Lähikuvassa varatoimitusjohtaja Juha Hakala Jyväskylässä

Muutosten tuulet ovat puhaltaneet puu- ja bioenergia-alalla. Uudistumista tarvitaan ja sitä myös tapahtuu.

Nordautomation Oy siirtyi kesäkuussa 2013 ruotsalaisomistuksesta (Lifco Ab) takaisin yrityksen perustajalle, Pauli Ojalalle.

Kristiinankaupungissa ja Alajärvellä toimiva Nordautomation on puunkäsittelyn ammattilainen, joka toimittaa tukinlajittelu- ja sahansyöttöjärjestelmiä, sekä alasahan laitteita, mutta myös biovoimaloiden polttoainesyötön kuljetinjärjestelmiä.

Yritys perustettiin vuonna 1991, sen liikevaihto on kymmenen miljoona euroa ja henkilöstövahvuus noin 80.

Nordautomation Oy:n messu- ja johtotiimissä on - elokuusta 2013 alkaen - varatoimitusjohtaja Juha Hakala, joka on uransa aikana johtanut, omistanut, kehittänyt ja uudistanut sahoja sekä Suomessa että Ruotsissa.

Johtaja Juha Hakalalla on pitkä, yli 20 vuoden kokemus metsäteollisuuden johtotehtävistä. Vahvasta kokemuksesta puunjalostusyhtiöissä katsotaan olevan tuntuvaa etua uudessa asemassa alan laitteistoja projektoivassa yhtiössä.

Aikaisemmin Hakala osti prosessilaitteita, suunnittelua ja palveluja Nordautomation Oy kaltaisilta yrityksiltä. Nyt hän on uudessa roolissa, tuottavuutta parantavien ratkaisujen toimittajana.

Johtaja Hakalan haastattelu (6 min 26 sek) mp3

Jyväskylän Puu- ja Bioenergiamessut

Kaksi vuotta sitten lähes 6 500 ihmistä sai uusia ideoita mukaansa Puu- ja Bioenergiamessuilta. 4.9 – 6.9.2013 alan johtava messutapahtuma Suomessa tarjoaa täyden kattauksen koneita, osaamista, palveluita, tietoa ja verkostoitumista alan ammattilaisille.

- Puun käytön edistäminen ja puutuotteiden viennin kasvun kehittäminen on meidän kaikkien yhteinen asia, kertoo Puu- ja Bioenergia 2013 –toimikunnan puheenjohtaja Hannu Peltonen.

Puu- ja Bioenergia 2013-messuilla kohtaavat toisensa niin teollisuus ja kauppa, tutkimus ja tuotekehitys, raaka-aine ja tuotanto, osaaminen ja henkilöstö kuin alihankkijat ja asiakkaat.

Puutuoteteollisuuden kasvutavoitteeksi on MSO:ssa kirjattu puolen miljardin lisäys vientituloihin, mikä tarkoittaa viennin kaksinkertaistamista. Tavoitteeseen ei taantuman takia ole vielä päästy, mutta pienten yritysten kasvun ja kansainvälistymisen esteitä on kartoitettu.

Pienissä yrityksissä jarruna ovat sisäiset rajoitteet, kun suurissa yksiköissä toimintaympäristö asettaa rajat toiminnan kehitykselle ja kasvulle. Sahojen ongelmia ovat:

• raaka-aineen hinta
• puun hankinnan kitkaisuus (metsänomistuksen pirstaleisuus ja pienet hakkuualueet nostavat kustannuksia)
• kuljetuskustannusten nousu
• kansallisen energiapolitiikan herkkyys ja heilahtelut (esimerkiksi polttoaineverotus)
• ulkopuolisen rahoituksen saanti

Suomen metsäteollisuuden tuotanto oli Metsäteollisuus ry:n katsauksen mukaan alkuvuonna 2013 hieman edellisvuotta korkeammalla tasolla.

• puulla on erinomaisen hyvä kilpailukyky uusiutuvana luonnonvarana vastata ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin
• Euroopan taloustaantuma painoi saha- ja vaneriteollisuuden tuotteiden kysyntää yhä alaspäin: vienti Eurooppaan laski 2 prosenttia 
• puutuoteteollisuus on saanut kaivattua piristystä viennistä Euroopan ulkopuolelle, jonne vienti kasvoi 16 prosenttia

Sahatavaran tuotanto kasvoi vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 5 prosenttia vuoden 2012 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 5,3 miljoonaa kuutiota. Vanerin tuotanto nousi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 5 prosenttia edellisvuodesta 500 000 kuutioon.

MSO = Metsäalan Strateginen Ohjelma

- Nyt pitää edistää kaikkia niitä toimia, joilla lisäämme koko alan arvoketjun kilpailukykyä ja katsoa eteenpäin, mitä uutta kannattaa kehittää, Sixten Sunabacka Metsäalan Strategisen Ohjelman (MSO) johtaja sanoo Puumies 6 / 2013 julkaisussa.

MSO:n keihäänkärjeksi voi kutsua puurakentamista. Tavoitteena on lohkaista kymmenen prosentin markkinaosuus kerrostalorakentamisessa. Jo nyt on 6 000 puukerrostaloasuntoa eli puolet yhden vuoden kerrostalojen rakentamismäärästä suunnitteilla.

Myönteistä on sahatavaran kysynnän elpyminen. Suuryrityksistä UPM on luopunut lukuisista sahoista ja bisnes siirtyy asteittain “yksityisille” ja “ketterimmille” pk-yrityksille. Sen odotetaan vauhdittavan uudistumista ja erikoistumista.

Katso luettelo Suomen sahoista Wikipediassa (Sivua on viimeksi muutettu 30. maaliskuuta 2013 kello 11.23).

