Mikroduuni iTraining valmennuskaava

Mikroduuni-keskustelu etenee useilla rintamilla: Qaikussa, Facebookissa, blogeissa, Bambuserissa, Flickr, Picasa ja mahdollisesti muissa kuvapankeissa. Tämän blogin tarkoituksena on koota aiheeseen liittyvää hajadataa lineaariseksi prosessikuvaukseksi.

Koodi	Koodin kuvaus	Selvennys	Tarkennus	Detaljitaso
i	informaatio	kuvaus 500 sanaa	kuva, grafiikka, piirros, skeema	video tai podcast (mp3)
T	TAVOITE	Mitä nähdään nyt? (visio)	Mihin tähdätään?	Osatavoitteiden määrittely
r	realisointi	realiteetteihin orientoituminen	rationaaliset lähtökohdat	operatiivisen toiminnan reunaehdot
a	aktiviteetit	pienet pähkinät oppimistehtävät	sähköinen säpinä	kasvokkain virtuaalisesti
i	innostuminen	innostava ja luova ongelman-ratkaisuilmapiiri	avoimuus aitous luottamus	tunteiden käsittely ja pelon poisto
n	neuvokkuus	idea-atomit törmäävät arkihavaintoihin	mistä tilat? mistä rahat? mistä porukat? mistä eväät?	välinesulkeiset työkaluhallinta ajanhallinta resurssiniukkuus
i	innovointi	radikaalien instant- muutosten HETI käytäntöön vieminen	toiminta aktivoi oppimista ja motivoi tekemään	joukkoälyn ja ryhmävoiman hyödyntäminen
n	näyttö + navigointi	julkinen arviointi ja palautteen hyväksyminen	seinien kaataminen sisätiloista ulos	julkisuus on vapauttava valtiomahti
g	globaali	hyperpaikallinen	paikallinen	globaali

 

MIKRODUUNI JA iTraining projektinhallinnan yhdistäminen

Puu ja bioenergia Jyväskylässä

Jyväskylän puu ja bioenergiapäivät järjestetään syyskuussa 2009.

Tarkemmin ottaen 2. - 4.9.2009

• Bioenergia
• Puuntyöstö
• Puuteknologia
• Puuvalmisteet ja -aihiot
  

Pitopaikkana Jyväskylän Paviljonki.

Paljonko polttokelpoista puuainesta metsästä?

Metsäntutkimuslaitoksen mukaan metsistä voidaan vuodessa korjata 15 miljoonaa kuutiota polttokelpoista puuainesta.

"Tämä on viisi kertaa enemmän kuin puuperäisen biomassan käyttö oli vuonna 2006", toteaa johtaja Markku Melkko Metsäntutkimuslaitoksesta.

Hän pitää viiden miljoonan kuution tavoitteen saavuttamista vuoteen 2010 mennessä realistisena ja odottaa vauhdin edelleen paranevan seuraavalla vuosikymmenellä.

"Teollisuuden ainespuun hankinnan yhteyteen kytketty energiapuun hankinta voi kasvaa vuoteen 2015 kymmeneen miljoonaan kuutioon vuodessa", Melkko toteaa tammikuun 2007 Arborissa.

Teoreettisesti metsistä olisi saatavissa vieläkin enemmän raaka-ainetta. Metsässä luontaiseesti kasvava raaka-aine on ylivoimaisesti kilpailukykyisin vaihtoehto lisätä kotimaisen polttoaineen käyttöä.

Näin suurten kuitumäärien irrottaminen metsästä pelottaa tietenkin sellun ja paperin valmistajia, kun tämän lisäksi "kantona kaskessa" on Venäjältä tulevan puutavaran tuonnin tyrehtyminen, jollei WTO-sopimusta saada syntymään.

Puu vetävän käteen!

Keitele Forestin toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio totesi 14.3.2007, etteivät "poliitikot ymmärrä puumarkkinoiden tilanteen vakavuutta".

Äsken YLE kertoi, että Stora Enson tulos jää viime vuotta alhaisemmaksi. "Lisärajoituksia tulee puutuotteiden tuotantoon," Stora Enson edustaja kertoi radion uutisissa.

Syitä on useita:

1. Raakapuun korkea kustannustaso
2. Myrskyt ovat kaataneet runsaasti puuta Keski-Euroopassa
3. Sahateollisuuden ylikapasiteettia on pakko rajoittaa
   
4. Tulossa on lisää sahojen ja mekaanisen metsäteollisuuden seisokkeja ja sulkemisia

Puukauppa seisoo nyt talvella (maaliskuu), koska poikkeuksellisen lämmin talvi on vaikeuttanut puunkorjuuta, ja puun hinta on yhä korkea.

