Heinola, Nordautomation, Renholmen, Penope, HewSaw… Jyväskylässä

Suomi elää metsästä. Joskus ajateltiin, että metsätyöllä elää ja puukaupalla rikastuu. Entisinä aikoina hankintapuut myytiin sille yhtiölle, joka suostui ne ostamaan. Nyt puunostajat kilpailevat metsänmyyjien puista. Sosiaalisessa mediassa kysellään neuvoja, kenelle leimikot kannattaa myydä?

Puukauppa sähköistyy: huhtikuusta alkaen koko valtakunnassa ollut mahdollista tehdä puukauppaa sähköisesti.  Ostajia on rekisteröitynyt kuutisenkymmentä.

Kainuussa ensimmäisenä puumarkkinapaikan ottivat käyttöön Sotkamon metsänhoitoyhdistys ja Kajaanin, Paltamon ja Ristijärven alueella toimiva metsänhoitoyhdistys Kainuu. Nyt mukana ovat kaikki metsänhoitoyhdistykset Kainuun alueella. Netissä on sähköinen ilmoitustaulu (www.puumarkkinat.fi).

1. Ensiksi metsänomistajalle laaditaan puunmyyntisuunnitelma
2. Suunnitelma siirretään sähköiseen palveluun
3. Metsänomistaja voi myydä itse kohdettaan tai valtuuttaa metsänhoitoyhdistyksen hoitamaan kaupantekoa

Sähköisellä ilmoitustaululla näkyvät sijainnin lisäksi puutavaralajit, hakkuutyypit ja mottimäärät.

Kainuussa Kuhmo Oy (www.kuhmo.fi) ostaa metsänomistajilta tukkivaltaisia leimikoita. Harvestian (www.harvestia.fi)  kysyntä kohdistuu erityisesti havutukkivaltaisiin kohteisiin, mutta koivukuitukin kiinnostaa. Iivari Mononen (www.iivarimonen.fi) ostaa pylväitä ja pylväsaihioiksi soveltuvia mäntyvaltaisia leimikoita kilpailukykyisin hinnoin.

Vuodesta 1988 alkaen on Kuhmo Oy investoinut 90 miljoonalla eurolla. Investoinnit ovat kohdistuneet muun muassa pientukkien sahauslinjaan.

Lisäksi Kuhmo on investoinut sahanpurusta briketeiksi puristavaan linjaan.
Viime aikoina investoinnit ovat olleet varovaisia, johtuen sahojen yleisesti vaikeasta tilanteesta.

Yhtiön raaka-ainetarve on vuodessa 800 000 kiintokuutiota, josta mäntytukin osuus on 80 prosenttia. Parruiksi sahataan normaalisti kuitupuuksi menevää tavaraa.

Puuta Kuhmo Oy:n 35 hehtaarin tontille ajetaan Kainuusta ja Pohjois-Karjalan pohjoisosista; Nurmeksesta ja Lieksasta. Aiemmin puuta tuli Venäjältäkin, mutta Venäjän WTO-jäsenyyden jälkeen ei ole tullut yhtään kuormaa.
Kuhmo Oy sahaa pienestä puusta sahatavaraa suureen maailmaan. Egyptin-parruja käytetään kohdemaissa rakennustelineiden raaka-aineena.

Se on siitä hyvä tuote, että talvella ei tarvitse tehdä muuta kuin viedä laivaan. Kesällä parrut käsitellään sinistymistä estävällä aineella. Muuten tuoreena vietävää tavaraa.



Kuva: Helge V. Keitel, KK-Net, Jyväskylä, Finland (2013)

Jos sinulla on tukkivaltainen leimikko ympäri vuoden liikennöitävän tien varressa kangasmaalla, niin voit pyytää leimikostasi hyvän hinnan.

Pölkky Metsä ilmoittaa: “Metsänomistaja! Ota yhteyttä hankintatoimistoon tai paikallisiin puunostajiin ja tee hyvä puukauppa.”

Kajaani Wood Oy:n sahaamasta puusta tulee 90 prosenttia Kainuun yksityismetsistä. Pölkyn perheeseen kuuluva saha sijaitsee 3.9.2012 lähtien Kajaanin Tihisenniemellä. Ensimmäinen toimintavuosi on sujunut yllättävän positiivisissa merkeissä.

Pölkky Oy:lle UPM:n sahan hankkiminen tarjosi mahdollisuuden kasvuun etelään päin. Pölkyn perheeseen kuuluu neljä sahaa. Työntekijöitä joko suorassa työsuhteessa tai alihankintojen kautta on yhteensä noin 300.

