Saksassa Bioenergia-matkalla huhtikuussa 2013

Matkalla oli mukana 21 bioenergia-alan yrittäjää ja asiantuntijaa ympäri Suomea. Morbachin energiakeskuksessa oli esillä paljon tietoa uusiutuvan energian tuotannosta ja siitä, miten verkostoja muodostetaan.

Kuva: Bioenergiaa purkissa, Helge V. Keitel, KK-Net, Finland (2013)

Energielandschaft-keskuksessa opastettu kierros kunnan omistamalla 146 hehtaarin alueella. Tutustuimme tuulipuistoon, aurinkoenergiaan, biokaasulaitokseen ja pellettilaitokseen.

• pienten pellettikattilavalmistajien näyttely
• iso tuulipuisto, jossa 14 Juwin rakentamaa ja operoimaa myllyjä
• aurinkoenergiarinne
• biokaasulaitos
• biokaasulaitoksen lämpöenergiaa hyödyntävä pellettilaitos

Kuulimme alueen historiasta USA:n ammusvarastona. Nyt alueella on Morbachin kunnan kehittämänä löydetty uutta käyttöä uusiutuvan energian tuotantoon, yritystoimintaan, energianeuvontaan ja koulutukseen liittyen.

• voimaloiden omistaja maksaa vuokraa maanomistajalle 22 000 euroa / vuosi
• myllyjen koko on 2 MW / kpl ja sähköntuotanto yhteensä 3 000 MWh / vuosi
• tuulivoimalat ovat kooltaan 100 metriä korkeita, siiven pituus 40 metriä ja hinta 1 200 000 euroa per asennettu MWh
• voimaloiden sähköntuotanto alkaa, kun tuulennopeus on 3,5 m / s
• alueella keskimääräinen tuulen nopeus on 6 m / s
• kun tuulen nopeus nousee 23 m / s siivet kääntyvät kyljittäin siipien rikkoutumisen estämiseksi

Kunnan tavoitteena on olla täysin omavarainen energian suhteen uusiutuvilla tuotettuna. Saksassa uusiutuvilla tuotetulla sähköllä on aina etuajo-oikeus valtakunnan verkkoon.

• alueella on aurinkopaneeleja 20 000 m2
• tuotto yhteensä 2 000 MWh / vuosi (riittää 1 400 asukkaan sähköntarpeeseen)
• alueella tehdään aurinkoenergian kehitykseen tähtäävää tutkimusta
• testauksessa muun muassa auringon mukaan kääntyvät aurinkopaneelit (ongelmana kalleus ja rikkoutumisherkkyys)

Alueella toimiva Juwi on kymmenessä vuodessa kasvanut 15 työntekijän yrityksestä 1 500 henkilöä työllistäväksi kasvuyritykseksi

Lähde: Projektipäällikkö Jonna Haapamäki-Syrjälä matkaraportti 30.5.2013

Nimellisteho johtaa harhaan kesämökin uusiutuvasta energiasta haaveilevaa

Nimellisteho kertoo, miten paljon tuuli- tai aurinkovoimala tuottaa energiaa parhaissa olosuhteissa, auringonpaisteessa tai kovassa tuulessa juuri oikeaan kulmaan säädettynä.

Todellisuudessa aurinkoa ja tuulta on tarjolla rajoitetusti, eivätkä asennusmahdollisuudet ole aina laitteille parhaat mahdolliset. Sisämaassa tuulijärjestelmästä saa ehkä käyttöönsä vuositasolla vain noin kymmenen prosenttia nimellistehosta.

Tuuli- ja aurinkojärjestelmät ovat varmatoimisia ja helpohkoja huoltaa, mutta energiantuotantokykyynsä nähden edelleen verrattain kalliita ja takaisinmaksuajat venyvät pitkiksi.

Aurinko- ja tuulienergiajärjestelmillä on mahdollista tuottaa suuriakin energiamääriä, mutta järjestelmät muuttuvat silloin massiivisiksi ja huomattavan kalliiksi, helposti yi 10 000 euron hintaisiksi.

