Näytetään tekstit, joissa on tunniste sähkö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sähkö. Näytä kaikki tekstit

tiistaina, huhtikuuta 05, 2016

Maailman paras lähienergian osaaja

Vapo arvoja ovat vastuullisuus, tulosnälkä ja uusiutuvuus. Tutustuin uusiutuvaan ja muuttuvaan Vapoon Sotkamon 20 MW:n modernisoidun voimalan avajaisissa 31.3.2016. Puhujina muun muassa:
  • Merja Kyllönen, Euroopan parlamentin jäsen ja kunnanvaltuutettu
  • Mika Kilpeläinen, Sotkamon kunnan vt. kunnanjohtaja
  • Markus Hassinen,  Lämpö- ja sähköalueen johtaja, Vapo Oy


sunnuntai, toukokuuta 12, 2013

Nocartilta pienvoimalaitosten sähköntuotantoa

20130412_104857

Lahtelainen Nocart Oy tarjoaa ratkaisuja pienvoimalaitosten sähköntuotantotarpeisiin.

Tuotevalikoimasta löytyy sähköntuotantoyksikkö pienvoimalaitoksiin, jonka avulla saa tuotettua sähköä niissäkin kohteissa, joissa normaalin vakiokierroksilla pyörivän generaattorin käyttö ei ole mahdollista, hyvänä esimerkkinä vaikkapa tuulimylly.

Useissa teollisuuslaitoksissa löytyy energian lähde prosessin sivutuotteena. Tämä sivutuote voi olla lämpöä, se voi olla puun työstöstä tulevaa jätettä, tai muuta hyödynnettävissä olevaa sivuvirtaa.

Nocartin sähköntuotantoyksikkö mahdollistaa energiantuotannon asiakkaan omista saatavilla olevista energialähteistä, kuten lanta, hake, tuuli, vesivoima, jne.

Nocartin sähköntuotantoratkaisut mahdollistavat kustannustehokkaansähköntuotannon yhä useammissa kohteissa ja yhä useammilla energianlähteillä.

Ne tarjoavat myös mahdollisuuden toimia itsenäisesti, irrallaan valtakunnan verkosta.

Käyntiosoitte on: Lahti Cleantech Park Niemenkatu 73 15140 LAHTI 

maanantaina, maaliskuuta 04, 2013

Ydinvoimalat valmistuvat aikanaan

2011-09-03 08.24.16 Energian tarve ja kulutus ovat laskussa, koska Suomen ylivoimaisesti suurin sähkön tarvitsija, metsäteollisuus, on lakkauttanut suuren määrän tehtaita. Metsäteollisuuden sähkönkulutuksen tarve on vuodesta 2008 laskenut viidenneksellä. 

Kasvuyrityksiä kaivataan, mutta  merkittäviä tuotannollisia investointeja ei ole tehty vuosiin.

Sähkön tarpeen väheneminen ei ole hyvä asia valtiolle. Noin kolmannes sähkön kokonaishinnasta on veroa. Veron osuus sähkön siirtohinnasta on noin 40 prosenttia. Sähköenergian hinnassa veroa on 24 prosentin arvonlisäveron verran.

Sähkölämmitteisessä rivi- tai omakotitalossa 18 000 kilowattia vuodessa kuluttava asiakas maksaa sähköenergiasta ja siirrosta kerskamäärin 2 234 euroa vuodessa, josta veroa on 34 prosenttia eli 746 euroa. Vuodessa siirtomaksut ovat esimerkkitapauksessa 1 015 euroa. Veroa tästä on 49 prosenttia eli 499 euroa.

Sähkön kuluttajat maksavat verot sähkölaskussaan. Sähköyhtiö kerää ja tilittää verot valtiolle. Valtion kassaan kertyy sähköön liittyviä verotuloja vuodessa noin kaksi miljardia euroa.

Olkiluodon kolmosreaktorin rakentamispäätös tehtiin vuonna 2002 ja työt käynnistyivät 2005. Nykytietojen valossa Olkiluoto III valmistuu vasta vuonna 2016.