Kolmastoista kerta toden sanoo!

Keskinäinen vuorovaikutus on Jyväskylän messutapahtuman tärkeintä antia. Käytävillä, kahvioissa ja ständeillä keskustellaan alan tulevaisuudesta.

Aistin Jyväskylässä orastavaa uskoa huomiseen: mekaaninen metsä ei ole enää mustavalkoinen; toimiala heijastaa sinivalkoisia ja entistä vihreämpiä vivahteita. Keskustelun väriskaala on muuttunut lämpöisämmäksi. Usko huomiseen on vahvistunut.

Toimialan osaajat kuuntelevat toisiaan herkällä korvalla. Suomi elää edelleen puusta, kun kehitämme uusia tuotteita, prosesseja ja toimintamalleja, jotka tuovat riihikuivaa rakennemuutosten läpiviemiseen.

Suomi eli pitkään ICT-kuplassa, jossa metsä ja puu miellettiin vanhahtavaksi auringonlaskun alaksi.  Metsäjättien megairtisanomiset heittivät taantuman varjon koko toimialan ylle.

Matkapuhelinyhtiö Nokia lähetti tiistaina 3.9.2013 aamukuudelta pörssitiedotteen, joka suisti Suomen hetkeksi raiteiltaan. Kaikille se ei ollut yllätys.

Myös metsästä etsitään eväitä uuteen nousuun. Strategiajohtaja Sixten Sunabacka toivoo puusta uutta vaihtoehtoa suurmittakaavaiseen rakentamiseen.

Sahateollisuuden kipukohdat tunnetaan ja yhtenä niistä on puuhun erikoistuneiden rakennussuunnittelijoiden vaje. Tavoitteena on kouluttaa lähivuosina yhteensä 150 uutta puurakentamisen asiantuntijaa.

Eiköhän leipää ja särvintä irtoa puusta ja muusta, kun käärimme hihat, lyömme puupäät yhteen, levitämme yhdessä puutarinoita maailmalle!

Puusta Pensaa!

Olipa kerran kansa, joka vaurastui vihreästä kullasta ja suurimpien metsäfirmojen sloganina “Elämme Puusta!”, joka nyt tuskailee metsärikkauksiensa uusiokäytöstä.

Kemin Biodieseltehdas olisi askel uuteen suuntaan. Tikkuviinasta saattaisi olla apua myös Kainuun metsänomistajille. Miten täkäläiset hankkeet etenevät?

Myllykoskelle puukerrostalorakentamista

Puurakentamisen puolesta puhuminen on varma taantuman tai laman merkki. Poliittinen muistini on pitkä kuin nälkävuosi: kun Suomen talous lähtee syöksyyn, kaivetaan metsäteollisuuden koipussista puurakentaminen menetettyjen tehtaiden korvaajaksi.

Myllykosken lopetettavan paperitehtaan tilalle ennakoidaan nyt puurakentamisen keskusta.

Nappasin katalogipuutalosta kuvan ja rakensin hetkessä hirsitalohirvityksestä Photoshopia käyttäen 8-kerroksisen pienkerrostalon, jota myydään “oma koti kullan kallis” nimikkeellä.

Arkkitehdit, suunnittelijat ja designerit on saatava IKEA:n tuontikaapeista ulos kehittelemään silmiä hiveleviä, mutta kustannustehokkaita puukerrostaloratkaisuja.

Henkilökohtaisesti kannatan puurakentamista. Se palvelisi sekä sahateollisuutta, että metsänomistajia. Jokaisen kerrostalorykelmän viereen pystytetään vielä bioenergiakeskus lähilämpöä tuottamaan ja saamme vihreän kullan uudelleen hyötykäyttöön.

Puurakentaminen Venäjällä

Venäjä on asettanut tavoitteeksi 52 miljoonan uuden asunnon rakentamisen vuoteen 2030 mennessä.

Näistä 10 miljoonaa voisivat olemaan kasvavan keskiluokan omakotitaloja.

Mutta miten suuri osa näistä on puutaloja?
Puolet tai enemmän, me suomalaiset toivomme.

Vauhtia pitäisi kuitenkin lisätä, koska tällä hetkellä Venäjällä rakennetaan muistaakseni 2,3 miljoonaa asuntoa vuodessa.

Luku pitänee kuitenkin tarkistaa. Saman verran pitää peruskorjata. Tasaisen vauhdin taulukolla pitäisi syntyä 2,6 x 20 vuotta = 52 miljoonaa. Määriä pitäisi nostaa parikymmentä prosenttia. Muistaakseni Japani rakentaa reilusti alle miljoona asuntoa vuodessa. Tässä valossa Venäjällä on jo nyt meneillään melkoinen rakennusbuumi.

Puurakentaminen

Venäjän keisari Aleksanteri I arvosti suomalaista puurakentamista ja käsityötaitoa.

Sata viiva kaksisataa vuotta myöhemmin tilanne lienee toinen. Venäläiset uskovat edelleen, että suomalaiset osaavat rakentaa puusta, mutta meidän pitäisi lukea historiaa pari sataa vuotta taaksepäin.

Käsityö- ja kirvesmiestaito on Suomesta kadonnut. Meidän pitäisi aloittaa siitä, mihin eksyimme sata vuotta sitten.

Teollistuminen teki meillä paljon hallaa. Viereinen kuva kertoo puu- ja kivirakentamisen yhdistämisestä.

