Loviisasta ydinvoimasta vapaa vyöhyke 2030?

Loviisa ei saanut kolmatta ydinvoimalaa. Kaupungintalon katolla olevaa lippua ei kuitenkaan ole laskettu puolitankoon.

Fennovoiman toimisto suljettiin, kun paikalliset intiaanit äänestivät Fortumin Loviisa kolmosen puolesta.

Loviisan ykkönen suljetaan vuonna 2027 ja kakkosen sauvat viedään kaniin 2030. Sitä ennen meillä on muutamat vaalit ja hallitus vaihtuu monta kertaa.

Ehdin jo miettiä, että ykkösen ja kakkosen suojapöntöistä saisi mainiot maakellarit geenimanipuloidulle perunoille, mutta annetaan niiden jauhaa ydinsähköä eläkeikään asti.

Loviisa joutuu uudistaman strategiansa, mutta hengenhätää ei ole. Uuden suunnan etsimiseen on vielä aikaa kaksikymmentä vuotta. Paikallisten poliitikkojen ja virkamiesten äänenpainoista näkyi jo viime vuoden puolella, ettei Loviisa 3:nen ole elämän ja kuoleman kysymys.

Eniten täällä on viime aikoina hehkutettu vihreää moottoritietä. Olemme keksineet, että Euroopan suurin metropoli, Pietari, on muutaman tunnin etäisyydellä. Venäläiset sijoittajat ovat löytäneet paikallisia sijoituskohteita. Ahvenkoskelle rakennetaan 20 miljoonalla eurolla urheiluhotelli, jonka omistajana on venäläinen yrittäjä.

Jos Helsingin herrat hylkäävät, silloin käännymme Pietarin rahasetien puoleen. Ehkä Loviisa pärjää matkailulla ja palveluilla lähes yhtä hyvin kuin atomeja halkomalla.

Perustan Loviisaan ydinvoimavapaan vyöhykkeen vuonna 2030. Tervetuloa perustettavan yhdistyksen jäseneksi, jos vielä silloin näitä polkuja tallaan.

Miten tuotannosta poistuvat voimalaitokset korvataan?

Nykyisiä (ydin)voimaloita joudutaan poistamaan käytöstä tiukentuvien ympäristömääräysten johdosta. Polttolaitoksia rajoittavat päästömääräykset tulevat täysimääräisinä voimaan vuonna 2016. Lisäksi EU:ssa valmistellaan parhaillaan uutta, entistä tiukemmin polttolaitosten päästöjä rajaavia direktiiviä.

1. Ympäristödirektiivejä on tiukennettu jatkuvasti
   
   
2. Vanhoja voimaloita pidetään käytössä osa osalta vaihtaen, ja jossain vaiheessa sitten rakennetaan uusi

Energiateollisuuden laskelmien mukaan erillistä sähköntuotantoa poistuu pelkästään nykymääräysten takia 1 300 – 1 500 megawattia vuoteen 2016 mennessä. Poistuva 1 300 megawatin tuotanto on kymmenen prosenttia 13 000 megawatin tuotannosta.

Suomi tähtää sähkön suhteen omavaraiseksi – myös huippukulutustilanteissa kovilla pakkasilla. Suomi tarvitsee vuoteen 2020 mennessä uutta voimalaitoskapasiteettia 4 000 megawattia, jotta tuontisähköstä päästään eroon ja koska kulutus kasvaa.

Tuotanto rakennettaan päästöttömällä energialla

• Vesi
• Puu
• Tuulivoima
• Ydinvoima

Uutta tuotantoa on nyt rakenteilla 2 000 megawattia, josta 1 600 megawattia muodostuu Olkiluodon uudesta ydinvoimayksiköstä. Uusia tuotantoyksiköitä tarvittaisiin vielä 2 000 megawattia.

Vanhenevan laitoskanaan takia poistuvan tuotannon korvaaminen tulisi vielä tämän päälle: 1 300 megawattia.

• Kysymys sähköntuotannosta kiertyy aina lopulta ydinvoimaan.
  
  
• Toinen vaihtoehto on rakentaa vanhenevien voimalaitosten tilalle uutta erilliskapasiteettiä huippukulutusta varten.

Energiayhtiöt ovat kieltäytyneet kunniasta. Ne eivät halua investoida laitoksiin, jotka käyvät vain kymmeniä tai satoja tunteja vuodessa.