Pienehkön aurinkosähköjärjestelmän rakentamiskustannukset ovat 3 000 – 5 000 euroa. Tällaisella järjestelmällä mökkeilijä säästää verkkosähköä rahassa mitattuna vain muutamia satasia vuodessa. Silloinkin suurin osa säästöstä koostuu sähköliittymän perusmaksujen poisjäännistä.

Merkittävämpää rahan säästöä voi tulla aurinkolämpöjärjestelmällä, joka soveltuu hyvin käyttöveden lämmittämiseen. Sen hyötysuhde verrattuna järjestelmän hankintahintaan on paljon parempi kuin sähkön tuotannossa.

Lähde: www.kymenlaaksonsahko.fi

Hyödyllisiä linkkejä:

• www.motiva.fi/julkaisut/
• www.aurinkoteknillinenyhdistys.fi
• www.tuulivoimayhdistys.fi
• www.finwind.fi
• www.napssystems.fi
• www.eurosolar.fi
• www.jn-solar.fi

Halvan öljyn aika on ohi – pelastaako liuskekaasu?

Öljyn loppumisesta on vaahdottu jo 1970-luvulta ja ennen kaikkea on kiistelty siitä, milloin on niin sanottu öljyn tuotantohuippu (peak oil).

Kun se on saavutettu, alkaa öljyn saanto pikkuhiljaa huveta ja hinta nousee pilviin. Muutos on edessä väistämättä – ehkä jo ennen 2020.

Öljy ei lopu vuosikymmeniin, mutta halvan öljyn aika on auttamatta ohi, vaikka varmentamattomia reservejä yhä löytyy.

Suomi tuo öljyä, kaasua, kivihiiltä ja sähköä. Siinä yksi syy kauppataseen vajeeseen. Suomi köyhtyy, jollemme pysty kehittämään vaihtoehtoa öljylle. Lähes kaikki biopohjaiset vaihtoehdot öljylle ovat väliaikaisia korvikkeita ja Suomi Öljyn jälkeen kirjoittajien mielestä, ne, puuta lukuun ottamatta, vain pahentavat tilannetta.

Kari L [Masinisti] on sitä mieltä, että energiasta on runsaudenpulaa.

Viisi vuotta sitten ei liuskekaasusta tiedetty mitään ja nyt esimerkiksi Puolassa on sellainen esiintymä, että se riittää Puolan tarpeisiin sadoiksi vuosiksi.

Vastaavia esiintymiä on paljon muuallakin Euroopassa, paitsi Suomessa. Venäjä on lopettanut uusien kaasukenttien avaamisen liuskekaasuboomin takia.

USA on tulossa pian omavaraiseksi energian suhteen omien liuskekaasu- ja Alaskan öljyesiintymien hyödyntämisen käynnistyttyä.

Tällä tulee olemaan merkitystä myös maailmanrauhan kannalta kun USA:n ei tarvitse enää sännätä öljyn takia kenenkään kimppuun.

Lähteet: www.masinistit.com ja Suomi Öljyn Jälkeen  | Kuva: Helge V. Keitel, KK-Net, Rheinland-Pfalz, Saksa (11.4.203)

Energiavaihtoehdot puntarissa

Energian tuotantotavoista on puhuttu paljon Suomessa tämän vuoden aikana. Teemoina ovat olleet ydinvoima, risupaketti ja syöttötariffit.

Energian säästämisestä on puhuttu minimaalisesti. Ydinvoimayhtiöt ovat ilmeisesti oivaltaneet mahdollisuuden myydä ydinsähkö Eurooppaan, jossa y-voimaan suhtaudutaan ylivoimaisen vastentahtoisesti.

Suomi pyrkii ydinvoiman “mallimaaksi” ja kohta energiatuotannosta tehdään Pisa-tutkimus, pääsemme hehkuttamaan edistyksellisyyttämme. Olimme aikoinaan maailman johtava mobiilimaa ja tietoyhteiskuntien kärjessä. Kymmenen vuoden kuluttua voisimme pröystäillä ydinvoimareserveillämme.

Minä haluaisin hehkuttaa bioenergiaa ja tuulivoimaa. Molempien kiinnostavuutta lisättiin risupaketilla. Kohta meilläkin on tuhat tuulimyllyä ja risuilla tuotetaan lähilämpöä ja sähköä syöttötariffien tuella.

