivosyhtiö Talvivaara käyttää sähkö 350 terawattituntia vuodessa. Viime kesänä sähkön hinta oli 32 euroa megawattitunnilta, kirjoittaa KS toimittaja Ahti Saarela artikkelissaan, mikä merkitsee 11 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt megawatin hinta on 55 euroa ja sähkölaskun loppusummaksi tulee 20 miljoonaa euroa vuodessa.
Talvella huippuaikoina sähköstä joutuu pulittamaan jopa sata euroa megawatilta. Jos sillä tasolla liikutaan tulevaisuudessa, silloin kaivoksen sähkölasku on 35 miljoonaa euroa vuodessa. Perän mukaan jalostamossa megawatin hinta voisi nousta jopa 120 miljoonaan euroon vuodessa.
Pulmana on, että turpeen ja puun avulla tuotetaan paljon lämpöä ja vain kolmasosa saadaan söhlättyä sähköksi. Pitäisikö Vuokatin lomamajat ja Sotkamon keskustan kiinteistöt kytkeä kaukolämpöverkkoon, joka lämmittäisi “kirkonkylää” ja sähkö siirretään linjoja pitkin Talvivaaraan?
Löytyykö Sotkamosta riittävästi lämmitettäviä pirttejä ja kiinteistöjä, vai onko viisaampaa rakentaa biovoimala Kajaanin kaupungin kylkeen?
Hankkeen puuhaajat voivat tietenkin innostaa yrittäjiä kurkkujen ja tomaattien kasvattajiksi: lämpöä olisi vuosikymmenen lopulla rutkasti tarjolla. Ongelmana on tietenkin, että Talvivaara tarvitsee sähköä aamusta iltaan vuoden jokaisena päivänä.
Atomisähköllä hoidetaan kesäajat. Muut energialähteet tasoittavat hintahuippuja talvikuukausina, jolloin sähkön hinta hipoo taivaita.
lauantaina, marraskuuta 15, 2008
Puusta biodieseliä, lämpöä ja sähköä
- Metsähakkeen käytön halutaan kolminkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä
- Suomi haluaa suunnan näyttäjäksi
- Kehittyvä CHP-teknologia avaa myös uusia markkinoita yrityksillemme
- Tuulivoimaa lisätään tuntuvasti
- Biokaasun energiakäyttöä laajennetaan
- Energiankulutus on 70-lukuun verrattuna kaksinkertaistunut
- Tarvitaan tiukkaa ohjausta
- Yritysten ja yksityisten energiatehokkuutta pitää lisätä
- Venäläisestä ydinsähköstä luopuminen edellyttää oman ydinvoimakapasiteetin lisäämistä
- Suoraan jalostuksen tähteistä
- Välillisesti talousmetsien hakkuista
lauantaina, kesäkuuta 28, 2008
Nurmijärven bioenergiatuotannosta
"Toteutuksen myötä kotimaisten polttoaineiden osuus lämmön tuotannossa nouse Nurmijärvellä noin 90 prosenttiin, päästöt pienenevät ja kaukolämmön hinta pysyy asiakkaillemme kohtuullisen vakaana," kuvailee Nurmijärven Sähkön toimitusjohtaja Heikki Koivisto.
Loviisalaiset vieraina
Loviisan puolesta ry:n jäsenet tutustuivat ennen juhannusta (2008) Nurmijärven Sähkön 8 + 2 megawatin lämpövoimalaitokseen Nurmijärven kirkonkylässä.
Nurmijärven Sähkön toimitusjohtaja Heikki Koivisto kertoi Klaukkalan, Kirkonkylän ja Rajamäen biovoimaloista ja niistä saaduista kokemuksista.
Koiviston mukaan puuainesten polttaminen Nurmijärven biolämpölaitoksella on niin tehokasta, että tuhkasta on enää jäljellä vain raskasmetalleja ja kiviaineista. Puun käytön pitää olla tehokasta myös siksi, että puusta kilpailevat monet muut käyttäjät.
