Kainuun metsien vuotuinen kasvu 7 miljoonaa kuutiota

Kainuun metsät ovat hyvässä kunnossa, mutta hakkuumahdollisuuksia jää vuosittain paljon hyödyntämättä. Kestävä hakkuusuunnite on reilut neljä miljoonaa kuutiota. Kantorahaa ja yrittäjien tuloja jää aluetaloudessa saamatta kymmeniä miljoonia.

Metsäsektori on kokenut valtavan myllerryksen. Kainuussa kaivosteollisuuden varaan laskettiin vielä pari vuotta sitten kaikkein eniten. Metsänomistajat saavat parhaina vuosina kantorahatuloja, 60 miljoonaa euroa. Se on merkittävä sysäys aluetalouteen. Päälle tulevat vielä metsäkoneyrittäjien ja kuljetusyritysten tulot.

UPM:n Kajaanin tehtaan lopetus ja 1,4 miljoonan kuution puunkäytön loppuminen, oli kova isku Kainuun puunjalostukselle. Todennäköisesti tulevina vuosikymmeninä Kainuun metsät kasvavat enemmän kuin niitä hyödynnetään. Tulevaisuuden puunkäytöstä  on vain harmaa aavistus.

Tukkikuution hinta pysytteli Kainuussa pitkään 40 eurossa, mutta vuonna 2007 se nousi Etelä-Suomen tasolle, noin 80 euroon. Sen jälkeen se on laskenut ja lienee tällä erää 55 – 60 euroa per kuutio.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että energiapuukorjuuseen varattu tukipotti ei tule Kainuussa käytettyä. Kameravaroja oli käytetty 10.10.2013 mennessä 2,2 miljoonaa euroa vuoden kokonaispotin ollessa 3,5 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi energiapuunkorjuuseen on varattu 500 000 euroa ja käytetty vain noin 220 000 euroa.

Energiapuu muodostaa oman lukunsa. 1,3 miljoonan kuution potentiaalista on vasta vajaa kolmannes käytössä. Oma ongelmansa, että “hyvälaatuista” biomassaa tuodaan Venäjältä myös kainuulaisille lämpölaitoksille.  Lisää käyttäjiä tarvitaan Kainuuseen sekä vientiä maakunnan ulkopuolelle.

Myös nuoren metsänhoidon tuen osalta on viime vuosina tapahtunut hiipumista. Vuonna 2013 nuoren metsän hoitoon on käytetty 0,9 miljoonaa euroa ja todennäköisesti työlajiin varattu 1,6 miljoonaa euroa ei tule kokonaan käytettyä.

UPM

Paperin kysyntä vähenee Euroopassa. Kapasiteetin lisäsulkemiset ja järjestelyt ovat mahdollisia myös Suomessa.

Sahatavaran, kartongin ja sellun vientihinnat ovat kuitenkin nousuvireessä. Puukauppa on käynyt kuluneen vuoden aikana hyvin tasaisesti. Erityisesti sellu- ja sahateollisuuden käyntiasteet ovat olleet korkeat ja näkymä jatkuu myönteisenä.

UPM:n Kainuusta ja Pohjanmaalta ostetut puut menevät erityisesti Pietarsaaren tehdasintegraattiin, jossa sijaitsevat Pietarsaaren sellutehdas ja Alholman saha. Lisäksi UPM hankkii puuta asiakastehtaille ja sahoille.

Stora Enso

Oulun sellutehtaan puunkäyttö tulee tehostumaan, mikä mahdollistaa nykyistä suurempia puunkäyttömääriä vuoden 2016 alusta alkaen. Uutinen Lappi Timber Oy:n perustaminen ja tuotannollisen toiminnan aloittaminen vuoden 2014 lopussa lisää sekin Kainuuseen heijastuvaa tukin kysyntää.

Uuden laitoksen ilmoitettu laskennallinen sahauskapasiteetti on noin 350 000 kuutiota pikkumäntytukkia- ja mäntytukkia vuodessa.

Stora Enso Metsä on sitoutunut hankkeeseen ilmoittamalla olevansa mukana yhtenä puuntoimittajana perustettavan sahan puuhuollossa.

Stora Enson mukaan puukaupassa on hyvä vire päällä, kauppaa käydään vilkkaasti. Oulun, Veitsiluodon ja Enon tehtaiden puunkäytöt näyttävät säilyvän loppuvuonna korkealla tasolla.

Kuhmo Oy

Koko maan puukauppa on ollut tänä vuonna Metsäteollisuus ry:n tilastojen valossa jonkin verran vilkkaampaa kuin vuonna 2012 vastaavalla ajanjaksolla. Kainuussa puuntarjonta on ollut ilahduttavan vilkasta ja tasaista koko vuoden. Puukauppaa on ylläpitänyt tasaisena pysynyt kysyntä ja hyvä puunhinta, joka etenkin tukin osalta on koettu tyydyttävänä metsänomistajien puolella.