Metsäyhtiöiden edustajat toivovat nopeaa puun tarjonnan lisääntymistä tai vaihtoehtona on kannattavan tuotantokapasiteetin sulkeminen.

Kylävainio ehdotta "metsän myyntivoiton veron laskemista". Mutta riittäkö sekään, koska rakentaminen viilenee Euroopassa? Miten hankalaksi tilanne äityy? Millaiset yksiköt porskuttavat tulevaisuuteen ilman suurempia vaikeuksia?

Stora Enso Vähentää

Metsäjätti Stora Enso rajoittaa lisää puutuotteiden tuotantoa. Yhtiö varoitti torstaina 29.11. 2007 puutuotteet-segmentin kannattavuuden heikkenemisestä.

- Kannattavuus heikkenee selvästi vuodentakaisesta viimeisellä neljänneksellä, kertoo Stora Enson varatoimitusjohtaja Hannu Ryöppönen.

Vaikea markkinatilanne jatkuu, sen juuret ovat ylitarjonnassa, varastot ovat kasvaneet. Puutuotevalmistajien varhaiset varoitussignaalit ovat voimistuneet ja hälytyskellot soivat.

Yhtiö vähentää sahatavaran ja liimattujen pylväiden ja palkkien tuotantoa:

1. Itävallassa
2. Baltian maissa
3. Suomessa
   

Puutuotteiden toimitukset ja hinnat ovat heikentyneet, ja kannattavuuden odotetaan olevan neljännellä neljänneksellä huomattavasti vuodentakaista heikompi.

Tavoiteltu tilapäinen tuotannonrajoitus koskee noin:

1. 120 000 kuutiota liimapuutuotteita
2. 500 000 pääasiassa kuusisahatavaraa

Käkikosken Sahan konkurssin jälkeen tapahtunut koneiden pikainen myynti Venäjälle saa tässä loogisen selityksensä.

Stora Enso ei anna tarkkoja lukuja tarjonnan ja hintojen heikentymisestä. Tulosvaikutus on reilusti enemmän kuin yksi tai kaksi miljoonaa euroa. Ehkä summat pyörivät kymmenen miljoonan toisella puolella?

Keski-Euroopan myrskyjen takia puunsaanti on siellä parantunut, kotimaisen puun korkea hinta rasittaa myös Enson ja muiden tuottajien tulosta. Korkeita raaka-ainehintoja ei pystytä siirtämään lopputuotteisiin.

Varatoimitusjohtaja Hannu Ryöppönen mainitsee myös rakentamisen Japanissa, joka on vähentänyt rakennustoimintaa ja kysyntää huomattavasti. Samanlaisia uutisia tulee myös Espanjasta. Stora Enson Itävallan yksiköt kärsinevät Japanin viennin vähenemisestä.

Mitään nopeaa markkinakäännettä ei ole odotettavissa.

Metsäteknologia ja Bioenergia

Helge: Käsittelin alla olevaa teemaa kuukausi takaperin CUVIA blogissani. Tänää havaitsin, että juttua luettiin Serbiasta. Päätin siirtää kertomukseni tähän blogiin, jonka tehtävänä on käsitellä metsää, puuta ja muuta.

Sunday, October 28, 2007

Metsäteknologia ja bioenergia

Metsäteknologia ja bioenergia Lähtökohdat

Joensuun seudusta on tullut johtava puukorjuuteknologian toimittaja Euroopassa. Bioenergia-alalla seutu tuottaa käyttämästään primäärienergiasta yli 70 % uudistuvilla energianlähteillä.

Metsäsektorin sisällä metsäteknologia ja bioenergia ovat vahvoja kasvualoja.

Merkittävin Joensuun seudun strateginen kilpailuetu on koko biomassan kasvatuksen ja korjuun ketjun hallinta tutkimuksen, koulutuksen ja alan teollisuuden osalta.

Alueella valmistetaan korjuukoneita ja niiden lisälaitteita (mm. hakkuupäät), puutavara- autojen päällirakenteita, puun käsittelyssä tarvittavia terminaalikoneita sekä hakkureita.

Puunhankinnan ohjausjärjestelmät on lisäksi kasvava osaamisala. Aines- ja energiapuun korjuu lisääntyy turvemailla ja harvennusmetsissä. Suurinta suhteellista kasvua odotetaan biomassan energiakäytön alueella.

Ohjelmakaudella on odotettavissa voimakas markkinoiden laajeneminen näillä osa-alueilla. Onnistuminen kasvavilla markkinoilla tuo seudulle satoja uusia työpaikkoja ja kasvua yritysten liikevaihtoon.

Bioenergia sisältää tässä puu-, pelto- ja turvebiomassaan sekä biokaasuun perustuvan energia- ja polttoainetuotannon.