Goliath Tuulimyllyt Eestissä

Suomella on risupaketti, tuulivoiman syöttötariffi ja kahteen uuteen atomivoimalaan yhdistetty energiastrategia. Miten hyvä paketti tästä syntyy? Eestiläiset ovat mielissään, Fortum jätettiin seinäruusuksi Suomessa. Osana Euroopan avautuvia sähköverkkoja saatamme jatkossa ostaa valtionyhtiömme atomisähköä merellisen kaapelin kautta, kun Loviisaan ei saatu sitä kolmosta.

“Muuten Eesti Energian toimitusjohtaja Sandor Liive lienee ilahtunut Suomen hallituksen ydinvoimakannasta. Sen 80-kilometrisen meren pohjassa kun on jo yksi sähkökaapeli ja toinen tuloillaan”, kirjoittaa Markus Larkonen Eestistä.

Markus Larkosen mielestä koko energiakysymys on monitahoinen.  “Kaksi ääripäätä on ydinvoiman kannattajat ja ne, joiden mielestä tuulienergia ratkaisee kaikki ongelmat. Sekä ydinvoimalan, että tuulimyllyjen paikaksi on  ehdotettu mm. tässä vieressä sijaitsevia Pakrin saaria. En ole NIMB -miehiä joten sijoituspaikan suhteen en nurise vastaan, jos jommankumman tarpeellisuudesta vallitsee jos nyt ei konsensus niin ainakin riittävän suuren enemmistön hyväksyntä.”

Viron eriperänä on tietenkin Itä-Viron maakunnassa kaivettava palavakivi. Nykyteknologialla siitä on luovuttava lähitulevaisuudessa (2016), jos päästötavoitteet aiotaan täyttää. Päästöjä vähentävät uudet teknologiat ovat siksi kissojen ja koirien kanssa etsinnässä. Tämän viikon uutisiin muuten kuuluu sekin, että Eesti Energia teki lihavan sopimuksen palavankiven kaivamisesta ja jalostamisesta Jordaniassa.

“Oman mausteensa soppaan lisää tietäminen, että vuonna 2013 sähkömarkkinat vapautuvat. Juuri kukaan ei tiedä, mitä silloin alkaa tapahtua”, summa Markus Larkonen.

Mitä me tiedämme Eestin teknologiateollisuudesta? Olemme usein niin itseämme täynnä, että jää huomaamatta, että teknologioita hallitaan ja osataan myös muualla maailmassa. Tähän päivään mennessä en tiennyt GOLIATH nimisestä tuulimylly-yrityksestä.

Katso kuvan alapuolelta tietoja GOLIATHista. Kuvaa klikkaamalla pääset firman ceo-BLOGiin. Mitä tiedämme tästä yrityksestä? Millaiseen markkinarakoon se asettuu suhteessa Haminassa tuotantoa harjoittavaan WinwinD –yritykseen? Mitä me ylipäätään tiedetään tuulivoimasta ja alan teollisuudesta?

For progress on our day-to-day actions (completion of prototypes, approval of patents etc.), please take a look at the BLOG. Here, you find news about changes in company ownership and structure next to announcements on major co-operations.

• 27th of October 2009
  Enterprise Estonia has approved the issuance of almost 3 million Estonian Kroons in grants to GOLIATH Wind OÜ.
  
• 20th of February 2009
  GOLIATH Wind Ltd has closed a funding round, raising 7.8 million Estonian Kroons against the issuance of new shares to PowerDrive Ltd and Arengufond.
  
• 19th of September 2008
  GOLIATH Wind Ltd had received term sheets for investment from different investors; today, the Estonian Development Fund's offer has been chosen. Thereby, both parties have agreed to find an Estonian private co-investor.
  
• 11th of April 2008
  New shares have been issued to a private investor, who will also provide consultancy in IP-related questions.
  
• 20th of February 2008
  Renewable Energy Group Ltd has sold some of its stake in GOLIATH Wind to the University of Durham, the New and Renewable Energy Centre (NaREC), Prof. Ed Spooner and further individuals.
  