Muutosten Läpivieminen: Puutalo Kymppi

Muutosten Läpivieminen: 2007/02 - 2007/03: "Puutalokymppi. Puutaloja Pohjanmaalta: Kauhajoen Puutalo Kymppi Oy on voimakkaassa kasvussa oleva yritys. Koti on monen asian kokonaisuus. Haluamme painottaa hyvän suunnittelun ja hyvien rakenteiden merkitystä. Rakennuksen tiiviys on tärkeä. Rakennus onkin saatava hallintaan siten, että vaipan läpi ei tapahdu vuotoja, vaan kaikki ilmanvaihto tapahtuu hallitusti ilmanvaihdon kautta."

Helge: Vuosi takaperin kartoitin puutalojen rakentajia. Työhuoneeni nurkassa on iso pahvilaatikko, jossa suurimpien talotoimittajien esitteet. Pientalorakentajat ovat painaneet jarrua tuotannossa. Uusien tonttien kysyntä on laimentunut. Pankkiirit eivät enää tuijota pelkästään asunnon vakuusarvoon lainaa myönnettäessä, vaan haluavat vakuuttua asiakaan lainanmaksukyvystä. Puutalojen rakentajia meillä riittävästi maassamme, mutta löytävätkö ostajat silti oikealla tavalla asiakkaan tarpeisiin paneutuvat asiakkaan. Talokaupan trendinä on ollut mahdollisimman monen rekkakuormallisen myyminen. Asiakkaat ovat palvelun puutteessa joutuneet urakoimaan omilla konsteillaan. Uskoisin, että jatkossa palvelua saa nykyistä paremmin. Puutalo Kympistä minulla ei ole omakohtaista kokemusta. Miten siltä sujuu ekologinen rakentaminen?

Puutalotehtaita Venäjälle

Puutalotehtaita Venäjälle

Sunnuntai, Helmikuu 24, 2008 12.38 | Helge V. Keitel | Merkinnät, Harrastukset, Koti, Sijoittaminen, Helge Keitel, Trenditehdas, Bioenergia, Metsäteollisuus, Ekorakentaminen, Vapaa-aika

Millainen asunto miellyttää? Venäläiset haluavat yksilöllisiä taloratkaisuja sisältä päin, ja asunnot myydään usein tiili- tai betonipintaisina. Nyt kuluttajien kiinnostus terveelliseen, ekologiseen rakentamiseen ja asumiseen on nousussa.

Puurakentamisen osaamisen nostamisen ja pientalorakentamisen esteiden poistaminen kiinnostaa suomalaista metsäteollisuutta. Pelkästään Pietarissa tarjolla on Suomen kokoiset markkinat. Kasvupotentiaalia puupohjaisille rakennuskomponenteille löytyy myös peruskorjauskohteista. Tätä työtä riittää kymmeniksi vuosiksi.

Valistusta kaivataan. Muutamat pietarilaiset rakennusyritykset ovatkin jo keskittyneet puurakentamiseen, mutta käyttäjien ja kuluttajien mielipiteet ovat vielä puurakentamisen yleistymisen esteenä. Sen vuoksi valistus puurakentamisesta olisi tärkeää Venäjällä. Siinä otetaankin jo ensi askelia.

Osuusrakentaminen. Perinteisesti asuntoja ovat Pietarissa kuin muuallakin rakentaneet paikalliset rakennusyritykset. Projektien toteuttamisessa periaatteena on ollut osuusrakentaminen. Hankkeet toteutetaan pääasiassa asuntoyhtiöinä.

Eliittitaloista keskiluokan tarpeisiin. Tyypillinen investointiprojekti kohdistuu nyt eliittitaloihin ja niiden alueiden kokonaiskehittämiseen. Pietarin rakennusmarkkinoilla operoi tunnetusti myös suomalaisia suurrakentajia omistamiensa pietarilaisten rakennusliikkeiden kautta.

Suomalaisten markkinaosuudet pieniä. Pietarin rakennusbisneksessä ovat mukana YIT, Skanska, Lemminkäinen ja NCC. Suomalaisten markkinaosuus ei kuitenkaan ole suuri, ja lisäksi suomalaiset pk-urakoitsijat puuttuvat markkinoilta kokonaan. Muutamat erikoisurakoisijat ovat kuitenkin pystyneet vakiinnuttamaan asemansa ja materiaalitoimituksissa suomalaisilla on merkittävä asema. Pietarin markkinoille halaajavien suomalaisten rakennusyritysten tulisi kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi Pietarissa järjestettäviin tarjouskilpailuihin.

Taitoa ja tarvikkeita. Pietarissa toteutetaan erilaisia pääasiassa suomalaisvoimin tehtäviä projekteja suomalaisen rakennustaidon ja -tarvikkeiden esiintuomiseen. Projektien tavoitteena on mm. puun käytön lisääminen, suomalaisen puun jatkojalosteiden viennin kasvattaminen ja puun käytön esteiden poistaminen. Tähän lisäisin vielä teollisen tuotanto-osaamisen viennin. Puuta, sahatavaraa, lankkua, lautaa, paneeleja, listoja, ikkunapokia, ovia, ovenkarmeja, kattotuoleja, sisustuselementtejä käytetään eniten rakentamisessa ja suomalaisten osaaminen olisi parahalimillaan kannolta sahalla, sieltä talotehtaalle ja logistiikassa rakennustyömaalle, jonka jälkeen kuvaan astuvat muitten maitten rakentajat ja pystyttäjät, jotka tekevät työvaltaisen loppuviilauksen paikan päällä.

