Aasian energiamarkkinat

Lähde: Helsingin Sanomat Vieraskynä-palstan asiantuntijakirjoitus 11.5.2013

Aasian energiantarve on kasvanut  nopeasti voimakkaan talouskasvun tahdissa. Kiinan kasvu näyttää 2013 olevan 8,2 prosenttia ja Intiakin saattaa päästä 6 prosentin kasvuun. Jos vauhti säilyy, Aasian osuus maailman bkt:sta kasvaa vuoteen 2035 mennessä 28:sta 44 prosenttiin. Samalla aikavälillä alueen energiankulutus kasvaa peräti 56 prosenttia.

Aasialla on hallussaan ehkä neljännes maailman hiilivarannoista, mutta vain 16 prosenttia perinteisistä kaasuvaroista ja 15 prosenttia teknisesti käyttökelpoisesta öljystä ja nesteytetystä maakaasusta.

Jos Aasian energialähteiden rakenne säilyy, hiilenkäyttö lisääntyy 81 prosenttia, öljynkulutus kaksinkertaistuu. Vuonna 2035 energiatuotannon hiilidioksidipäästöt olisivat 20 miljardia tonnia. Se on lähellä tasoa, jota ilmastoasiantuntijat pitävät globaalisti kestämättömänä. Aasian päästöt kaataisivat maailmanlaajuiset tavoitteet.

1. Aasain öljyntuonti kolminkertaistunee 2035 mennessä
2. Kiinalla on maailman suurimmat liuskekaasuresurssit: lähes 20 % kokonaismäärästä
3. Intialla ja Pakistanilla on hallussaan mittavat liuskekaasuvarannot

Fukushiman katastrofi muistutti ydinvoiman riskien olemassaolosta. Täysi luopuminen ydinvoimasta kasvattaisi kuitenkin Aasian energiasektorin hiilidioksidipäästöjä huomattavasti, jos ydinvoima korvataan nykyisten energialähteiden yhdistelmällä.

Alueellisten energiamarkkinoiden yhdentyminen voisi tarjota valtavia hyötyjä. Tarjoaako liuskekaasun hyödyntäminen tien tulevaisuuteen, joka on vähemmän riippuvainen fossiilisista polttoaineista?

Sähkö- ja kaasuverkkojen yhdistäminen yli rajojen parantaisi tehokkuutta. Hiilidioksidipäästöjen pienenemisen lisäksi ratkaisuista seuraisi huomattavaa taloudellista etua.

Energia ja Ympäristö

Uusiutuvat energiat saavat palstatilaa R-Kioskissakin myytävässä Energia ja Ympäristö –lehdessä. Risupaketti heijastuu lehtikioskiin asti.

Tavoittaako lehti bioenergiasta kiinnostuneita suomalaisia lukijoita?

Yllätyksekseni havaitsen, että lehti on ilmestynyt kaksi vuotta. Näin Lehtikuningas esittelee nettisivuillaan lehteä: 

Energia ja ympäristö

Energia ja ympäristö ovat nyt jokaisen asia Asiantunteva Energia ja Ympäristö kertoo kansanomaisesti energia- ja ympäristöalan tapahtumaviidakosta, jonka tieto ja tuntemus on tärkeää jokaiselle suomalaiselle.

Alan ammattilaisille lehti tarjoaa kriittistä tutkimustietoa. Energia ja Ympäristö -lehti on ilmestynyt nyt kaksi vuotta. Sen tulee olla jokaisen kodin lukulehti, lehden välittämää tietoa ei kukaan suomalainen voi tänään ohittaa. Tilaushinta ei ainakaan ole esteenä!

• Kieli: Suomi
• Maa: Suomi
• Numeroa vuodessa: 6

Energia- ja kaivosteollisuuden kohteiden identifiointi

Asiakkaiden “löytäminen” on vaivatonta, koska alan yritykset ovat suuria, nimekkäitä ja toiminta on pääomaintensiivistä.

Tarpeiden kartoittaminen on vaikeampaa, kun yhtälöön lisätään toimintojen arvoketjut ja ympäristövaikutukset.