Lähde: HS | Pia Elonen | Sunnuntaina 16. marraskuuta 2008

Fennovoima avasi toimiston tesjoella

Yhteyspäällikkö Patrik Hellman aloitti Fennovoiman uudessa toimistossa Ruotsinpyhtäällä. Paikkaa ennustetaan tuuliseksi, mutta tuulimyllyjen lisäämisestä ei ole vielä ollut puhetta. Ydinvoiman ympäristövaikutuksia täällä selvitetään.

Inkoossa asuva Hellman palvelee yleisöä molemmilla kielillä. Tesjoen toimisto on auki torstaisin kello 13-18 ja perjantaisin kello 9-13. Mies joutuu matkustelemaan paljon, työpisteitä on useita, mutta suurten firmojen pääkonttorit ovat sopivasti kotimatkan varrella.

Kristiinankaupungin toimisto avattiin kuukausi sitten. Kristiinankaupungissa tehdään ydinvoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointia samoin kuin Ruotsinpyhtäällä, Pyhäjoella ja Simossa.

Fennovoima Oy:n Ruotsinpyhtään toimiston yhteyspäällikkö Patrik Hellman "ei pelkää edessä olevia haasteita, vaikka tietääkin, että yhtiön ydinvoimahanke on aiheuttanut seudulla voimakasta vastustusta".

Kristiinankaupungissa toimistoon ovat tähän mennessä hakeutuneet hankkeen kannattajat. Ruotsinpyhtään kokemukset selviävät vasta tämän kevään aikana.

Patrik Hellman puntaroi Kristiinankaupungin ja Ruotsinpyhtään eroavaisuuksia. "Ruotsinpyhtäällä on enemmän kokemusta ydinvoimasta Loviisan voimaloiden myötä kuin Kristiinankaupungissa", hän toteaa.

Fennovoiman Ruotsinpyhtään paikallistoimisto avattiin 28.2.2008 Tesjoella Oy Lagerholm Ab:n talossa. Toimiston yhteyspäällikkönä toimii kauppatieteen maisteri Patrik Hellman. Hän on aiemmin työskennellyt mm. Ahvenanmaan raha-automaattiyhdistyksessä (PAF) markkinointijohtajana.

– Olen torstaisin ja perjantaisin Ruotsinpyhtäällä. Maanantaisin ja tiistaisin hoidan Fennovoiman Kristiinankaupungin toimistoa, kertoo Hellman tiedotusvälineille.

Kristiinankaupungissa Hellmania ovat työllistäneet eniten maanomistuskysymykset, sillä yva-alueella on useita maanomistajia. Ruotsinpyhtäällä tilanne on toinen, mutta jonkin verran yksittäisiä tonttiasioita tulee eteen myös täällä.

– Kun katsotaan teknisiä perusedellytyksiä, on Ruotsinpyhtää aika hyvässä asemassa. Samoin Lapin paikkakunnat. Kaikki neljä yva-kuntaa ovat kuitenkin edelleen samalla viivalla, Hellman kertoo Loviisan Sanomille.

Yksityisissä keskusteluissa Kristiinankaupungin maanomistajien vastustava rintama tuntui olevan yksituumaisesti hanketta vastaan. Totta lienee sekin, että Loviisan seudulla tunteet eivät ole yhtä vahvasti liikkeellä, koska "atomista" on täällä kokemusta.

Nollaenergiaydinvoimaloita Suomeen

Muutama aika takaperin näytti siltä, että Loviisan ja Ruotsinpyhtään nurkkiin rakennetaan mieluummin pari uutta ydinvoimalaa kuin Munapirttiin lomakylää venäläisille. Kolmas voimala on luvassa ruotsinkieliselle länsirannikolle. Herre Gud, millaista energiapeliä.

Ei ole pitkää aikaa siitä, kun Altian tehtailla piti valmistaa ohrasta ja vehnästä bioetanolia. Se meni mönkään. Stora Enson kivikasvoista johtoa uhattiin Kemijärven biojalostamolla, joka likuosellun lisäksi olisi tuottanut lappilaisille pakkasen kestävää biodieseliä (innovaatio!).

Sitten nostettiin koipussista kaikki Suomen lutakot, joista yhtäkkiä löytyi litrakaupalla hyödyntämätöntä vesivoimaa. Puheista päätellen ristivedolla käyvää tuulivoimaa on Suomessa muutaman ydinvoiman verran.