Projektien avulla puurakennusosaamista ollaan kehittämässä Venäjällä, tullaan edistämään terveellistä asumista, selvitetään venäläisiä standardeja ja niiden yhtenäistämismahdollisuuksia eurooppalaisten standardien kanssa sekä avustetaan venäläisten puualan yhtiöiden järjestäytymistä. Näköpiirissä on satoja jopa tuhansia pientaloja vuodessa valmistavien “puutalotehtaiden” perustamistarve Pietarin, Moskovan ja muitten vaurastuvien suurkaupunkien liepeille. Suomalaiset joutuvat kohta pitämään kiirettä, koska Venäjän markkinat kiinnostavat myös eurooppalaisia ja turkkilaisia rakentajia.

Tietopaketteja verkkoon. Materiaalia puurakentamisesta ja puusta käännetään venäjäksi (Wood Focus Oy), jotta tietotaso nousisi ja sen kautta markkinat kasvaisivat. Lisäksi venäjäksi on jo käännetty mm. suomalaisten käyttämiä rakennussopimuksia ja -ehtoja, rt-kortteja ja ratu-kortisto (StroiPoint-hanke).

Puun käyttö rakentamisessa. Puun käyttöä alettiin Suomessa kehittää 1990-luvulla. Puu ikään kuin löydettiin uudelleen laman jälkeen. Kehityksen myötä Suomessa on jo nykyään rakennettu moderneja puukaupunkeja.

Virossa puun käyttöä alettiin kehittää suomalaisvoimin 3–4 vuotta sitten ja puun käyttö siellä onkin jo kaksinkertaistunut. Latviassa kehitys on aluillaan. Pietarissa puun käyttöä alettiin kehittää suomalaisvoimin noin vuosi sitten ja markkinat ovat vähitellen aukeamassa suomalaisille puualan yrityksille. Puurakentaminen hyväksyttiin Venäjällä vuoden 2002 alussa lailla, joka sallii enintään nelikerroksisen puurunkoisen talon rakentamisen.

Markkinat ovat suomalaisille otolliset ja yritysten tulisi käyttää se hyväkseen. Suurikokoisten puurakenteiden käyttö alkoi Venäjällä noin 3–5 vuotta sitten. Puurakentaminen ei kuitenkaan ole laajalti levinnyttä Pietarissa, Leningradin alueella tai ylipäätään Luoteis-Venäjän alueella, mihin vaikuttavat moninaiset syyt:

Venäjällä on vakiintunut rakennustapa ja -perinne, siellä on totuttu pääasiassa laastiin ja muuraukseen. Suurimmiksi puurakentamisen esteiksi nähdään, että venäläinen puurakentamisperinne on hiipunut ja siten myös osaaminen on kuihtunut, puunjalostuksen laatu on huono ja paloturvallisuusmääräykset tiukat. Tämän osaamisaukon täyttämisessä tarvitaan suomalaista osaamista. Jospa unohtaisimme “puutullit” ja muut kapuloita rattaisiin heittävät henkiset esteet ja keskittyisimme olennaiseen. Rakentaminen ja peruskorjaaminen on Venäjällä valtava ja kasvava bisenes. Venäjällä on rahaa, kaikilla ei sitä ole, mutta on aika lähteä liikkeelle, jollei aio jäädä lehdelle soittamaan.

Neuvostovenäjällä puuta on käytetty vähän, puurakenteisiin liitetään ennakkoluuloja ja käyttäytymispelkoa oman turvallisuuden vuoksi. Puuta ei ole juurikaan käytetty kerrostalo- ja pientalorakentamisessa. Päällysteenä on käytetty tiiltä tai betonia, joka on katsottu turvallisiksi rakennusmateriaaleiksi.

Kesämökit ja -huvilat on sen sijaan usein rakennettu puusta. Nyt puisten eliittikesähuviloiden tilauskanta Pietarissa ja Leningradin alueella on nopeasti kasvussa. Myös muitakin kohteita on jo alettu rakentaa puusta, kuten Pietarin merisatamassa sijaitseva puusta rakennettu natriumlannoitevarasto.

Paikalliset puurakentamisen säädökset. Vuoden 2004 alusta puurakentamisen lainsäädäntömalli koki muutoksen. Uudella menettelytavalla puurakentamista voidaan säädellä paikallisella tasolla kun se ennen määräytyi koko federaation alueella samoilla normeilla ja määräyksillä. Toisin sanoen nyt ratkaisut tehdään tapauskohtaisesti ja alueellisesti.

Markkinat ovat laajat, mutta suurelta osin hyödyntämättömät. Asuntojen laatuvaatimukset kohoavat pikku hiljaa venäläisten kuluttajien keskuudessa, mikä merkitsee uutta markkinarakoa suomalaisille rakentajille.

Suomalaiset voivat kilpailla laadulla. Esimerkiksi pientalorakentamista on ollut tähän mennessä hyvin vähän verrattuna kerrostalorakentamiseen, mutta venäläisen keskiluokan kasvaessa myös suomalaisen mittakaavan omakotitalorakentaminen alkaa tulla mahdolliseksi. Yhtenä syynä omakotitalorakentamisen vähyyteen tai puutteeseen on se, ettei kaavoitettua omakotitalojen tonttimaata ole vielä käytännössä olemassa, mutta tähänkin pulaan on pikaisesti tulossa muutosta. Sekaan vain Suurta ja Mahtavaa Venäjän Maata Rakentamaan!

Puutalotehtaita Venäjälle

Millainen asunto miellyttää? Venäläiset haluavat yksilöllisiä taloratkaisuja sisältä päin, ja asunnot myydään usein tiili- tai betonipintaisina. Nyt kuluttajien kiinnostus terveelliseen, ekologiseen rakentamiseen ja asumiseen on nousussa.

Puurakentamisen osaamisen nostamisen ja pientalorakentamisen esteiden poistaminen kiinnostaa suomalaista metsäteollisuutta. Pelkästään Pietarissa tarjolla on Suomen kokoiset markkinat. Kasvupotentiaalia puupohjaisille rakennuskomponenteille löytyy myös peruskorjauskohteista. Tätä työtä riittää kymmeniksi vuosiksi.