Tärkeintä on lähteä liikkeelle selkeillä viesteillä. Voimme lähestyä alan asiantuntijayrityksiä, laite- ja automaatiotoimittajia. Metodina käytämme B2B asiantuntijamyynnistä opittua.

1. Asiakasrekisterin rakentaminen (CRM)
2. Viestintä- ja vuorovaikutusstrategian ja taktiikan muotoileminen
3. Oppivan organisaation halua oppia uutta ja sopeutua tarpeiden mukaan

MP3:ssa on pohdintaa sosiaalisesta mediasta ennen Innovaatiojunaa.

Bioenergialaitoksen monipolttoaineympäristön hallinta

Mitä 5T metodi tuo bioenergialaitoksen monipolttoaine-strategian optimointiin käytännössä?

Ensimmäinen vaikutus on toimittajan ja käyttäjän perinteisten vastakkain olemisen roolien muuttuminen.

Paras kokonaistulos löytyy yhdessä ongelmia analysoiden, ideoiden, innovoiden: hyötysuhteen parantamiseksi haetaan uusia vaihtoehtoja.

Toimittaja-keskeisessä käyttöönotossa päävastuu onnistumisesta on laitoksen rakentajalla. Oppivassa organisaatiossa yhteistyön reviiriä laajennetaan totutusta avoimempaan suuntaan.

Toimittajalla eli laitoksen rakentajalla vastuualueena on toiminnan saattaminen sellaisiin uomiin, että optimoidut toiminnot ja käytänteet voidaan siirtää laitoksen käyttäjälle (operaattorille, lämmön ja sähkön tuottajalle) speksien mukaisesti. 

Käyttöönoton ja kehittämisen kynnyksenä on näiden perinteisten roolien vaihdos: miten käyttäjän rooli saadaan muutettua käskijästä ja vaatijasta hyvien käytäntöjen etsijäksi ja kokemusten jakajaksi.

Kehitämme tarkoitukseen sopivaa oppimisympäristöä.

 

 

Miksi metsäfirmat ovat innoissaan ydinpannuista?

Juha Vahe kirjoittaa Piksussa: “Olen pitkin hampain ja happamin mielin julkaissut uutispoiminnoissa joukon metsäteollisuuden lobbauksia siitä, miten Suomi tarvitsee ensi hätään muutaman ydinvoimalan lisää tuottamaan sähköä yhä vain suuremmalle määrälle kookkaampia paperikoneita, joitten energiatehokkuus ei kaiken muun kehittyessä kehity yhtään minnekään.”

Juha, se nyt vain on niin, että ydinvoimalaitoksilla pystyy tekemään rahaa! Sähkön roudaaminen Eurooppaan on halvempaa ja helpompaa kuin painavien paperirullien siirtäminen pienillä keikkuvilla paateilla kymmenistä pikkusatamista eri puolilta Suomen rannikkoa Euroopan kylläisille markkinoille. Suomenlahden ali vedetään 2013 (muistaakseni) paksu kaapeli sähkön siirtämiseksi sieltä tänne tai täältä sinne. Euroopan sähkömarkkinoiden vapautumista lukuisat ydinmyllymme ennakoivat.

“Kysyin kommenttia pankin metsäteollisuusanalyytikolta, mutta eihän sellainen tunnetusti aiheestaan mitään tiedä”, Juha Vahe jatkaa.

Juha, metsäyhtiöistä UPM on selvin sanoin ilmoittanut strategiassaan, että se tähtää energiayhtiöksi. Syöttötariffit takaavat sekä biolaitosten, että tuulimyllyjen kannattavuuden. Samalla sitä kautta syntyy Pesosen toivoma sisäinen devalvaatio, kun sinä, minä ja Hentun Liisa maksamme tukirahat korkeimpina sähkölaskuina. Metsäpomot ovat tutkineet Exceleitään tarkasti ja tietävät ydinvoiman tuottamisen hyväksi bisnekseksi. BP tietää, että öljykatastrofin remonttilasku on sille vain 75 miljoonaa dollaria. Firma tienaa heikommillakin varolaitteilla 450 miljoonaa euroa voittoa viikossa, joten kuprun maksamiseen menee muutaman päivän voitot.