Ellei talouden suunta muutu, Suomessa toteutuu vihreä visio nollakasvusta, jolloin energiakulutuskin on mahdollista painaa selvään laskuun.

tiistaina, toukokuuta 10, 2011

Syrjä-Suomi uskoo yhä perinteiseen teollisuuteen

may5_2011 095

Talvivaaran utuisissa visiossa on jalostuslaitoksen rakentaminen kaivoksen viereen: sen jatkeeksi. Energian hinta ratkaisee. Kainuun Sanomat kertoo 10.5.2011, että yhtiö tähtää sekä ydinvoiman, tuulen, puun että turpeen käyttöön.

Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä hakee ratkaisua, jossa käytetään mahdollisimman vähän fossiilisia polttoaineita. 

Ratkaisun on Perän mukaan oltava siistissä paketissa kahden vuoden sisällä, jos yhtiö aikoo käynnistää jalostamon vuonna 2017.  Jalostamon rakentaminen maksaa 250 miljoonaa euroa ja energian hinta ratkaisee, rakennetaanko!

Kaivosyhtiö Talvivaara käyttää sähkö 350 terawattituntia vuodessa. Viime kesänä sähkön hinta oli 32 euroa megawattitunnilta, kirjoittaa KS toimittaja Ahti Saarela artikkelissaan, mikä merkitsee 11 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt megawatin hinta on 55 euroa ja sähkölaskun loppusummaksi tulee 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Talvella huippuaikoina sähköstä joutuu pulittamaan jopa sata euroa megawatilta. Jos sillä tasolla liikutaan tulevaisuudessa, silloin kaivoksen sähkölasku on 35 miljoonaa euroa vuodessa. Perän mukaan jalostamossa megawatin hinta voisi nousta jopa 120 miljoonaan euroon vuodessa.

Pulmana on, että turpeen ja puun avulla tuotetaan paljon lämpöä ja vain kolmasosa saadaan söhlättyä sähköksi. Pitäisikö Vuokatin lomamajat ja Sotkamon keskustan kiinteistöt kytkeä kaukolämpöverkkoon, joka lämmittäisi “kirkonkylää” ja sähkö siirretään linjoja pitkin Talvivaaraan?

Löytyykö Sotkamosta riittävästi lämmitettäviä pirttejä ja kiinteistöjä, vai onko viisaampaa rakentaa biovoimala Kajaanin kaupungin kylkeen?

Hankkeen puuhaajat voivat tietenkin innostaa yrittäjiä kurkkujen ja tomaattien kasvattajiksi: lämpöä olisi vuosikymmenen lopulla rutkasti tarjolla. Ongelmana on tietenkin, että Talvivaara tarvitsee sähköä aamusta iltaan vuoden jokaisena päivänä.

Atomisähköllä hoidetaan kesäajat. Muut energialähteet tasoittavat hintahuippuja talvikuukausina, jolloin sähkön hinta hipoo taivaita. 

lauantaina, marraskuuta 15, 2008

Puusta biodieseliä, lämpöä ja sähköä

Puun käyttö energiakäytössä korostuu entisestään, kun Suomi pyrkii täyttämään osansa EU:n ilmastotalkoissa.
  • Metsähakkeen käytön halutaan kolminkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä
  • Suomi haluaa suunnan näyttäjäksi
  • Kehittyvä CHP-teknologia avaa myös uusia markkinoita yrityksillemme
Puuta poltetaan edelleen lämmöksi, mutta tekniikan kehittyessä hakkeen uskotaan nousevan pian myös merkittäväksi biodieselin raaka-aineeksi.
  • Tuulivoimaa lisätään tuntuvasti
  • Biokaasun energiakäyttöä laajennetaan
Vielä tärkeämpänä tavoitteena on energian kulutuksen kääntäminen laskuun sekä sähkön tuotannon omavaraisuus.
  • Energiankulutus on 70-lukuun verrattuna kaksinkertaistunut
  • Tarvitaan tiukkaa ohjausta
  • Yritysten ja yksityisten energiatehokkuutta pitää lisätä
Pelätään, että nouseva energian hinta voi myös viedä Suomea pois kasvu-uralta.
  • Venäläisestä ydinsähköstä luopuminen edellyttää oman ydinvoimakapasiteetin lisäämistä
Metsäenergian osuuden kasvattaminen tai edes säilyttäminen on pitkälti sidoksissa suomalaiseen metsäteollisuuteen. Metsäenergian suuri volyymi syntyy tällä hetkellä teollisen puunkäytön sivuvirroista.
  • Suoraan jalostuksen tähteistä
  • Välillisesti talousmetsien hakkuista
Metsäteollisuuden tuotannon supistukset leikkaavat jo tuntuvasti bioenergian osuutta maamme energiatuotannossa. Jos teollisuuden alasajo jatkuu, voi tuoreen energiastrategian toteuttaminen olla erittäin vaikeaa.

