Nocartilta pienvoimalaitosten sähköntuotantoa

Lahtelainen Nocart Oy tarjoaa ratkaisuja pienvoimalaitosten sähköntuotantotarpeisiin.

Tuotevalikoimasta löytyy sähköntuotantoyksikkö pienvoimalaitoksiin, jonka avulla saa tuotettua sähköä niissäkin kohteissa, joissa normaalin vakiokierroksilla pyörivän generaattorin käyttö ei ole mahdollista, hyvänä esimerkkinä vaikkapa tuulimylly.

Useissa teollisuuslaitoksissa löytyy energian lähde prosessin sivutuotteena. Tämä sivutuote voi olla lämpöä, se voi olla puun työstöstä tulevaa jätettä, tai muuta hyödynnettävissä olevaa sivuvirtaa.

Nocartin sähköntuotantoyksikkö mahdollistaa energiantuotannon asiakkaan omista saatavilla olevista energialähteistä, kuten lanta, hake, tuuli, vesivoima, jne.

Nocartin sähköntuotantoratkaisut mahdollistavat kustannustehokkaansähköntuotannon yhä useammissa kohteissa ja yhä useammilla energianlähteillä.

Ne tarjoavat myös mahdollisuuden toimia itsenäisesti, irrallaan valtakunnan verkosta.

Käyntiosoitte on: Lahti Cleantech Park Niemenkatu 73 15140 LAHTI 

• http://www.facebook.com/NocartOy
• http://www.linkedin.com/company/nocart-oy
• Nocart Power generation Unit –esiste (pdf)

Ydinvoimalat valmistuvat aikanaan

Energian tarve ja kulutus ovat laskussa, koska Suomen ylivoimaisesti suurin sähkön tarvitsija, metsäteollisuus, on lakkauttanut suuren määrän tehtaita. Metsäteollisuuden sähkönkulutuksen tarve on vuodesta 2008 laskenut viidenneksellä. 

Kasvuyrityksiä kaivataan, mutta  merkittäviä tuotannollisia investointeja ei ole tehty vuosiin.

Sähkön tarpeen väheneminen ei ole hyvä asia valtiolle. Noin kolmannes sähkön kokonaishinnasta on veroa. Veron osuus sähkön siirtohinnasta on noin 40 prosenttia. Sähköenergian hinnassa veroa on 24 prosentin arvonlisäveron verran.

Sähkölämmitteisessä rivi- tai omakotitalossa 18 000 kilowattia vuodessa kuluttava asiakas maksaa sähköenergiasta ja siirrosta kerskamäärin 2 234 euroa vuodessa, josta veroa on 34 prosenttia eli 746 euroa. Vuodessa siirtomaksut ovat esimerkkitapauksessa 1 015 euroa. Veroa tästä on 49 prosenttia eli 499 euroa.

Sähkön kuluttajat maksavat verot sähkölaskussaan. Sähköyhtiö kerää ja tilittää verot valtiolle. Valtion kassaan kertyy sähköön liittyviä verotuloja vuodessa noin kaksi miljardia euroa.

Olkiluodon kolmosreaktorin rakentamispäätös tehtiin vuonna 2002 ja työt käynnistyivät 2005. Nykytietojen valossa Olkiluoto III valmistuu vasta vuonna 2016.

Ellei talouden suunta muutu, Suomessa toteutuu vihreä visio nollakasvusta, jolloin energiakulutuskin on mahdollista painaa selvään laskuun.

Syrjä-Suomi uskoo yhä perinteiseen teollisuuteen

Talvivaaran utuisissa visiossa on jalostuslaitoksen rakentaminen kaivoksen viereen: sen jatkeeksi. Energian hinta ratkaisee. Kainuun Sanomat kertoo 10.5.2011, että yhtiö tähtää sekä ydinvoiman, tuulen, puun että turpeen käyttöön.

Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä hakee ratkaisua, jossa käytetään mahdollisimman vähän fossiilisia polttoaineita. 

Ratkaisun on Perän mukaan oltava siistissä paketissa kahden vuoden sisällä, jos yhtiö aikoo käynnistää jalostamon vuonna 2017.  Jalostamon rakentaminen maksaa 250 miljoonaa euroa ja energian hinta ratkaisee, rakennetaanko!