1. Pölkky Oy Kuusamossa
2. Kitkawood Kuusamossa
3. Ulea Oy Taivalkoskella
4. Kajaani Wood Oy Kajaanissa

Ansaintalogiikan ytimessä on, että kalleimman raaka-aineen eli tukin osuuden mahdollisimman hyvä talteenotto. Pölkky Metsä Oy:n puunhankinta työllistä noin 300 – 400 autoilijaa ja urakoitsijaa sekä heidän työntekijöitään.

Lähikuvassa varatoimitusjohtaja Juha Hakala Jyväskylässä

Muutosten tuulet ovat puhaltaneet puu- ja bioenergia-alalla. Uudistumista tarvitaan ja sitä myös tapahtuu.

Nordautomation Oy siirtyi kesäkuussa 2013 ruotsalaisomistuksesta (Lifco Ab) takaisin yrityksen perustajalle, Pauli Ojalalle.

Kristiinankaupungissa ja Alajärvellä toimiva Nordautomation on puunkäsittelyn ammattilainen, joka toimittaa tukinlajittelu- ja sahansyöttöjärjestelmiä, sekä alasahan laitteita, mutta myös biovoimaloiden polttoainesyötön kuljetinjärjestelmiä.

Yritys perustettiin vuonna 1991, sen liikevaihto on kymmenen miljoona euroa ja henkilöstövahvuus noin 80.

Nordautomation Oy:n messu- ja johtotiimissä on - elokuusta 2013 alkaen - varatoimitusjohtaja Juha Hakala, joka on uransa aikana johtanut, omistanut, kehittänyt ja uudistanut sahoja sekä Suomessa että Ruotsissa.

Johtaja Juha Hakalalla on pitkä, yli 20 vuoden kokemus metsäteollisuuden johtotehtävistä. Vahvasta kokemuksesta puunjalostusyhtiöissä katsotaan olevan tuntuvaa etua uudessa asemassa alan laitteistoja projektoivassa yhtiössä.

Aikaisemmin Hakala osti prosessilaitteita, suunnittelua ja palveluja Nordautomation Oy kaltaisilta yrityksiltä. Nyt hän on uudessa roolissa, tuottavuutta parantavien ratkaisujen toimittajana.

Johtaja Hakalan haastattelu (6 min 26 sek) mp3

Jyväskylän Puu- ja Bioenergiamessut

Kaksi vuotta sitten lähes 6 500 ihmistä sai uusia ideoita mukaansa Puu- ja Bioenergiamessuilta. 4.9 – 6.9.2013 alan johtava messutapahtuma Suomessa tarjoaa täyden kattauksen koneita, osaamista, palveluita, tietoa ja verkostoitumista alan ammattilaisille.

- Puun käytön edistäminen ja puutuotteiden viennin kasvun kehittäminen on meidän kaikkien yhteinen asia, kertoo Puu- ja Bioenergia 2013 –toimikunnan puheenjohtaja Hannu Peltonen.

Puu- ja Bioenergia 2013-messuilla kohtaavat toisensa niin teollisuus ja kauppa, tutkimus ja tuotekehitys, raaka-aine ja tuotanto, osaaminen ja henkilöstö kuin alihankkijat ja asiakkaat.

Puutuoteteollisuuden kasvutavoitteeksi on MSO:ssa kirjattu puolen miljardin lisäys vientituloihin, mikä tarkoittaa viennin kaksinkertaistamista. Tavoitteeseen ei taantuman takia ole vielä päästy, mutta pienten yritysten kasvun ja kansainvälistymisen esteitä on kartoitettu.

Pienissä yrityksissä jarruna ovat sisäiset rajoitteet, kun suurissa yksiköissä toimintaympäristö asettaa rajat toiminnan kehitykselle ja kasvulle. Sahojen ongelmia ovat:

• raaka-aineen hinta
• puun hankinnan kitkaisuus (metsänomistuksen pirstaleisuus ja pienet hakkuualueet nostavat kustannuksia)
• kuljetuskustannusten nousu
• kansallisen energiapolitiikan herkkyys ja heilahtelut (esimerkiksi polttoaineverotus)
• ulkopuolisen rahoituksen saanti

Suomen metsäteollisuuden tuotanto oli Metsäteollisuus ry:n katsauksen mukaan alkuvuonna 2013 hieman edellisvuotta korkeammalla tasolla.