Valistusta kaivataan. Muutamat pietarilaiset rakennusyritykset ovatkin jo keskittyneet puurakentamiseen, mutta käyttäjien ja kuluttajien mielipiteet ovat vielä puurakentamisen yleistymisen esteenä. Sen vuoksi valistus puurakentamisesta olisi tärkeää Venäjällä. Siinä otetaankin jo ensi askelia.

Osuusrakentaminen. Perinteisesti asuntoja ovat Pietarissa kuin muuallakin rakentaneet paikalliset rakennusyritykset. Projektien toteuttamisessa periaatteena on ollut osuusrakentaminen. Hankkeet toteutetaan pääasiassa asuntoyhtiöinä.

Eliittitaloista keskiluokan tarpeisiin. Tyypillinen investointiprojekti kohdistuu nyt eliittitaloihin ja niiden alueiden kokonaiskehittämiseen. Pietarin rakennusmarkkinoilla operoi tunnetusti myös suomalaisia suurrakentajia omistamiensa pietarilaisten rakennusliikkeiden kautta.

Suomalaisten markkinaosuudet pieniä. Pietarin rakennusbisneksessä ovat mukana YIT, Skanska, Lemminkäinen ja NCC. Suomalaisten markkinaosuus ei kuitenkaan ole suuri, ja lisäksi suomalaiset pk-urakoitsijat puuttuvat markkinoilta kokonaan. Muutamat erikoisurakoisijat ovat kuitenkin pystyneet vakiinnuttamaan asemansa ja materiaalitoimituksissa suomalaisilla on merkittävä asema. Pietarin markkinoille halaajavien suomalaisten rakennusyritysten tulisi kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi Pietarissa järjestettäviin tarjouskilpailuihin.

Taitoa ja tarvikkeita. Pietarissa toteutetaan erilaisia pääasiassa suomalaisvoimin tehtäviä projekteja suomalaisen rakennustaidon ja -tarvikkeiden esiintuomiseen. Projektien tavoitteena on mm. puun käytön lisääminen, suomalaisen puun jatkojalosteiden viennin kasvattaminen ja puun käytön esteiden poistaminen. Tähän lisäisin vielä teollisen tuotanto-osaamisen viennin. Puuta, sahatavaraa, lankkua, lautaa, paneeleja, listoja, ikkunapokia, ovia, ovenkarmeja, kattotuoleja, sisustuselementtejä käytetään eniten rakentamisessa ja suomalaisten osaaminen olisi parahalimillaan kannolta sahalla, sieltä talotehtaalle ja logistiikassa rakennustyömaalle, jonka jälkeen kuvaan astuvat muitten maitten rakentajat ja pystyttäjät, jotka tekevät työvaltaisen loppuviilauksen paikan päällä.

Projektien avulla puurakennusosaamista ollaan kehittämässä Venäjällä, tullaan edistämään terveellistä asumista, selvitetään venäläisiä standardeja ja niiden yhtenäistämismahdollisuuksia eurooppalaisten standardien kanssa sekä avustetaan venäläisten puualan yhtiöiden järjestäytymistä. Näköpiirissä on satoja jopa tuhansia pientaloja vuodessa valmistavien "puutalotehtaiden" perustamistarve Pietarin, Moskovan ja muitten vaurastuvien suurkaupunkien liepeille. Suomalaiset joutuvat kohta pitämään kiirettä, koska Venäjän markkinat kiinnostavat myös eurooppalaisia ja turkkilaisia rakentajia.

Tietopaketteja verkkoon. Materiaalia puurakentamisesta ja puusta käännetään venäjäksi (Wood Focus Oy), jotta tietotaso nousisi ja sen kautta markkinat kasvaisivat. Lisäksi venäjäksi on jo käännetty mm. suomalaisten käyttämiä rakennussopimuksia ja -ehtoja, rt-kortteja ja ratu-kortisto (StroiPoint-hanke).

Puun käyttö rakentamisessa. Puun käyttöä alettiin Suomessa kehittää 1990-luvulla. Puu ikään kuin löydettiin uudelleen laman jälkeen. Kehityksen myötä Suomessa on jo nykyään rakennettu moderneja puukaupunkeja.

Virossa puun käyttöä alettiin kehittää suomalaisvoimin 3–4 vuotta sitten ja puun käyttö siellä onkin jo kaksinkertaistunut. Latviassa kehitys on aluillaan. Pietarissa puun käyttöä alettiin kehittää suomalaisvoimin noin vuosi sitten ja markkinat ovat vähitellen aukeamassa suomalaisille puualan yrityksille. Puurakentaminen hyväksyttiin Venäjällä vuoden 2002 alussa lailla, joka sallii enintään nelikerroksisen puurunkoisen talon rakentamisen.

Markkinat ovat suomalaisille otolliset ja yritysten tulisi käyttää se hyväkseen. Suurikokoisten puurakenteiden käyttö alkoi Venäjällä noin 3–5 vuotta sitten. Puurakentaminen ei kuitenkaan ole laajalti levinnyttä Pietarissa, Leningradin alueella tai ylipäätään Luoteis-Venäjän alueella, mihin vaikuttavat moninaiset syyt:

Venäjällä on vakiintunut rakennustapa ja -perinne, siellä on totuttu pääasiassa laastiin ja muuraukseen. Suurimmiksi puurakentamisen esteiksi nähdään, että venäläinen puurakentamisperinne on hiipunut ja siten myös osaaminen on kuihtunut, puunjalostuksen laatu on huono ja paloturvallisuusmääräykset tiukat. Tämän osaamisaukon täyttämisessä tarvitaan suomalaista osaamista. Jospa unohtaisimme "puutullit" ja muut kapuloita rattaisiin heittävät henkiset esteet ja keskittyisimme olennaiseen. Rakentaminen ja peruskorjaaminen on Venäjällä valtava ja kasvava bisenes. Venäjällä on rahaa, kaikilla ei sitä ole, mutta on aika lähteä liikkeelle, jollei aio jäädä lehdelle soittamaan.