lauantaina, kesäkuuta 28, 2008

Nurmijärven bioenergiatuotannosta

Nurmijärven Sähkön asiakaslehdessä 2/2006 kerrotaan: "Sähkön ja lämmön tuotanto hakevat sekä talouden että ympäristövaikutusten kannalta edullisimpia tuotantomuotoja. Nurmijärvellä kaukolämmöstä noin 70 prosenttia tuotetaan ympäristöystävällisillä biopolttoaineilla. Rajamäen kaukolämpö tuotetaan raskaalla polttoöljyllä. Yhtiön hallitus on tehnyt päätöksen uuden biopolttoaineita käyttävän lämpökeskuksen rakentamisesta. Rakentaminen aloitetaan kesän aikana ja lämmöntuotanto uudella laitoksella aloitetaan vuoden 2007 alussa. Lämpökeskusinvestointi maksaa noin 3,9 miljoonaa euroa."

"Toteutuksen myötä kotimaisten polttoaineiden osuus lämmön tuotannossa nouse Nurmijärvellä noin 90 prosenttiin, päästöt pienenevät ja kaukolämmön hinta pysyy asiakkaillemme kohtuullisen vakaana," kuvailee Nurmijärven Sähkön toimitusjohtaja Heikki Koivisto.

Loviisalaiset vieraina

Loviisan puolesta ry:n jäsenet tutustuivat ennen juhannusta (2008) Nurmijärven Sähkön 8 + 2 megawatin lämpövoimalaitokseen Nurmijärven kirkonkylässä.

Nurmijärven Sähkön toimitusjohtaja Heikki Koivisto kertoi Klaukkalan, Kirkonkylän ja Rajamäen biovoimaloista ja niistä saaduista kokemuksista.

Palamisen merkitys näkyy alla olevassa lausunnossa

Koiviston mukaan puuainesten polttaminen Nurmijärven biolämpölaitoksella on niin tehokasta, että tuhkasta on enää jäljellä vain raskasmetalleja ja kiviaineista. Puun käytön pitää olla tehokasta myös siksi, että puusta kilpailevat monet muut käyttäjät.

Näin asiasta kerrotaan Klaukkalan Alueportaalissa:
Kirkonkylän kaukolämpökeskus otettiin käyttöön joulukuussa 2002. Laitoksen kattilana on 8 MW:n lämpötehoinen leijukerroskattila, joka käyttää polttoaineena metsätähdehaketta, purua ja kuorta. Savukaasuista otetaan lämpö talteen energiatehokkaasti lauhdutuslaitteistolla, jonka lämmöntalteenottoteho on 2 MW. Savukaasut puhdistetaan ennen lauhdutusta sähkösuodattimella. Savukaasut” piipusta ei ole savua, vaan puhdasta vesihöyryä.
Nurmijärven Sähkö ei saa lähiympäristöstä tarvittavaa polttopuumäärää, vaan joutuu hakemaan biopolttoaineen joukkoon tarvittavaa turvetta Keski-Suomesta saakka. Polttopuu tulee lähempää.

Nurmijärven Sähkö Oy on mukana Fennovoimassa, joka suunnittelee ydinvoimalaa Ruotsinpyhtäälle. Muita pienempiä Fennovoiman jäseniä ovat Nurmijärven lisäksi nämä energialaitokset:
  1. Keravan
  2. Lahden
  3. Mäntsälän
  4. Porvoon
  5. Tammisaaren
  6. Vantaan
Loviisan asukasmäärä vastaa asukasmäärältään Nurmijärven kirkonkylää.