Kaivosyhtiö Talvivaara käyttää sähkö 350 terawattituntia vuodessa. Viime kesänä sähkön hinta oli 32 euroa megawattitunnilta, kirjoittaa KS toimittaja Ahti Saarela artikkelissaan, mikä merkitsee 11 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt megawatin hinta on 55 euroa ja sähkölaskun loppusummaksi tulee 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Talvella huippuaikoina sähköstä joutuu pulittamaan jopa sata euroa megawatilta. Jos sillä tasolla liikutaan tulevaisuudessa, silloin kaivoksen sähkölasku on 35 miljoonaa euroa vuodessa. Perän mukaan jalostamossa megawatin hinta voisi nousta jopa 120 miljoonaan euroon vuodessa.

Pulmana on, että turpeen ja puun avulla tuotetaan paljon lämpöä ja vain kolmasosa saadaan söhlättyä sähköksi. Pitäisikö Vuokatin lomamajat ja Sotkamon keskustan kiinteistöt kytkeä kaukolämpöverkkoon, joka lämmittäisi “kirkonkylää” ja sähkö siirretään linjoja pitkin Talvivaaraan?

Löytyykö Sotkamosta riittävästi lämmitettäviä pirttejä ja kiinteistöjä, vai onko viisaampaa rakentaa biovoimala Kajaanin kaupungin kylkeen?

Hankkeen puuhaajat voivat tietenkin innostaa yrittäjiä kurkkujen ja tomaattien kasvattajiksi: lämpöä olisi vuosikymmenen lopulla rutkasti tarjolla. Ongelmana on tietenkin, että Talvivaara tarvitsee sähköä aamusta iltaan vuoden jokaisena päivänä.

Atomisähköllä hoidetaan kesäajat. Muut energialähteet tasoittavat hintahuippuja talvikuukausina, jolloin sähkön hinta hipoo taivaita. 

Miten tuotannosta poistuvat voimalaitokset korvataan?

Nykyisiä (ydin)voimaloita joudutaan poistamaan käytöstä tiukentuvien ympäristömääräysten johdosta. Polttolaitoksia rajoittavat päästömääräykset tulevat täysimääräisinä voimaan vuonna 2016. Lisäksi EU:ssa valmistellaan parhaillaan uutta, entistä tiukemmin polttolaitosten päästöjä rajaavia direktiiviä.

1. Ympäristödirektiivejä on tiukennettu jatkuvasti
   
   
2. Vanhoja voimaloita pidetään käytössä osa osalta vaihtaen, ja jossain vaiheessa sitten rakennetaan uusi

Energiateollisuuden laskelmien mukaan erillistä sähköntuotantoa poistuu pelkästään nykymääräysten takia 1 300 – 1 500 megawattia vuoteen 2016 mennessä. Poistuva 1 300 megawatin tuotanto on kymmenen prosenttia 13 000 megawatin tuotannosta.

Suomi tähtää sähkön suhteen omavaraiseksi – myös huippukulutustilanteissa kovilla pakkasilla. Suomi tarvitsee vuoteen 2020 mennessä uutta voimalaitoskapasiteettia 4 000 megawattia, jotta tuontisähköstä päästään eroon ja koska kulutus kasvaa.

Tuotanto rakennettaan päästöttömällä energialla

• Vesi
• Puu
• Tuulivoima
• Ydinvoima

Uutta tuotantoa on nyt rakenteilla 2 000 megawattia, josta 1 600 megawattia muodostuu Olkiluodon uudesta ydinvoimayksiköstä. Uusia tuotantoyksiköitä tarvittaisiin vielä 2 000 megawattia.

Vanhenevan laitoskanaan takia poistuvan tuotannon korvaaminen tulisi vielä tämän päälle: 1 300 megawattia.

• Kysymys sähköntuotannosta kiertyy aina lopulta ydinvoimaan.
  
  
• Toinen vaihtoehto on rakentaa vanhenevien voimalaitosten tilalle uutta erilliskapasiteettiä huippukulutusta varten.

Energiayhtiöt ovat kieltäytyneet kunniasta. Ne eivät halua investoida laitoksiin, jotka käyvät vain kymmeniä tai satoja tunteja vuodessa.

Lähde: HS | Pia Elonen | Sunnuntaina 16. marraskuuta 2008