Neuvostovenäjällä puuta on käytetty vähän, puurakenteisiin liitetään ennakkoluuloja ja käyttäytymispelkoa oman turvallisuuden vuoksi. Puuta ei ole juurikaan käytetty kerrostalo- ja pientalorakentamisessa. Päällysteenä on käytetty tiiltä tai betonia, joka on katsottu turvallisiksi rakennusmateriaaleiksi.

Kesämökit ja -huvilat on sen sijaan usein rakennettu puusta. Nyt puisten eliittikesähuviloiden tilauskanta Pietarissa ja Leningradin alueella on nopeasti kasvussa. Myös muitakin kohteita on jo alettu rakentaa puusta, kuten Pietarin merisatamassa sijaitseva puusta rakennettu natriumlannoitevarasto.

Paikalliset puurakentamisen säädökset. Vuoden 2004 alusta puurakentamisen lainsäädäntömalli koki muutoksen. Uudella menettelytavalla puurakentamista voidaan säädellä paikallisella tasolla kun se ennen määräytyi koko federaation alueella samoilla normeilla ja määräyksillä. Toisin sanoen nyt ratkaisut tehdään tapauskohtaisesti ja alueellisesti.

Markkinat ovat laajat, mutta suurelta osin hyödyntämättömät. Asuntojen laatuvaatimukset kohoavat pikku hiljaa venäläisten kuluttajien keskuudessa, mikä merkitsee uutta markkinarakoa suomalaisille rakentajille.

Suomalaiset voivat kilpailla laadulla. Esimerkiksi pientalorakentamista on ollut tähän mennessä hyvin vähän verrattuna kerrostalorakentamiseen, mutta venäläisen keskiluokan kasvaessa myös suomalaisen mittakaavan omakotitalorakentaminen alkaa tulla mahdolliseksi. Yhtenä syynä omakotitalorakentamisen vähyyteen tai puutteeseen on se, ettei kaavoitettua omakotitalojen tonttimaata ole vielä käytännössä olemassa, mutta tähänkin pulaan on pikaisesti tulossa muutosta. Sekaan vain Suurta ja Mahtavaa Venäjän Maata Rakentamaan!

Puutaloja ja rakentamispalveluja

Puutaloja ja rakentamispalveluja

digitalvillages 11.2.2008 klo 10:32

Kemijärven, Bochumin, Perloksen, Soneran, Elcoteqin, Eforen, Voikkaan, Summan yms jälkeen Suomi hakee suuntaansa. Muutos palveluyhteiskunnaksi on yksi vaihtoehto. Tarjolla on ollut tietoyhteiskuntaa ja muuta post-industrialismia.

Miten muutos toteutetaan? "Suomi elää metsästä" slogania kehiteltiin 80-luvulla, kun metsäteollisuutta kutsuttiin auringonlaskun alaksi. Metsäjätit keksivät kansainvälistymisen ja big business kaavan ja saivat toisen elämän (Second Life). Silloinkin syynä pidettiin energiaintensiivisyyttä ja pelättiin paperittoman konttorin tuloa.

Nyt Stora Enso, UPM Kymmene, M-Real, Norske Skog ja muut europaperin ja kartongin valmistajat sulkevat tehtaita tiuhaan tahtiin. Vuodatamme kyyneleitä, pelkäämme metsäjalan murtumista. Massaliikkeet yrittävät kääntää kehityksen kelloa 50 vuotta ajassa taaksepäin. Kaipaamme vahvaa valtionjohtoa, Kekkosta, pelastajaa.

Piskuinen Teijo-Talot on aloittanut ensimmäisenä Suomessa kokonaisten tehdasvalmisteisten puutalojen tuonnin Suomeen. Ensimmäinen 81 neliön pientalo rantautui laivalla Virosta Hankoon viime viikolla. Talosta tuli tuontituote, koska palkkakustannukset Suomessa ovat Teijo-Talojen mukaan karanneet taivaisiin.

Tämäkin uutinen pani mietteliääksi. Karkaako myös metsään liittyvä palvelutuotanto Suomesta? Yksi virolainen talotehdas ei vielä kaada suomalaista pakettitalojen valmistusta. Teijo-Talot virolainen kumppani valmistaa tällä hetkellä vain 50 taloa vuodessa. Kapasiteetin nostaminen sataan taloon ei vielä omaa tuotantoamme lopeta, mutta tämä on enne.

Toisaalta, ruotsalaiset talovalmistajat ovat pitkään toimineet Suomen markkinoilla, joten tervetuloa vain virolaiset.

Paikallisella työmaalla on pelkästään virolaisia työmiehiä. Suomalainen remontti-Reiska ja puutalon rakentaja on kohta harvinaisuus. Mitä pitäisi tehdä?

Halpistaloja aletaan tuoda Virosta | Kauppalehti.fi

Halpistaloja aletaan tuoda Virosta | Kauppalehti.fi: Piskuinen Teijo-Talot on aloittanut ensimmäisenä Suomessa kokonaisten tehdasvalmisteisten puutalojen tuonnin Suomeen. Ensimmäinen 81 neliön pientalo rantautui laivalla Virosta Hankoon viime viikolla.