• 17th of December 2007
  Evolving Generation Ltd, United Kingdom, has accepted an offer for take over of its intellectual property and patents by GOLIATH Wind Ltd, which is newly established and financed by Renewable Energy Group

Tuulivoimaa moottoriteiden varsille ja avohakkualueille

Kohta meillä kaikilla on käytännön kytköksiä tuulivoimaan, kun Suomeenkin rakennetaan risupakettirahoilla tuhat suhisevaa tuulimyllyä.

Tapasin The Switch-yhtiön johtoa ja avainhenkilöitä Helsingissä 29.4.2009 blogaajille suunnatun keskustelutilaisuuden yhteydessä.

Kirjoitan aiheesta artikkelisarjan, koska Fortum suunnittelee Tuulivoimapuistoa Loviisaan ydinvoimaloittensa läheisyyteen. Tarjolla on vajaan kymmenen myllyn puisto. Paikallistasolla en ole havainnut vahvaa vastustusta. Kaupungin päättäjät käsittelevät tuulimyllypuiston perustamislupaa elimissään toukokuun 2010 aikana.

RUOTSIIN MAAILMAN SUURIN TUULIMYLLYPUISTO

Piteån liepeille suunnitellaan 1101 tuulimyllyn puistoa, jonka valmistuttuaan tuottaa 10 – 12 terawattituntia sähköä vuodessa. Svevind Ab pystyttää 130 uutta tuulimyllyä vuodessa ja 2020 puiston puskee sähköä täysillä.

Hankkeen vetäjänä on saksalaissyntyinen Wolfgang Kropp, joka on toiminut tuulimyllyjen parissa kotimaassaan, Dresdenissä, vuodesta 1993.  Herrn Kropp kiinnostui 2000-luvun alussa Ruotsista ja ryhtyi kartoittamaan pitkän maan tuuliolosuhteita.

Wolfgang Kroppin Ja Mikael Kyrkin mukaan Ruotsissa on erinomaiset tuuliolosuhteet. Sähkö käytetään reippaasti, kun lukuisat talot ovat sähkölämmitteisiä. Eurooppa tarvitsee kolminkertaisen määrän uudistuvaa energiaa vuoteen 2030 mennessä ja tuulienergia on osa eurooppalaistan energiapakettia, josta Suomessakin keskustellaan ahkerasti.

Tähän “uusiutuvien” haasteeseen Wolfgang ja Mikael ovat tarttuneet. Piteån hankkeen kustannusarvio on 7 miljardia euroa. Sijoittajien innostuksesta ei ole tarkkaa taustatietoa, mutta hankkeen julkisuusarvo tuottaa ansiokkaasti palstamillimetrejä.

Turbiinien toimittajana on saksalainen Enercon GmbH. Puisto rakennetaan Fagerheden, Finnliden, Långträsk, ja Koler nimisten kylien välissä oleville suurille avohakkuuaukioille. Metsäyhtiöt ovat panneet metsän sileäksi ja uudet mäntyistutukset ovat yhä nuoria. Joillakin alueilla näitä osaranaukioita on kymmeniä kilometriä.

Kaksi ensimmäistä Markbygdenissä olevaa Svevind Ab:n tuulimyllyä ovat kokoluokaltaan 2 megawattia ja generaattorit sijaitsevat 138 metrin korkeudessa. Metsä voi kasvaa kaikessa rauhassa täysimittaiseksi alapuolelle. Ehkä propellien suhina hätistelee hirvet ja itikat pois taimia tärvelemästä.

Suomessa pelätään, että tuulimyllyt sijoitetaan rannikolla asuvien omakotitalojen tai kesämökkien kylkeen. Siitähän syntyy hirveä parku. Emme ole tottuneet tuulella veivattavaan sähköön ja kauhistelemme korkeita pylväitä. Tarvitseeko Suomikin tuulella käyviä maahanmuuttajia, jotka opettavat meille myllykulttuuria? Alan teollisuus kaipaa asennemuutosta ja avointa keskustelua.

Komponenttien ja tuulivoimaloiden rakentajat vievät suurimman osan tuotannostaan ulkomaille. Tuttuja nimiä ovat The Switch, Moventas, Ahlström, Rautaruukki, Hollming Works, WinwinD jne.