Juha Vahe: “Oman käsitykseni mukaan suunnan pitäisi olla selvä, mutta aikataulu ei ole. Muistelen muutaman vuoden takaista CNBC:n veteraanitoimittajan haastattelua, jossa hän yritysostojen erityisasiantuntijalta Jukka Härmälältä kyseli paperin tulevaisuudesta. Molemmat miehet olivat liikuttavan yksimielisiä siitä, että kaikki Internetistä löytyvä pitää tulostaa printterillä ja näin paperinkulutus sen kuin kasvaa. Olen kuullut urbaaneja legendoja 50-vuotiaista valtion virkamiehistä, jotka printtaavat sähköpostinsa, mutta 15 vuoden kuluttua se sukupolvi on jo eläkkeellä.”

Juha, metsäteollisuutemme pomot ovat olleet suurmiehiä ja perässähiihtäjiä. Heille ei välttämättä aikaisemmin poikkeavat totuudet kelvanneet. Mutta energiapeliä sikariportaan bosset ovat kehittäneet systemaattisesti ja huolellisesti.  Anne Brunila ei siirtynyt sattumalta Fortumin leipiin. Hänen lausuntonsa ydinvoimalan rakentamisesta Eestiin sopii tarkasti Euroopan vapautuvien sähkömarkkinoiden markkinarakoon. Sähkön siirtäminen Eestistä eteenpäin on helpompaa kuin Loviisasta kaapelia pitkin. Ingalin sulkeminen on jättänyt Baltiaan tyhjiön, jonka paikkaamiseen Fortumin laitos sopii hyvin. Fennovoima hyödyntää puolestaan pohjoisen poliittista tyhjiötä. Vihreät ovat vahvoilla Helsingissä, mutta muualla Suomessa vihreää väriä edustaa siltarumpupuolue, joka haistaa sekin metsäteollisuuden rakennemuutoksen todeksi. Ja onhan siellä pohjoisessa Outokumpu.

Juha jatkaa: “Nyt kuitenkin annan puheenvuoron Metsäteollisuus ry:n kannoista poikkeaville näkemyksille, joita on Metlasta esittänyt VTT Lauri Hetemäki.”

Juha, tutkijat saavat puhua mitä huvittaa, koska ei niillä kuitenkaan ole valtaa. Siksi mekin saamme heitellä tänne mielipiteitämme. Kuka näistä välittää. Saisimme enemmän lukijoita, jos kirjoittaisimme tisseistä, uimarantamisseistä ja tangolaulajista. Viimeistään 2015 poliitikot opettavat, että on pakko myydä sähköä Eurooppaan, että pystymme maksamaan velkamme. Kyllä tämä on poliitikkojen ja suuryhtiöiden vastaus innovaatiovaateille. Ydinvoima on Public + Private Europeliä parhaimmillaan. Toivotaan, että y-pannut kestävät ja Olkiluoto valmistuu. En haluaisi olla veronmaksajana maassa, jossa energiapuolen megainvestoinnit menevät mönkään, koska mehän ne silloin maksamme. Siinä vaiheessa firmat ovat yhtä köyhiä kuin saksalaiset ja ranskalaiset suurpankit.

Ikkunat auki Eurooppaan

Kuinka pitkä matka on Eurooppaan? Miten paljon maksaa Euroopan valloittaminen? Näitä pohdittiin isolla porukalla tänään.

- bioenergia
- ympäristöteknologia
- vesien suojelu
- lietteet, lanta ja jätteet
- kuka nakkaa kanankakkaa?

Rahoituksen järjestäminen

SITKUN ollaan sillä ja sillä tasolla, voimme sijoittaa näin ja näin paljon. No, eihän siitä ole suurta hyötyä enää siinä vaiheessa, kun riskisijoitusta ei enää tarvita.

TEKNOLOGIA ei ole ainut autuaaksi tekevä voima. Sijoittajat miettivät, miksi suomalainen bioenergia ei ole menestynyt maailmalla. Oma kantani on yksinkertainen: kun ei ole oikeastaan yritettykään.

LIIKETOIMINTAMLLEJA toivotaan, mutta kaiken pitäisi tapahtua tuhansien sääntöjen mukaisesti. Tämä on hupaisaa.