Näin asiasta kerrotaan Klaukkalan Alueportaalissa:
Kirkonkylän kaukolämpökeskus otettiin käyttöön joulukuussa 2002. Laitoksen kattilana on 8 MW:n lämpötehoinen leijukerroskattila, joka käyttää polttoaineena metsätähdehaketta, purua ja kuorta. Savukaasuista otetaan lämpö talteen energiatehokkaasti lauhdutuslaitteistolla, jonka lämmöntalteenottoteho on 2 MW. Savukaasut puhdistetaan ennen lauhdutusta sähkösuodattimella. Savukaasut” piipusta ei ole savua, vaan puhdasta vesihöyryä.Nurmijärven Sähkö ei saa lähiympäristöstä tarvittavaa polttopuumäärää, vaan joutuu hakemaan biopolttoaineen joukkoon tarvittavaa turvetta Keski-Suomesta saakka. Polttopuu tulee lähempää.
Nurmijärven Sähkö Oy on mukana Fennovoimassa, joka suunnittelee ydinvoimalaa Ruotsinpyhtäälle. Muita pienempiä Fennovoiman jäseniä ovat Nurmijärven lisäksi nämä energialaitokset:
- Keravan
- Lahden
- Mäntsälän
- Porvoon
- Tammisaaren
- Vantaan
Porvoon Energia rakensi vuonna 2005 Loviisan kaupunkia varten 7 MW hakekattilan kaukolämpöä varten, ja nyt on vuorossa rakentaa aluelämpöverkosto Loviisan Valkoon.
Itä-Uusimaa on Suomen energiatuottoisin maakunta, mutta edes Loviisan kaupunki ei pysty nykytekniikalla hyödyntämään Loviisan ydinvoimalan ylimäärälämpöä, joka huuhdellaan mereen kalojen lämmikkeeksi.
Mereen juoksutetulla lämmöllä pystyttäisiin pitämään pääkaupungin tönöt lämpöisinä ympäri vuoden, mutta jäähdytysveden hyödyntämiselle ei ole vielä olemassa toteutuskelpoista suunnitelmaa.
Suomi24 keskustelee aiheesta
Nurmijärvellä osataan bioenergia |
Puuainesten polttaminen on niin tehokasta, että tuhkassa on enää jäljellä vain esim. raskasmetalleja ja kiviainesta. Niin tehokkaasti palaa kaikki, mikä vaan on poltettavissa, joten kyseinen tuhka ei ole mitään maanparannusainetta. Tehokasta puun käytön pitääkin olla, koska nykyään puusta kilpailee niin moni muukin. Nurmijärven Sähkö ei saa lähiympäristöstä tarvittavaa polttopuumäärää, vaan joutuu hakemaan biopolttoaineen joukkoon tarvittavaa turvetta Keski-Suomesta saakka. Polttopuu tulee lähempää. Lue lisää: |
keskiviikkona, kesäkuuta 25, 2008
CHP eli lämmön ja sähkön yhteistuotanto
- Stirling
- Sveitsiläiset
- Saksalaiset
- Amerikkalaiset
tiistaina, toukokuuta 06, 2008
Tempaise tuulesta sähköä
lauantaina, maaliskuuta 08, 2008
Mäskistä lämpöä ja sähköä
Helge: Olemme keskustelleet epätyypillisten polttoaineiden käytöstä. Biovoimaloiden rakentajat ovat laajentaneet polttokelpoisten jakeiden luetteloa.
Ne tuottavat höyryä ja sähköä panimoiden prosesseihin sekä ylijäämäsähköä paikalliseen sähköverkkoon.
Helge: Lämmön ja sähkön yhteistuotanto sopii panimoteollisuudelle. Kohdealue on mielenkiintoinen, koska prosessin toiminta on ympärivuotista.
Polttoaineena voimalat käyttävät panimon mäskiä ja ne ovat laatuaan maailman ensimmäiset.
Helge: Elintarviketeollisuus on maailman suurinta teollisuutta. Näissä tarvitaan monipolttoaineosaamista.