Mitä mieltä olette propellisähkön lisäämisestä?

Saammeko sähköä ja lämpöä tuulivoimasta?

Mistä pumpataan sähköä ja lämpöä, kun fossiiliset poltotonaineet loppuvat?

Juttelin veljeni kanssa, joka asuu Sidneyssä, Australiassa. Olemme usein pohtineet ydinvoimaa, hajautettu energiaa, bioenergiaa ja tuulivoimaa keskusteluissamme.

Helppoja ratkaisuja ei ole tarjolla. Australia lienee maailman suurin ydinpolttoaineen tuotantomaa, mutta silti maassa ei ole ainuttakaan ydinvoimalaitosta. Energiaa tuotetaan hiilellä, kaasulla ja jossain määrin myös tuulivoimalla.

Pohdimme tuulivoiman kalleutta. Perinteisillä laskentamenetelmillä siitä ei synny pakettia energiaintensiivisille mailla, mutta sillä pystyy tuottamaan sähköä alueellisiin tarpeisiin. Pitkät etäisyydet, vuoristot ja vaikeakulkuiset maastot eivät suosi keskitettyä energiantuotantoa, joka vaatii toimiakseen tehokkaan ja kalliin jakeluverkoston.

Tuulivoiman seksikkyydestä emme vielä Vappuna päässeet yksimielisyyteen, mutta hajautetun energiatuotannon olimme yhtä mieltä. Tuulivoiman kustannuksista pitää keskustella lisää. Miksi se on kannattavaa Tanskassa, Saksassa, Espanjassa, Kiinassa, Hollannissa ja Amerikassa? Miksi Piteåhon rakennetaan Euroopan suurinta tuulivoimapuistoa, johon tulee enemmän tuulimyllyjä kuin mitä suomalaisten risupaketti suosittelee koko maahan?

Ennen ajanlaskumme alkua keksitty tuulivoima saattaa jossain vaiheessa ohittaa bioenergian, ydinvoiman, hiilen ja kaasun, mutta vielä tässä vaiheessa mielipiteet menevät rankasti ristiin hallituksessa, eduskunnassa, tutkijoiden kammioissa ja katutasolla. Aiheesta pitää puhua lisää, koska energiaratkaisuihin ei ole yhtä ainutta oikeaa ratkaisua.

Tempaise tuulesta sähköä

"Pientuulivoimala voidaan helposti kytkeä Tuulilämmittimellä vesivaraajaan ja säästää öljy- ja sähkölämmityksen kuluissa. Tuulivoimala on tehokas lämmityskustannuksia säästävä ratkaisu, joka maksaa itsensä nopeasti takaisin. Lämmityskäyttöön tarkoitettuja pientuulivoimaloita on saatavilla 2 kW voimalasta alkaen jopa 20 kW tehoon saakka. Tuulilämmitin™ on suomalaista tuotekehitystä oleva tuote", kerrottiin tiedotteessa, johon tutustuin tänään. Palaan aiheeseen. Lisätietoja löytyy linkistä Tuulivoimala.

Wood Bioenergy Bioreactors Biotechnology

Wood Bioenergy Bioreactors Biotechnology: "Sumituuli Oy

Sumituuli Oy: 'Osakeanti 01.12.2006 alkaen. Osakeanti, jossa mahdollisuus merkitä n. 1000 kpl B-sarjan osaketta. Hinta 1000 €, nimellisarvo 285,92 €. Osakeannilla on tarkoitus saada 2 MW:n tuulivoimalan rakentamista varten tarvittava pääoma. Antiin toivotaan osallistuvan erityisesti luonnollisia henkilöitä ja yleishyödyllisiä yhteisöjä. Tavoitteena pitää yhtiö edellä mainittujen tahojen omistuksessa ja hallinnassa.'

Sunnuntaina, kuuntelen Mediadays elokuvaprojektin esittelyä. Irja lähettää Skypen toisesta huoneesta aiheesta 'osakepääoman hankkiminen'. Kirjaan asian blogiin. Onko tämä hanke onnistunut?"