• puulla on erinomaisen hyvä kilpailukyky uusiutuvana luonnonvarana vastata ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin
• Euroopan taloustaantuma painoi saha- ja vaneriteollisuuden tuotteiden kysyntää yhä alaspäin: vienti Eurooppaan laski 2 prosenttia 
• puutuoteteollisuus on saanut kaivattua piristystä viennistä Euroopan ulkopuolelle, jonne vienti kasvoi 16 prosenttia

Sahatavaran tuotanto kasvoi vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 5 prosenttia vuoden 2012 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 5,3 miljoonaa kuutiota. Vanerin tuotanto nousi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 5 prosenttia edellisvuodesta 500 000 kuutioon.

MSO = Metsäalan Strateginen Ohjelma

- Nyt pitää edistää kaikkia niitä toimia, joilla lisäämme koko alan arvoketjun kilpailukykyä ja katsoa eteenpäin, mitä uutta kannattaa kehittää, Sixten Sunabacka Metsäalan Strategisen Ohjelman (MSO) johtaja sanoo Puumies 6 / 2013 julkaisussa.

MSO:n keihäänkärjeksi voi kutsua puurakentamista. Tavoitteena on lohkaista kymmenen prosentin markkinaosuus kerrostalorakentamisessa. Jo nyt on 6 000 puukerrostaloasuntoa eli puolet yhden vuoden kerrostalojen rakentamismäärästä suunnitteilla.

Myönteistä on sahatavaran kysynnän elpyminen. Suuryrityksistä UPM on luopunut lukuisista sahoista ja bisnes siirtyy asteittain “yksityisille” ja “ketterimmille” pk-yrityksille. Sen odotetaan vauhdittavan uudistumista ja erikoistumista.

Katso luettelo Suomen sahoista Wikipediassa (Sivua on viimeksi muutettu 30. maaliskuuta 2013 kello 11.23).

Kolmastoista kerta toden sanoo!

Keskinäinen vuorovaikutus on Jyväskylän messutapahtuman tärkeintä antia. Käytävillä, kahvioissa ja ständeillä keskustellaan alan tulevaisuudesta.

Aistin Jyväskylässä orastavaa uskoa huomiseen: mekaaninen metsä ei ole enää mustavalkoinen; toimiala heijastaa sinivalkoisia ja entistä vihreämpiä vivahteita. Keskustelun väriskaala on muuttunut lämpöisämmäksi. Usko huomiseen on vahvistunut.

Toimialan osaajat kuuntelevat toisiaan herkällä korvalla. Suomi elää edelleen puusta, kun kehitämme uusia tuotteita, prosesseja ja toimintamalleja, jotka tuovat riihikuivaa rakennemuutosten läpiviemiseen.

Suomi eli pitkään ICT-kuplassa, jossa metsä ja puu miellettiin vanhahtavaksi auringonlaskun alaksi.  Metsäjättien megairtisanomiset heittivät taantuman varjon koko toimialan ylle.

Matkapuhelinyhtiö Nokia lähetti tiistaina 3.9.2013 aamukuudelta pörssitiedotteen, joka suisti Suomen hetkeksi raiteiltaan. Kaikille se ei ollut yllätys.

Myös metsästä etsitään eväitä uuteen nousuun. Strategiajohtaja Sixten Sunabacka toivoo puusta uutta vaihtoehtoa suurmittakaavaiseen rakentamiseen.

Sahateollisuuden kipukohdat tunnetaan ja yhtenä niistä on puuhun erikoistuneiden rakennussuunnittelijoiden vaje. Tavoitteena on kouluttaa lähivuosina yhteensä 150 uutta puurakentamisen asiantuntijaa.

Eiköhän leipää ja särvintä irtoa puusta ja muusta, kun käärimme hihat, lyömme puupäät yhteen, levitämme yhdessä puutarinoita maailmalle!

Puusta Pensaa!

Olipa kerran kansa, joka vaurastui vihreästä kullasta ja suurimpien metsäfirmojen sloganina “Elämme Puusta!”, joka nyt tuskailee metsärikkauksiensa uusiokäytöstä.

Kemin Biodieseltehdas olisi askel uuteen suuntaan. Tikkuviinasta saattaisi olla apua myös Kainuun metsänomistajille. Miten täkäläiset hankkeet etenevät?

Myllykoskelle puukerrostalorakentamista

Puurakentamisen puolesta puhuminen on varma taantuman tai laman merkki. Poliittinen muistini on pitkä kuin nälkävuosi: kun Suomen talous lähtee syöksyyn, kaivetaan metsäteollisuuden koipussista puurakentaminen menetettyjen tehtaiden korvaajaksi.