Venäjältä tulevaa energiakaapelia ei tule. Kohta emme tarvitse sikäläistä öljyäkään, koska Neste tekee citymaastureiden menoveden 8 euroa päivässä tienaavien viidakko-orjien poimimasta palmuöljystä; Hikeä, verta ja kyyneleitä varakkaitten autoilijoiden tankkiin. Hyvä, kun tuloerot mahdollistavat ilmaston lämpenemisen nujertamisen.

"Suomeen on luvassa kuusi biojalostamoa", kerrottiin useissa kirjoituksissa vuosi takaperin. Nyt Stora Enso ja UPM Kymmene etenevät viisaasti sammutetuin lyhdyin. Metsäyritykset eivät uskalla isotella bioenergialla, koska metsistä pitää oikeasti repiä ja rääpiä viistoista miljoonaa lisämottia tikun keittämiseen ja kuidun jauhamiseen, muuten tulee lisää "Kemijärveä, Massaliikettä ja Summaa".

Energiakeskustelun "jätteenpoltosta" syntynee tällä menolla loppupeleissä ainut uusi energialähde. Paskastakin voidaan jauhaa biomassaa ja siitä sitten lähilämpöä energiatehokkaasti rakennettuihin taloihin, joita mainostetaan nollaenergiataloina. Korvataan koko Suomen asuntokanta nollaenergiataloilla ja maailma pelastuu!

Ilmaston muutos synnyttää miljoonittain uusia powerpoint -esityksiä, joiden kierrättämisestä syntyisi muutaman teewattitunnin edestä lisäenergiaa sähkösaunojemme lämmittämiseen.

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Kaikista edellä puhutuista keinoista paras on konservointi (Conservation), kulutuksen vähentäminen. Entisaikojen kakluunit ja puu-uunit ovat yhä hienoja keksintöjä. Ne ovat hajautetun energiatuotannon huipputuotteita, jotka lämmittävät, varaavat, varastoivat, tuottavat elämyksiä, eivätkä kaipaa jakeluverkkoa. Riukujen kerääminen, halon hakkaaminen pitää linjat kurissa, salilla käyntejä ei enää tarvita ja sopimukset painonvartijoiden kanssa voidaan irtisanoa.

Viisikymmentä vuotta takaperin Loviisassa ei ollut ydinvoimalaa. Elämä oli täällä yhtä pysähtynyttä, meno samanlaista kuin nyt. Fennovoima Oy avaa lähipäiviä toimiston Ruotsinpyhtäällä. Pitää poiketa talossa, ehkä paikallinen ydinvoimaloobbari pystyy päivittämään päätöntä keskustelua.

Energian tuottaminen poliittisella prosessilla saattaa olla luonnon lakien uhmaamista, mutta jos se onnistuu, silloin tässä on aineksia seuraavaan suomalaiseen Nobel palkintoon ja saamme aikaan ainutlaatuisen huippu-energia-innovaatio-yliopiston, joka toimii nollaenergiakiinteistössä.

Mihin raha hakeutuu?

Eurooppaa ei enää ole voimakkaan kasvun aluetta. Mikä on Suomen laita? Onko meillä vielä projekteja, jotka kiinnostavat ulkomaalaisia sijoittajia? Ministerit ovat sitä mieltä, että Kemijärven uuden sellutehtaan rakentamiseen ei löydy rahaa. Tämä on tietenkin itsestään selvyys.

Energiasijoitukset ovat kieltämättä suomalaisille edelleen mahdollisuus. Jos tänne sijoitetaan kolme uutta ydinvoimalaa, niiden rakentamiseen tarvitaan iso tukku rahaa. Niiden tekeminen on työvaltaista toimintaan. Atomivoimaloita ei tuoteta liukuhihnalta.

Ydinvoima on tämän päivän Euroopassa ja maailmassa kasvuala. Suomalainen poliittinen todellisuus näyttää suosivan ydinvoimaloiden syntyä. Keski-Euroopassa suhtautuminen on traumaattisempaa. Ruotsi on solmussa luopumispäätöstensä kanssa.

Tietenkin täällä on paljon muutakin energiarakentamista, mutta kaikki se on mittakaavaltaan paljon pienempää.

Mullistavia sijoituksia ei myöskään tule metsäteollisuuteen. Biojalostamoita rakennetaan muutamia. Hinta 300 - 400 miljoonaa euroa per kappale. Vuoteen 2020 mennessä niitä ehkä tulee kourallinen.

Metalliteollisuuden viennin varassa investointien kasvu tulee olemaan.