Tuulivoimaa moottoriteiden varsille ja avohakkualueille

Kohta meillä kaikilla on käytännön kytköksiä tuulivoimaan, kun Suomeenkin rakennetaan risupakettirahoilla tuhat suhisevaa tuulimyllyä.

Tapasin The Switch-yhtiön johtoa ja avainhenkilöitä Helsingissä 29.4.2009 blogaajille suunnatun keskustelutilaisuuden yhteydessä.

Kirjoitan aiheesta artikkelisarjan, koska Fortum suunnittelee Tuulivoimapuistoa Loviisaan ydinvoimaloittensa läheisyyteen. Tarjolla on vajaan kymmenen myllyn puisto. Paikallistasolla en ole havainnut vahvaa vastustusta. Kaupungin päättäjät käsittelevät tuulimyllypuiston perustamislupaa elimissään toukokuun 2010 aikana.

RUOTSIIN MAAILMAN SUURIN TUULIMYLLYPUISTO

Piteån liepeille suunnitellaan 1101 tuulimyllyn puistoa, jonka valmistuttuaan tuottaa 10 – 12 terawattituntia sähköä vuodessa. Svevind Ab pystyttää 130 uutta tuulimyllyä vuodessa ja 2020 puiston puskee sähköä täysillä.

Hankkeen vetäjänä on saksalaissyntyinen Wolfgang Kropp, joka on toiminut tuulimyllyjen parissa kotimaassaan, Dresdenissä, vuodesta 1993.  Herrn Kropp kiinnostui 2000-luvun alussa Ruotsista ja ryhtyi kartoittamaan pitkän maan tuuliolosuhteita.

Wolfgang Kroppin Ja Mikael Kyrkin mukaan Ruotsissa on erinomaiset tuuliolosuhteet. Sähkö käytetään reippaasti, kun lukuisat talot ovat sähkölämmitteisiä. Eurooppa tarvitsee kolminkertaisen määrän uudistuvaa energiaa vuoteen 2030 mennessä ja tuulienergia on osa eurooppalaistan energiapakettia, josta Suomessakin keskustellaan ahkerasti.

Tähän “uusiutuvien” haasteeseen Wolfgang ja Mikael ovat tarttuneet. Piteån hankkeen kustannusarvio on 7 miljardia euroa. Sijoittajien innostuksesta ei ole tarkkaa taustatietoa, mutta hankkeen julkisuusarvo tuottaa ansiokkaasti palstamillimetrejä.

Turbiinien toimittajana on saksalainen Enercon GmbH. Puisto rakennetaan Fagerheden, Finnliden, Långträsk, ja Koler nimisten kylien välissä oleville suurille avohakkuuaukioille. Metsäyhtiöt ovat panneet metsän sileäksi ja uudet mäntyistutukset ovat yhä nuoria. Joillakin alueilla näitä osaranaukioita on kymmeniä kilometriä.

Kaksi ensimmäistä Markbygdenissä olevaa Svevind Ab:n tuulimyllyä ovat kokoluokaltaan 2 megawattia ja generaattorit sijaitsevat 138 metrin korkeudessa. Metsä voi kasvaa kaikessa rauhassa täysimittaiseksi alapuolelle. Ehkä propellien suhina hätistelee hirvet ja itikat pois taimia tärvelemästä.

Suomessa pelätään, että tuulimyllyt sijoitetaan rannikolla asuvien omakotitalojen tai kesämökkien kylkeen. Siitähän syntyy hirveä parku. Emme ole tottuneet tuulella veivattavaan sähköön ja kauhistelemme korkeita pylväitä. Tarvitseeko Suomikin tuulella käyviä maahanmuuttajia, jotka opettavat meille myllykulttuuria? Alan teollisuus kaipaa asennemuutosta ja avointa keskustelua.

Komponenttien ja tuulivoimaloiden rakentajat vievät suurimman osan tuotannostaan ulkomaille. Tuttuja nimiä ovat The Switch, Moventas, Ahlström, Rautaruukki, Hollming Works, WinwinD jne.

Mitä mieltä olette propellisähkön lisäämisestä?

Saammeko sähköä ja lämpöä tuulivoimasta?

Mistä pumpataan sähköä ja lämpöä, kun fossiiliset poltotonaineet loppuvat?

Juttelin veljeni kanssa, joka asuu Sidneyssä, Australiassa. Olemme usein pohtineet ydinvoimaa, hajautettu energiaa, bioenergiaa ja tuulivoimaa keskusteluissamme.

Helppoja ratkaisuja ei ole tarjolla. Australia lienee maailman suurin ydinpolttoaineen tuotantomaa, mutta silti maassa ei ole ainuttakaan ydinvoimalaitosta. Energiaa tuotetaan hiilellä, kaasulla ja jossain määrin myös tuulivoimalla.

Pohdimme tuulivoiman kalleutta. Perinteisillä laskentamenetelmillä siitä ei synny pakettia energiaintensiivisille mailla, mutta sillä pystyy tuottamaan sähköä alueellisiin tarpeisiin. Pitkät etäisyydet, vuoristot ja vaikeakulkuiset maastot eivät suosi keskitettyä energiantuotantoa, joka vaatii toimiakseen tehokkaan ja kalliin jakeluverkoston.

Tuulivoiman seksikkyydestä emme vielä Vappuna päässeet yksimielisyyteen, mutta hajautetun energiatuotannon olimme yhtä mieltä. Tuulivoiman kustannuksista pitää keskustella lisää. Miksi se on kannattavaa Tanskassa, Saksassa, Espanjassa, Kiinassa, Hollannissa ja Amerikassa? Miksi Piteåhon rakennetaan Euroopan suurinta tuulivoimapuistoa, johon tulee enemmän tuulimyllyjä kuin mitä suomalaisten risupaketti suosittelee koko maahan?

Ennen ajanlaskumme alkua keksitty tuulivoima saattaa jossain vaiheessa ohittaa bioenergian, ydinvoiman, hiilen ja kaasun, mutta vielä tässä vaiheessa mielipiteet menevät rankasti ristiin hallituksessa, eduskunnassa, tutkijoiden kammioissa ja katutasolla. Aiheesta pitää puhua lisää, koska energiaratkaisuihin ei ole yhtä ainutta oikeaa ratkaisua.

Tuulivoimateollisuus elpyy

Vaasassa ja Lappeenrannassa toimiva The Switch ennakoi parempia aikoja. Sen liikevaihto on laman aikana kasvanut 60 %.

Vienti Kiinaan on vetänyt ja näkymät Amerikassa ovat suotuisat. Sinne kaavaillaan 5 000 megawatin edestä tuulivoimapuistoja.

The Switchin liikevaihto kasvoi 80 miljoonaan euroon.

Moventas Jyväskylästä uskoo, että henkilöstön lomautukset päättyvät kohta. Vanhat varastot on myyty alta pois ja hintakehitys tasaantuu.

Winwind on toimittanut laitteita Baltian suurimpaan tuulivoimalaan ja allekirjoittanut 120 megawatin esisopimuksen eurooppalaisen tuulivoimayhtiön kanssa.

Investoinnit vauhdittuvat syksyn kuluessa, alalla uskotaan.