Kuhmo Oy:n tuotanto on tänäkin vuonna liki täyden kapasiteetin mukainen. Yritys valmistaa sahatavaraa noin 350 000 kuutiota ja raakapuun käyttö nousee 700 000 kuutioon.

Osalla sahatavaran markkinoista on pientä optimismia, mutta alavire jatkuu edelleen tärkeillä alueilla. Vaikka sahatavaran hinnankorotuksia ei ole saatu läpi kaikilla markkinoilla, tavara on kuitenkin liikkunut vilkkaasti ja tehdasvarastot ovat pysyneet pieninä.

Kuhmo Oy:n puun kysyntä jatkuu hyvänä myös alkavana vuotena.

Pölkky Oy

Pölkky Oy osti UPM:n Kajaanin sahan vajaat puolitoista vuotta sitten.

Lisätietoja Strong Wood –asiakaslehdestä.

Iisalmen Sahat Oy

Yrityksen tavoitteena on tehokas liiketoimintaan keskittyvä tuotanto yhdessä Suonenjoella toimivan kumppaniyrityksen, Finland Laminated Timber kanssa, joka jalostaa sahatavaran liimapalkeiksi, jotka myydään Japaniin.

Vuoden 2013 puunkäyttö on 440 000 kuutiota mänty- ja kuusisahapuuta. Iisalmen sahalle sopivia leimikoita ovat myös tukkipuukokoiset harvennusleimikot, sillä niistä saatava tukki on usein hyvin sopivaa liikapalkkien eli laminan raaka-aineeksi.

Lähde:  Metsä-Kainuu 26.10.2013

Heinola, Nordautomation, Renholmen, Penope, HewSaw… Jyväskylässä

Suomi elää metsästä. Joskus ajateltiin, että metsätyöllä elää ja puukaupalla rikastuu. Entisinä aikoina hankintapuut myytiin sille yhtiölle, joka suostui ne ostamaan. Nyt puunostajat kilpailevat metsänmyyjien puista. Sosiaalisessa mediassa kysellään neuvoja, kenelle leimikot kannattaa myydä?

Puukauppa sähköistyy: huhtikuusta alkaen koko valtakunnassa ollut mahdollista tehdä puukauppaa sähköisesti.  Ostajia on rekisteröitynyt kuutisenkymmentä.

Kainuussa ensimmäisenä puumarkkinapaikan ottivat käyttöön Sotkamon metsänhoitoyhdistys ja Kajaanin, Paltamon ja Ristijärven alueella toimiva metsänhoitoyhdistys Kainuu. Nyt mukana ovat kaikki metsänhoitoyhdistykset Kainuun alueella. Netissä on sähköinen ilmoitustaulu (www.puumarkkinat.fi).

1. Ensiksi metsänomistajalle laaditaan puunmyyntisuunnitelma
2. Suunnitelma siirretään sähköiseen palveluun
3. Metsänomistaja voi myydä itse kohdettaan tai valtuuttaa metsänhoitoyhdistyksen hoitamaan kaupantekoa

Sähköisellä ilmoitustaululla näkyvät sijainnin lisäksi puutavaralajit, hakkuutyypit ja mottimäärät.

Kainuussa Kuhmo Oy (www.kuhmo.fi) ostaa metsänomistajilta tukkivaltaisia leimikoita. Harvestian (www.harvestia.fi)  kysyntä kohdistuu erityisesti havutukkivaltaisiin kohteisiin, mutta koivukuitukin kiinnostaa. Iivari Mononen (www.iivarimonen.fi) ostaa pylväitä ja pylväsaihioiksi soveltuvia mäntyvaltaisia leimikoita kilpailukykyisin hinnoin.

Vuodesta 1988 alkaen on Kuhmo Oy investoinut 90 miljoonalla eurolla. Investoinnit ovat kohdistuneet muun muassa pientukkien sahauslinjaan.

Lisäksi Kuhmo on investoinut sahanpurusta briketeiksi puristavaan linjaan.
Viime aikoina investoinnit ovat olleet varovaisia, johtuen sahojen yleisesti vaikeasta tilanteesta.

Yhtiön raaka-ainetarve on vuodessa 800 000 kiintokuutiota, josta mäntytukin osuus on 80 prosenttia. Parruiksi sahataan normaalisti kuitupuuksi menevää tavaraa.

Puuta Kuhmo Oy:n 35 hehtaarin tontille ajetaan Kainuusta ja Pohjois-Karjalan pohjoisosista; Nurmeksesta ja Lieksasta. Aiemmin puuta tuli Venäjältäkin, mutta Venäjän WTO-jäsenyyden jälkeen ei ole tullut yhtään kuormaa.
Kuhmo Oy sahaa pienestä puusta sahatavaraa suureen maailmaan. Egyptin-parruja käytetään kohdemaissa rakennustelineiden raaka-aineena.

Se on siitä hyvä tuote, että talvella ei tarvitse tehdä muuta kuin viedä laivaan. Kesällä parrut käsitellään sinistymistä estävällä aineella. Muuten tuoreena vietävää tavaraa.