Myllykosken lopetettavan paperitehtaan tilalle ennakoidaan nyt puurakentamisen keskusta.

Nappasin katalogipuutalosta kuvan ja rakensin hetkessä hirsitalohirvityksestä Photoshopia käyttäen 8-kerroksisen pienkerrostalon, jota myydään “oma koti kullan kallis” nimikkeellä.

Arkkitehdit, suunnittelijat ja designerit on saatava IKEA:n tuontikaapeista ulos kehittelemään silmiä hiveleviä, mutta kustannustehokkaita puukerrostaloratkaisuja.

Henkilökohtaisesti kannatan puurakentamista. Se palvelisi sekä sahateollisuutta, että metsänomistajia. Jokaisen kerrostalorykelmän viereen pystytetään vielä bioenergiakeskus lähilämpöä tuottamaan ja saamme vihreän kullan uudelleen hyötykäyttöön.

Koskisen Oy intohimoinen suhtautuminen puuhun

Koskisen Oy, Hirvensalmi Koskisen on puutuoteteollisuuden monialakonserni. Perheyritys työllistää kotimaassa yli 1000 henkeä. Liikevaihto on 230 milj. euroa ja viennin osuus on noin 60%. Koskisen henkilökuntaa on yhdistänyt jo lähes 100 vuoden ajan intohimoinen suhtautuminen puuhun.

Kirjoitan puualan yrityksistä tällä kanavalla. Koskisen Oy on eräs tunnetuimmista mekaanisen metsäteollisuuden pk-yrityksistä. Puujalosteiden myyminen on B-to-B toimintaa. Kuluttajien tiedot tuotteista ja uusista kehityksistä ovat vähäiset. Pitäisikö tähän puoleen panostaa enemmän?

Metsäteollisuutemme on perinteisesti ollut alue- ja raaka-ainekeskeistä. Venäjän puutullit nostavat raaka-aineen saatavuuden entistä tärkeämmälle sijalle. Tulevaisuuden liiketoimintamalleissa asiakaskokemukset (user experience) tulee entistä tärkeämmäksi, mutta miten jalostusketjun alkupäässä oleva mekaaninen metsäteollisuutemme aikoo tarttua tähän kehitystrendiin?

Raakapuun käsittely on tehokasta

Raakapuun käsittely on tehtailla tehokasta. Tavaraa on paljon.

Työn suorittamiseen tarvitaan tehokkaita koneita.

Kuvassa näkyvä nosturi liikkuu ketterästi puutavarakentälle ja nostaa puut rautatievaunuista korkeisiin pinoihin.

Täältä puu kulkee kumipyörillä tehtaille.

Koivukeskuksen keräyspiste vaatii valtavan alueen ja kaikkea puutavaraa ei kannata viedä suoraan tehtaalle.

Ruotsalaiset ja Bioenergia

Ruotsi avasi ilmastoasioissa silmänsä ensimmäisen energiakriisin aikana vuonna 1973. Amerikkalaiset heräsivät myös silloin, mutta sen jälkeen pitkää ruususen unta.

Ruotsissa on kehitetty edistyksellistä teknologiaa fossiilisista polttoaineista luopumiseksi. Strateginen ajattelu on Pohjoismaissa ollut selkeämpää.

Amerikkalaiset ja suomalaiset tähtäävät entistä syvempään yhteistyöhön. Strategiset ympäristökysymykset edellyttävät rajat ylittävää yhteistyötä.

Vaihtoehtoiset energiamuodot ovat amerikkalaisten mielestä "one big thing". Ruotsin ja USA:n välille rakennetaan strategista yhteistyömallia.

USA:sta löytyy miljardia dollareita rahaa, joille esitetään rahoituskohteita myös Pohjoismaista. Liikeideoita löytyy mm. jätteiden hyötykäytöstä.

Jätevuoret voidaan ehkä tulevaisuudessa entistä laajemmin muuntaa energiaksi.

Seurattavia asioita:

• New Page, Michigan
• Chemrec, Ruotsi
• Sekab, Örnskiöldsvik (metsäteollisuuteen liittyvä yritys)
• Hanley Wood haluaa ostaa puutavara Pohjoismaista (perustettiin 1976)
  

Ruotsalaiset riskirahoittajat eivät ole osoittaneet suurta mielenkiintoa bioenergiaa ja biotekniikkaa kohtaan.