Porvoon Energia rakensi vuonna 2005 Loviisan kaupunkia varten 7 MW hakekattilan kaukolämpöä varten, ja nyt on vuorossa rakentaa aluelämpöverkosto Loviisan Valkoon.

Itä-Uusimaa on Suomen energiatuottoisin maakunta, mutta edes Loviisan kaupunki ei pysty nykytekniikalla hyödyntämään Loviisan ydinvoimalan ylimäärälämpöä, joka huuhdellaan mereen kalojen lämmikkeeksi.

Mereen juoksutetulla lämmöllä pystyttäisiin pitämään pääkaupungin tönöt lämpöisinä ympäri vuoden, mutta jäähdytysveden hyödyntämiselle ei ole vielä olemassa toteutuskelpoista suunnitelmaa.

Suomi24 keskustelee aiheesta

Nurmijärvellä osataan bioenergia
Kirjoittanut: (rog) 24.6.2008 klo 21.50

Puuainesten polttaminen on niin tehokasta, että tuhkassa on enää jäljellä vain esim. raskasmetalleja ja kiviainesta. Niin tehokkaasti palaa kaikki, mikä vaan on poltettavissa, joten kyseinen tuhka ei ole mitään maanparannusainetta. Tehokasta puun käytön pitääkin olla, koska nykyään puusta kilpailee niin moni muukin. Nurmijärven Sähkö ei saa lähiympäristöstä tarvittavaa polttopuumäärää, vaan joutuu hakemaan biopolttoaineen joukkoon tarvittavaa turvetta Keski-Suomesta saakka. Polttopuu tulee lähempää. Lue lisää:

keskiviikkona, kesäkuuta 25, 2008

CHP eli lämmön ja sähkön yhteistuotanto

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kiinnostaa meitä. Pienissä yksiköissä ratkaisut löytyvät suomalaistanskalaisen yhteistyön kautta.
  • Stirling
Strateginen yhteistyö tanskalaisten kanssa on uutta. Tällaisia vaihtoehtoja ei välttämättä ajatella ensimmäisinä ratkaisuina.
  • Sveitsiläiset
  • Saksalaiset
  • Amerikkalaiset
Stirling-ratkaisuja rakennetaan myös muissa maissa, silti nosta hattua tanskalaisille tällä kertaa.

tiistaina, toukokuuta 06, 2008

Tempaise tuulesta sähköä

"Pientuulivoimala voidaan helposti kytkeä Tuulilämmittimellä vesivaraajaan ja säästää öljy- ja sähkölämmityksen kuluissa. Tuulivoimala on tehokas lämmityskustannuksia säästävä ratkaisu, joka maksaa itsensä nopeasti takaisin. Lämmityskäyttöön tarkoitettuja pientuulivoimaloita on saatavilla 2 kW voimalasta alkaen jopa 20 kW tehoon saakka. Tuulilämmitin™ on suomalaista tuotekehitystä oleva tuote", kerrottiin tiedotteessa, johon tutustuin tänään. Palaan aiheeseen. Lisätietoja löytyy linkistä Tuulivoimala.

lauantaina, maaliskuuta 08, 2008

Mäskistä lämpöä ja sähköä

Konepajatoimittaja Wärtsilä toimittaa panimojätti Scottish & Newcastlelle kaksi biomassavoimalaa. Sähkön ja lämmön tuotantoon tulevat voimalat rakennetaan Britanniaan S&N Manchesterin ja Tadcasterin panimoiden yhteyteen.

Helge: Olemme keskustelleet epätyypillisten polttoaineiden käytöstä. Biovoimaloiden rakentajat ovat laajentaneet polttokelpoisten jakeiden luetteloa.

Ne tuottavat höyryä ja sähköä panimoiden prosesseihin sekä ylijäämäsähköä paikalliseen sähköverkkoon.

Helge: Lämmön ja sähkön yhteistuotanto sopii panimoteollisuudelle. Kohdealue on mielenkiintoinen, koska prosessin toiminta on ympärivuotista.

Polttoaineena voimalat käyttävät panimon mäskiä ja ne ovat laatuaan maailman ensimmäiset.

Helge: Elintarviketeollisuus on maailman suurinta teollisuutta. Näissä tarvitaan monipolttoaineosaamista.