Talosta tuli tuontituote, koska palkkakustannukset Suomessa ovat Teijo-Talojen mukaan karanneet taivaisiin.

Helge: Kirjoitin hiljattain Kauppalehden blogissani siirtymisestä palveluyhteiskuntaan. Ehkä tämäkin siirtyminen tapahtuu meillä "tuontivetoisten" mallien kautta. Aikoinaan ruotsalaiset talovalmistajat olivat aktiivisia Suomessa, joten ei tämä ihan tavatonta ole.

– Emme me tätä haluaisi tehdä, mutta Virossa palkat ovat karkeasti puolet Suomen hinnoista. Kokonainenkin talo kannattaa tuoda. Kuljetuskustannusten osuus talon asiakashinnasta on vain kolmisen prosenttia, kertoo toimitusjohtaja ja omistaja Lasse Ojanen.

Tuonti on toistaiseksi kokeiluasteella. Tiistain perusteella jatko näyttää todennäköiseltä.

Helge: Etäisyys Viroon, Ouluun, Keski-Suomeen, Pohjanmaalle. Rajaton Eurooppa.

– Talo kesti laivakuljetuksen vallan mainiosti. Logistiikassa ei ollut ongelmia, Ojanen kertoo.

Tuontiin ajaa Ojasen mukaan hinnan lisäksi työvoiman saatavuus.

– Virossa on rakennuslaman vuoksi osaavaa työvoimaa tarjolla. Suomessa pula on todellinen, hän kertoo.

Vaikeuksia aiheuttavat poikkeavat standardit, mutta toisaalta materiaalit ovat puuta myöten Virossa halvempia.

Helge: Puukin on halvempaa!

Yhtiön Viron tehdas, Akso–Haus, on Pärnun lähellä parinkymmenen kilometrin päässä Palditskin satamasta. Kapasiteetti on 50 taloa vuodessa. Se aiotaan nostaa sataan taloon.

Helge: Pieni tuotantoyksikkö.

Suomeen tuotu testitalo on myymättä, sillä Ojanen halusi varmistaa logistiikan ja talon sopivuuden Suomeen. Kaupaksi sen uskotaan käyvän.

– Kyllähän kilpailuetu on huomattava, Ojanen naurahtaa hintauteluille.

Suomessa Teijo-Taloilla on viisi pientä talotehdasta. Pääpaikassaan Perniössä sillä on 3 000 neliön tehdas. Siellä tehdään satakunta taloa vuodessa. Muut tehtaat ovat Kärkölässä, Halsualla ja Sodankylässä. Uusin yksikkö aloittaa pian Sipoossa.

Helge: Eli laskeville markkinoille tulee vielä tuontia.

Tuonti ei Ojasen mukaan uhkaa näiden asemaa.

– Vaikka Viro-talo on halvempi, emme aio siirtää tuotantoa sinne. Meillä on monta yksikköä siksi, että optimaalinen kuljetusmatka talon maantiekuljetukselle on alle 200 kilometriä. Kuljetukset tapahtuvat raskailla kuljetusautoilla öisin, Ojanen sanoo.

Helge: Viron tehtaan sijainti ei ole optimaalinen.

Teijo-Talo siirtää Suomessakin talonsa asiakkaalle kokonaisina. Ne valmistuvat betonista pohjalaattaa myöten tehtaassa. Tuotantotapa perustuu patentoituun nostomenetelmään.

Jopa laatat, tapetit sekä vesijohto- ja viemäriasennukset ovat taloissa valmiina.

Teijo-Talot teki viime viikolla myös historiansa suurimman kaupan. Salon Seudun Sanomien mukaan yhtiö toimittaa 29 pientaloa Karjalohjalle rakennettavalle asuntoalueelle. Kaupan arvo on noin neljä miljoonaa euroa.

Helge: Mielenkiintoista!

Yhtiö aikoo laajentaa tehdasvalmisteisen talokonseptinsa useampaan Euroopan maahan. Sillä on jo tehdas Suomen ja Viron ohella Saksassa.

– Saksassa meillä on valmistumassa kuusi pientaloa. Rakennusmääräykset ovat siellä paljon tiukemmat kuin täällä. Taloja saavat tehdä vain luvan saaneet yhtiöt ja rakennusmiehillä on oltava rakennuspassit. Esimerkiksi vesiputket eristetään täydellisesti ja höyrysulut tiivistetään ikkunapuitteisiin asti. Ennustan, että rakentamisen määräykset tulevat Suomessakin lähivuosina kiristymään, hän sanoo.

Helge: Vientiä myös toiseen suuntaan.

Lähivuosina toimintaa aiotaan laajentaa Viron lisäksi muualle Baltiaan ja Puolaan.

Vuonna 2000 perustettu yhtiö sanoo valmistaneensa noin 500 valmistaloa. Tänä vuonna tehdään 300 taloa ja muita rakennuksia. Tuorein kauppa on viiden miljoonan euron sopimus 28 vapaa-ajantalon rakentamisesta Karjalohjalle.

Helge: Ok!

Vuonna 2006 liikevaihto oli 2,6 miljoonaa euroa ja tulos 0,1 miljoonaa. Yhtiöllä oli velkaa 0,8 miljoonaa euroa ja pääomaa 0,3 miljoonaa euroa.

– Viime vuonna liikevaihto oli kuusi miljoonaa ja tänä vuonna se on jo kymmenen miljoonaa, Ojanen sanoo.

Helge: Kasvua.