KILPAILU on bioenergia-alalla satojen yritysten sanelemaa. Euroopassa on satoja valmistajia. Bioenergia-alan yritykset ovat pääasiassa paikallisia. Eurooppalaisia markkinajohtajia ei ole syntynyt, koska kansallisia yrityksiä tuetaan. Minusta ala kaipaa konsolidointia ja eurooppalaisia menestyjiä.

 

 

Logistiikkakeskukselle energiat lämpöpumpulla maasta

Sipoossa vihreä jakelukeskus imee energiaa maasta, otsikoi Vartti-lehti 14. maaliskuuta 2010. Fortum rakentaa ja omistaa logistiikkakeskuksen viereen rakentuvan erillisen energialaitoksen, joka tuottaa ja välittää tarvittavan lämmön ja jäähdytyksen logistiikkakeskukseen.

Rakentaminen alkaa tämän vuoden aikana. Suomessa ei ole artikkelin kirjoittajan Mika Mykkäsen mukaan vastaavankokoista eri energiamuotoja käyttävää energialaitosta.  Fortumin myyntijohtaja Jussi Ojanen kertoo, että yhdistelmälaitos on valmiina jo ennen logistiikkakeskuksen valmistumista.

Vuoden 2012 loppuun mennessä 50 hehtaarin alueella toimii yksi Pohjoismaiden vihreimmistä logistiikkakeskuksista. Energiapihissä 80 000 neliön logistiikkakeskuksessa säästöjä pitäisi syntyä, koska logistiikkakeskus käyttää lämmitysenergiaa suhteessa puolet vähemmän kuin tavallinen omakotitalo.

S-ryhmän kiinteistöjohtajan Janne Rytkösen mukaan suurhankkeen kokonaishinta on 150 miljoonaa euroa. Ryhmä varautuu ratkaisullaan tuleviin energiaveroihin. Logistiikkakeskuksen hiilidioksidipäästöt ovat alle sadasosan omakotitalon suhteellisista päästöistä.

Käyttötavaran jakelukeskus lämpenee ja viilenee yli 95 prosenttisesti uusiutuvalla energialla.  Lämpöenergiasta noin puolet siepataan maaperästä ja loppuosa katetaan pelleteillä tai muilla biopolttoaineilla. Öljyä käytetään vara- ja huipputehona, jos pakkaset paukkuvat täälläkin vielä tulevaisuudessa.

Lämpö pumpataan varastotiloihin 150 kallioon poratusta reiästä. Talouden mittarit eivät olleet pääosassa. S-ryhmä antoi imago- ja ympäristöarvojen vaikuttaa päätöksentekoon.  Energiajärjestelmän on laskettu tuovan säästöä halvan energian muodossa sen jälkeen, kun se on maksanut itsensä takaisin.

Kirjoitan aiheesta, koska tämä sopii mainiosti Biokasvuympäristö-projektin tausta-aineistoksi.  Trendimuutos on tapahtunut. Tällaisia uutisia kuulee sieltä täältä. Suuryritykset ovat oivaltaneet, että vihreys on trendi, johon kannattaa tarttua ja  konkreettisilla teoilla luodaan pr-arvoa.

Energiateollisuus ry

ET-info: "Energiateollisuus ry - Finsk Energiindustri rf - Finnish Energy Industries

Energiateollisuus ry (ET) on sähkö- ja kaukolämpöalaa edustava elinkeinopoliittinen ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö. ET:n toimialana ovat sähkön sekä kaukolämmityksen ja kaukojäähdytyksen tuotanto ja hankinta, siirto, myynti sekä verkkojen ja voimalaitosten suunnittelu, toteutus, käyttö sekä kunnossapito ja rakentaminen sekä muut alan palvelut. Energiateollisuus on Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) jäsenliitto."

Energiateollisuus ry:n jäsenet, yhteistoimintajäsenet, hallitus, valiokunnat, henkilöstö, Luonnollisesti voimakas -esite (pdf), lehdistötiedotteet, logo, julkaisut, Energiateollisuus ry:n vuosikertomukset, säännöt, Energiateollisuus ry:n esittelykalvot (ppt), Energiauutiset - energia-alan ammattilehti, ET:n nettilehti ENERGIASANOMAT.