Kuva: Helge V. Keitel, KK-Net, Jyväskylä, Finland (2013)

Jos sinulla on tukkivaltainen leimikko ympäri vuoden liikennöitävän tien varressa kangasmaalla, niin voit pyytää leimikostasi hyvän hinnan.

Pölkky Metsä ilmoittaa: “Metsänomistaja! Ota yhteyttä hankintatoimistoon tai paikallisiin puunostajiin ja tee hyvä puukauppa.”

Kajaani Wood Oy:n sahaamasta puusta tulee 90 prosenttia Kainuun yksityismetsistä. Pölkyn perheeseen kuuluva saha sijaitsee 3.9.2012 lähtien Kajaanin Tihisenniemellä. Ensimmäinen toimintavuosi on sujunut yllättävän positiivisissa merkeissä.

Pölkky Oy:lle UPM:n sahan hankkiminen tarjosi mahdollisuuden kasvuun etelään päin. Pölkyn perheeseen kuuluu neljä sahaa. Työntekijöitä joko suorassa työsuhteessa tai alihankintojen kautta on yhteensä noin 300.

1. Pölkky Oy Kuusamossa
2. Kitkawood Kuusamossa
3. Ulea Oy Taivalkoskella
4. Kajaani Wood Oy Kajaanissa

Ansaintalogiikan ytimessä on, että kalleimman raaka-aineen eli tukin osuuden mahdollisimman hyvä talteenotto. Pölkky Metsä Oy:n puunhankinta työllistä noin 300 – 400 autoilijaa ja urakoitsijaa sekä heidän työntekijöitään.

Tommi Ruha Kuhmo Oy:n uusi toimitusjohtaja

Kuhmo Oy valmistaa lähes kaikkia sahateollisuuden tuotteita tavanomaisista dimensioista asiakkaiden tarpeiden mukaan räätälöityihin tuotteisiin. Lisäksi yritys tarjoaa jalosteita yhteistyössä paikallisten jalostavien yritysten kanssa.

Mieleeni tulee Woodpolis-hanke, jonka tähtäimessä on puurakentamisen edistäminen.

Valmistamme kilpailukykyisiä tuotteita lähes kaikille puuteollisuuden sektoreille Kotimaan lisäksi toimitamme tuotteitamme Läntiseen Eurooppaan, Pohjois-Afrikkaan ja Kauko-itään.

“UPM:n Kajaanin sahan historia oli päättymässä kesällä, mutta kuusamolainen Pölkky Oy osti sen. Se oli suuri, hieno teko. Kuhmo Oy puolestaan teki kuluneena vuotena pitkän historiansa tuotantoennätyksen. Molemmat yritykset ovat alansa huippuja. Jatkuvilla investoinneilla ne ovat säilyttäneet kilpailukykynsä. Samalla ne ovat taanneet satojen työpaikkojen säilymisen, kirjoittaa Ahti Saarela Kainuun Sanomat kolumnissaan.

Bio-energia

Nettisivuillaan Kuhmo Oy kertoo: “Tuottamamme sahanpurun pyrimme jalostamaan briketiksi, joka on monikäyttöinen kiinteä polttoaine. Pääkäyttökohteita ovat priimaus matalaenergiaisen polttoaineen energiahyötysuhteen parantamiseksi ja pienvoimalaitoksissa peruspolttoaineena.”

Biopolttoaineita koskevissa asioissa pyydetään ottamaan yhteyttä Lauri Nakariin.

Uusi toimitusjohtaja 2013

MMM Tommi Ruha on Kuhmo Oy:n uusi toimitusjohtaja. Kuhmo Oy:n hallitus on nimittänyt hänet tehtävään vuoden alusta alkaen. Tommi Ruha toimii samalla myös Juntinsalo Oy:n toimitusjohtajana. Aiemmin Ruha on toiminut Kuhmo Oy:n kehitysjohtajana. Ennen siirtymistään Kuhmo Oy:n palvelukseen Ruha on työskennellyt Vapo Oy:n polttoaineliiketoiminnoissa ja Ponsse Oyj:ssä.

Yrityksen nykyinen toimitusjohtaja Lauri Nakari jatkaa asiantuntijatehtävissä helmikuun loppuun saakka, kunnes siirtyy eläkkeelle.

Nettikirjoitteluista päättelen, että kainuulaiset pitävät uutta johtajaa hyvänä tyyppinä, jonka vastuulle lankeaa yrityksen luotsaaminen loistavasta menneisyydestä tulevaisuuteen.

“Tuntematon” kommentoin “Kainarin” –sivuilla näin: Maa-ja metsätaloustieteiden maisteri Tommi Ruhan ensimmäinen työpaikka oli Kajaani Automatiikka Oy, jossa hän työskenteli markkinointitehtävissä. Kajaani Automatiikan ja Ponssen fuusion jälkeen Tommi jatkoi ulkomaisissa yksiköissä ollen mm. Ponssen Englannin yhtiön toimitusjohtaja. Lopulta hän nousi lyhyeksi aikaa konsernin toimitusjohtajaksi. Varsin pätevä mies.