Maailman paras lähienergian osaaja

Vapo arvoja ovat vastuullisuus, tulosnälkä ja uusiutuvuus. Tutustuin uusiutuvaan ja muuttuvaan Vapoon Sotkamon 20 MW:n modernisoidun voimalan avajaisissa 31.3.2016. Puhujina muun muassa:

• Merja Kyllönen, Euroopan parlamentin jäsen ja kunnanvaltuutettu
• Mika Kilpeläinen, Sotkamon kunnan vt. kunnanjohtaja
• Markus Hassinen,  Lämpö- ja sähköalueen johtaja, Vapo Oy

Nopan Metalli ampaisi vahvaan kasvuun

Kuhmolaisyrityksen nopea kasvu alkoi puolitoista vuotta takaperin, kun Pentti Heikkinen palasi kotiseudulleen Nopan Metallin konepajajohtajaksi. Paja erikoistui lämpövoimalaitoksiin ja ylipäätään töihin, jotka vaativat kuumuutta ja tulta kestäviä materiaaleja.

Heikkinen työskenteli kolme vuosikymmentä muualla. Nopan Metalliin hän tuli Högforsilta. Erikoisosaamisella ja hyvillä suhteilla tilauskirjat ovat täyttyneet nopsaan. Kuluvan tilikauden liikevaihto kasvaa sadalla prosentilla.

Kohdemaita ovat Suomen lisäksi muun muassa Venäjä ja Ruotsi. Mutta viikko sitten lähti Viroon 30 tonnin painoinen ilman esilämmitin. Heikkisen mukaan pajalta lähtee tänä vuonna valmista tavaraa 400 – 450 tonnia.

• henkilöstön määrä on noussut kahdeksasta kuuteentoista
• tavoitteena on nostaa miesvahvuus pariinkymmeneen tytöntekijään
• kanta-asiakkaita on puolen tusinaa (pajalta uupuu neljä levyseppähitsaajaa)
• yhtiö houkuttelee maailmalta metallimiehiä, hitsareita
• hyvistä metallimiehistä on ollut pula viimeiset kymmenen vuotta
• konepajojen lisäksi myös kaivoksilla tarvitaan metallimiehiä
• uusi ydinvoimala (Fennovoima) nielee aivan älyttömästi metallimiehiä
• toiminta-alueita: Suomi, Ruotsi, Viro, Venäjä
• Katso referenssit: http://www.nopanmetalli.fi/index.php/referenssit 

Nopan Metalli on Kuhmossa toimiva tilauskonepaja, joka valmistaa ja asentaa raskaita ja keskiraskaita levy- ja palkkirakenteita yli 70 vuoden kokemuksella mm. erikoislujista, kuumalujista, alumiinista, ruostumattomasta, sekä kulutusteräksistä pintakäsiteltynä.

Lähde: Kainuun Sanomat ja  http://www.nopanmetalli.fi/

Syrjä-Suomi uskoo yhä perinteiseen teollisuuteen

Talvivaaran utuisissa visiossa on jalostuslaitoksen rakentaminen kaivoksen viereen: sen jatkeeksi. Energian hinta ratkaisee. Kainuun Sanomat kertoo 10.5.2011, että yhtiö tähtää sekä ydinvoiman, tuulen, puun että turpeen käyttöön.

Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä hakee ratkaisua, jossa käytetään mahdollisimman vähän fossiilisia polttoaineita. 

Ratkaisun on Perän mukaan oltava siistissä paketissa kahden vuoden sisällä, jos yhtiö aikoo käynnistää jalostamon vuonna 2017.  Jalostamon rakentaminen maksaa 250 miljoonaa euroa ja energian hinta ratkaisee, rakennetaanko!

Kaivosyhtiö Talvivaara käyttää sähkö 350 terawattituntia vuodessa. Viime kesänä sähkön hinta oli 32 euroa megawattitunnilta, kirjoittaa KS toimittaja Ahti Saarela artikkelissaan, mikä merkitsee 11 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt megawatin hinta on 55 euroa ja sähkölaskun loppusummaksi tulee 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Talvella huippuaikoina sähköstä joutuu pulittamaan jopa sata euroa megawatilta. Jos sillä tasolla liikutaan tulevaisuudessa, silloin kaivoksen sähkölasku on 35 miljoonaa euroa vuodessa. Perän mukaan jalostamossa megawatin hinta voisi nousta jopa 120 miljoonaan euroon vuodessa.

Pulmana on, että turpeen ja puun avulla tuotetaan paljon lämpöä ja vain kolmasosa saadaan söhlättyä sähköksi. Pitäisikö Vuokatin lomamajat ja Sotkamon keskustan kiinteistöt kytkeä kaukolämpöverkkoon, joka lämmittäisi “kirkonkylää” ja sähkö siirretään linjoja pitkin Talvivaaraan?

Löytyykö Sotkamosta riittävästi lämmitettäviä pirttejä ja kiinteistöjä, vai onko viisaampaa rakentaa biovoimala Kajaanin kaupungin kylkeen?

Hankkeen puuhaajat voivat tietenkin innostaa yrittäjiä kurkkujen ja tomaattien kasvattajiksi: lämpöä olisi vuosikymmenen lopulla rutkasti tarjolla. Ongelmana on tietenkin, että Talvivaara tarvitsee sähköä aamusta iltaan vuoden jokaisena päivänä.

Atomisähköllä hoidetaan kesäajat. Muut energialähteet tasoittavat hintahuippuja talvikuukausina, jolloin sähkön hinta hipoo taivaita. 

CHP eli lämmön ja sähkön yhteistuotanto

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kiinnostaa meitä. Pienissä yksiköissä ratkaisut löytyvät suomalaistanskalaisen yhteistyön kautta.

• Stirling

Strateginen yhteistyö tanskalaisten kanssa on uutta. Tällaisia vaihtoehtoja ei välttämättä ajatella ensimmäisinä ratkaisuina.

• Sveitsiläiset
• Saksalaiset
• Amerikkalaiset

Stirling-ratkaisuja rakennetaan myös muissa maissa, silti nosta hattua tanskalaisille tällä kertaa.

Mäskistä lämpöä ja sähköä

Konepajatoimittaja Wärtsilä toimittaa panimojätti Scottish & Newcastlelle kaksi biomassavoimalaa. Sähkön ja lämmön tuotantoon tulevat voimalat rakennetaan Britanniaan S&N Manchesterin ja Tadcasterin panimoiden yhteyteen.

Helge: Olemme keskustelleet epätyypillisten polttoaineiden käytöstä. Biovoimaloiden rakentajat ovat laajentaneet polttokelpoisten jakeiden luetteloa.

Ne tuottavat höyryä ja sähköä panimoiden prosesseihin sekä ylijäämäsähköä paikalliseen sähköverkkoon.

Helge: Lämmön ja sähkön yhteistuotanto sopii panimoteollisuudelle. Kohdealue on mielenkiintoinen, koska prosessin toiminta on ympärivuotista.

Polttoaineena voimalat käyttävät panimon mäskiä ja ne ovat laatuaan maailman ensimmäiset.

Helge: Elintarviketeollisuus on maailman suurinta teollisuutta. Näissä tarvitaan monipolttoaineosaamista.