Yhteystiedot - Kontakt - Locations

Energiateollisuus ry PL 100, 00101 Helsinki Käyntiosoite: Fredrikinkatu 51-53 B, 5. krs. Laskutusosoite: PL 107, 00063 LASKUNET Y-tunnus 1924697-5

Puhelin: (09) 530 520 Faksi: (09) 5305 2900 Sähköposti: etunimi.sukunimi@energia.fi Internet: www.energia.fi

ET BRUSSELS Brysselin toimisto Rue de la Charité 17 B-1210 Brussels, Belgium Tel. +32 (0)2 209 4309 mobile +358 (0)40 5696996 Fax +32 (0)2 223 0805

Painelaitekoulutusta Varkaudessa

Energia-alalla on menossa nopea globaali muutosvaihe, jonka arvioidaan kestävän ainakin seuraavat kaksikymmentä vuotta. Takana on pitkä epävarmuuden jakso, jonka aikana energiateollisuus on lykännyt investointeja, koska energia- ja investointipolitiikka tärkeillä markkina-alueilla on ollut muutosvaiheessa

Suomalainen energiateknologia on maailmalla nyt hyvin kysyttyä, koska meillä on vahvaa osaamista ympäristöystävällisistä ja tehokkaista menetelmistä. Tulevaisuus rippuu kuitenkin paljon siitä, miten hyvin paikallinen teollisuus pystyy houkuttelemaan osaavaa työvoimaa eri tehtäviin.

Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto, LTY on ollut mukana kehittämässä ja suunnittelemassa Varkauden painelaiteakatemian toimintaa, kertoo LTY:n professori Lasse Koskelainen Lauantaina 20.10. 2007 Sinin Savo nimisessä ilmaisjakelulehdessä.

LTY:llä on Varkaudessa toimipiste, jonka puitteissa tehdään tutkimustyötä paikallisen teollisuuden kanssa. Tämä toimipiste kehittää yliopiston palveluita ja etsii Varkauden alueen yrityksille sopivia yhteistyömuotoja ja -aloja.

Energia- ja konetekniikan alat ovat Varkaudessa ovat keskeisiä tutkimusaloja. Yliopisto tähtää varkaudessa kansainvälisen tason huippututkimukseen ja yliopistotutkintojen tasoiseen koulutuksen osalta on pitemmällä tähtäyksellä tavoitteena tarjota myös DI-tutkintoon tähtäävää opetusta yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

Painelaite-, voimalaitos- ja energiateollisuus kohtaa uusia haasteita. EU:n alueella uusia vaatimuksia painelaitealalle on tuonut painelaite-direktiivi ja sen mukaiset standardit, jotka ovat olleet käytössä nelisen vuotta.

Voimalaitos- ja energiateollisuus onkin maailmanlaajuisesti melkoisessa murroksessa. Uusia energiamuototekniikoita etsitään kuumeisesti. Tähän tarpeeseen räätälöitiin Varkaudessa uutta painelaiteosaajien koulutusta yhteistyössä Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston kanssa.

Uusi Varkauden Painelaiteakatemian koulutusohjelma käynnistyi 5.10.2007. Varkaudessa on pitkät perinteet alan konepajateollisuudessa ja poikkeuksellisen merkittävä osaamiskeskittymä.

Painelaiteosaaminen on Varkauden teollisuuden kannalta elintärkeä alue ja sen keskittäminen Varkauteen kannattaa. Muilla paikkakunnilla Suomessa ei ole samanlaista lähtökohtaa asian toteuttamiseksi.

Yliopistoissa ja korkeakouluissa alan tutkimus ja koulutus ovat hajallaan eri puolilla ja projekteja hoidetaan yhteistyöverkkojen avulla. LTY on omalta osaltaan mielellään mukana Varkauden osaamiskeskittymän kehittämisessä.

LTY:n puolelta Varkauden teollisuudelle soveltuvia vahvoja osaamisalueita ovat muun muassa voimalaitos- ja ympäristötekniikka, bioenergia ja konetekniikka.



digitalvillages Back in Loviisa. Monday dedicated to bioenergy, boilers and bioreactors. I've new ideas and insights we've been working with since the 90's. Try to discuss the global issues on Twitter and Jaiku. Collecting new information and digging some old stuff we've in our data-bases.