Pietariin Pieniä Puutaloja Puuinfon Puffeilla

Suomalaisten markkina-avausta on useita vuosia Pietarissa ja Leningradin oblastissa valmistellut Puuinfo. Puuninfon idänprojektia vetävä Pertti Hämäläinen uskoo, että suomalaisen puuteollisuuden mallit ja laatu voivat menestyä Venäjän kasvavilla markkinoilla.

Tavaraa saatetaan viedä rakennuskohteisiin jopa Suomesta. Pietarin seudun lisäksi seuraavaksi vauhtiin pääsemässä Nizhni Novgorodissa sijaitsevat rakennuskohteet.

Monet seikat puhuvat Venäjällä teollisen pientalorakentamisen puolesta. Omakotiasumisella on historiallinen perinne, mutta sotien jälkeen valtio teetti kerrostaloja maaseudullekin. Uutta markkinatalouden rakennusvaiheitta on kestänyt vasta vuodesta 2000.

Pietarin kaupungin etelälaidalle, Kolpinon kaupunginosaan aiotaan rakentaa pientaloja tuhatmäärin. Talotehtaan standardoituja talopaketteja on tarkoitus levittää laajaksi matoksi tasaiselle pellolle 4 000 - 5 000 kpl.

Venäjän asuntopolitiikkaa reivataan pientaloasumisen suuntaan. Pietarin alueella ei ole liiemmin tarjolla pientalotontteja, mutta Leningradin oblastissa tavoitteeksi on asetettu 1,5 miljoonan neliön vuosituotanto. Siitä miljoona neliötä rakennetaan pien- ja omakotitaloiksi.

Leningradin oblastiin kuuluu maaseudun lisäksi 65 kaupunkia, niiden joukossa Viipuri. YIT on aktiivinen 15 km Pietarin keskustasta sijaitsevassa Kelttossa eli Pikku-Sveitsissä. YIT:n kaivinkoneet tekevät maansiirtotöitä, rakentaminen käynnistyy joulukuussa 2007 ja kesällä 2008 pystyssä on suomalaisen pientalorakentamisen näyttely.

"Pikku-Sveitsiin" pystytetään lyhyessä ajassa 150 omakotitaloa. YIT:n lisäksi mukana ovat Suomen suurin talotehtailija Finndomo, Honkarakenne ja Vehasen Saha.

Rakennukset eivät enää ole halpoja, joten asiakaskunnaksi muodostuu Venäjän ylempi keskiluokka. Omakotitalon neliöhinta asettunee € 2 500 neliöltä. Suurkaupungin liepeellä oleva tonttimaa on kovassa nousussa. Lopputuotteen hinnasta tuhatkunta euroa tulee maapohjasta, kunnallistekniikasta ja perustuksista.

Terijoella olevat uusrikkaiden linnat ovat asia erikseen. Siihen markkinasegmenttiin suomalaiset eivät tähtää.

Suomalaisten valtteja ovat:

1. Laatu ja luotettavuus
2. YIT kuuluu Pietarin suurimpiin asuntogryndereihin
3. YIT:n valttina on tarjota myös viimeisteltyjä asuntoja, jossa kaapit ja parketit on asennettu valmiiksi

Bisneksen pohjalla on oltavat lujaa maata, omistustontti, jonka hallinnasta ei ole epäselvyyttä. Se on ensimmäinen ehto kaikissa rakennuskohteissa.

YIT:n väki näkee, että pureutuminen Pietarin ja Leningradin oblastin pientalorakentamiseen vaatii talotehtaiden perustamista Venäjän puolelle. Rahdit ja tullit Suomesta nostavat hintaa äkkiä neljänneksen ja se on menestyksellisen myynnin kannalta liikaa.

Pietarin seudulla on parikymmentä talotehdasta, joista osa on hyvin pieniä. Nykyinen kapasiteetti ei riitä alkuunkaan. Tulossa on kaksi isoa talotehdasta, jotka toimivat vakiomittaisiin tolppiin ja levyihin perustuvalla pohjoisamerikkalaisella menetelmällä.

Valmistaloja perustellaan sillä, että Venäjällä ja Suomessa työssä käyviltä puuttuu aikaa hartiapankkirakentamiseen. Kirvesmiestaitoja on yhä harvemmalla.

• Asenteet Venäjällä suosivat kivitaloja
• Puutalo saisi mieluiten olla hirrestä
• Näkemykset ovat kuitenkin muuttumassa
• Puutalo on lämmin, mukava ja halvempi
  

Puutaloja Puolaan Sodan jälkeen

Suomalaisia puutaloja toimitettiin sotakorvauksina Neuvostoliiton kautta Varsovaan, Puolaan. Puolan pääkaupunki oli toisen maailmansodan jäljiltä raunioina, ja ympäri maata saapui arkkitehteja, insinöörejä, muurareita ja muita rakennusalan ammattimiehiä jälleenrakennustöihin. Heille tarvittiin kiireesti asuntoja, kertoo Helsingin Sanomat 18. marraskuuta 2007.

Stalin-setä lahjoitti suomalaisten SOTEVA Puutaloja varsovalaisille. Suomalaismökeiksi kutsuttuja puutaloja on jäljellä parikymmentä. Viimeinen pieni puutarhamainen yhdyskunta sijaitsee Varsovan arvokkaimmalla alueella Puolan parlamenttitalon viressä.

Sotakorvauksena tehtyjen puumökkien piti seistä vain kuusi vuotta auttamassa puolalaisten asuntopulaa. Monissa mökeissä asutaan nyt kolmatta sukupolvea. Talot edustivat valmistuessaan luksusta. Niihin vedettiin heti kylmä vesi ja sähkö.

Kommunismin pulavuosina suomalaistalojen takapihoilla kasvatettiin vihanneksia sekä pidettiin kanoja, sikoja ja vuohia.