Tavoitteet

Metsäteknologia:

• on kehitetty uusia toimintatapoja ja konekonsepteja sekä arvoketjuja
  
  
• osaavan työvoiman saatavuus on varmistettu alan yrityksissä

Bioenergia:

• lämmityksessä käytettävästä kevyestä polttoöljystä on korvattu 20 - 25 % bioenergialla ja edelleen 50 % vuoteen 2015 mennessä
  
  
• Joensuun seudusta on tullut kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu bioenergian tutkimuksen, käytön ja teknologiaviennin keskus
  
  
• Joensuun seudulle on luotu pienlämpölaitosten suunnittelu- ja valmistusosaaminen on luotu edellytykset puubiomassaa käyttävän liikenteen polttoainelaitoksen rakentamiselle

Molempia toimialoja koskevat tavoitteet:

• on luotu koko raaka-aineen toimitusketju- ja käyttöosaaminen
  
  
• opiskelijarekrytointi ja siten työvoimansaanti on varmistettu
  
  
• Joensuun seutu on nostettu kansalliseksi ja kansainväliseksi uusien metsäteknologisten laiteratkaisujen ja liiketoimintamallien pilotointi- ja kehittämisalueeksi
  
  
• alan laitevalmistuksen liikevaihto on lisääntynyt 20 % ja laitevalmistukseen on luotu 300 uutta työpaikkaa

Toimenpiteet

Asiantuntemuksen ja koulutuksen vahvistaminen:

• tiivistetään tutkimuslaitosten ja korjuuorganisaatioiden välistä yhteistyötä (mm. nopeat tuotetestaus- ja markkinatutkimukset)
  
  
• käynnistetään kansainvälinen koneenkuljettajan koulutus
  
  
• vahvistetaan ja monipuolistetaan alan koulutuspalveluja sekä varsinaisen koneenrakennuksen että kokonaisten puunkorjuun hankintajärjestelmien osalta kaikilla koulutustasoilla
  
  
• käynnistetään ja vakiinnutetaan bioenergian kansainvälinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämiskeskus (WENET Centre)

Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen:

• edesautetaan metsäkoneiden ja koneyrittämisen uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden syntymistä ja markkinoille pääsyä
  
  
• käynnistetään maakunnallinen erityisohjelma, jolla tuetaan siirtymistä öljy- ja sähkölämmityksestä bioenergiaan ja tähän liittyviä uusia liiketoimintamalleja
  
  
• selvitetään ja edesautetaan nestemäisiä liikenteen biopolttoaineita valmistavien jalostuslaitosten ja biopolttoaineperäisen sähköntuotannon investointeja

Verkottumisen ja yhteistyön tukeminen:

• organisoidaan ja tuotteistetaan metsä- ja bioenergia-alan asiantuntijoiden osaamisen ja esimerkiksi markkinainformaation siirtäminen alan yrityksille
  
  
• nostetaan asukkaiden energia- ja ympäristötietoisuutta ja edistetään bioenergian käyttöä
  (Wood Energy Management Agency)

Bio-pohjainen talous 2012

Taapertaessamme kohti biomassavetoista yhteiskuntamallia ihmisen tuskin on viisasta jättää helposti ja hallitusti hyödynnettävissä olevia metsävaroja vajavaisesti hyödynnetyiksi.

Suomessa on maan ja varsinkin kansan kokoon (5 miljoonaa) nähden varsin runsaasti tällaisia metsävaroja. Keskeisten toimijoiden halusta ja kyvystä hoitaa näitä metsiä kestävällä tavalla on jo vahvaa näyttöä, ja työ jatkuu.

Uusia konsepteja kehitellään, pilotteja rakennetaan, työtä tehdään monissa pajoissa verhojen takana suojassa suuremmalta julkisuudelta. Suomen metsävarojen taitavalla, määrätietoisella, täysimääräisellä hyödyntämisellä on paitsi kansallinen, myös globaali tilaus.

Metsällä ja puulla on suuri ja monipuolinen arvopotentiaali. Puun arvopotentiaali ulottuu puun elintoimintojen arvosta sen makro- ja mikrorakenteiden arvoon, ja edelleen puuaineksen kemikaali- ja energia-arvoon.

Tarkastelemme omassa Think Tankissamme puun, jätteiden ja biomassan arvoa bioteknologian ja mikrobiologian näkökulmasta. Miten jalostaisimme puuta niin, että saisimme siitä huomattavasti suuremman lisäarvon?

Metsäteollisuuden käytössä on monipuolinen teknologiaportfolio lisäarvon tuottamiseksi biomassasta ja biomassaan. Mutta emme suinkaan ole ottaneet käyttöön kaikkia tarjolla olevia resursseja. Tutkittua tietoa, oivallisia työkaluja ja loistavia lähestymistapoja ei ole vielä huomattu.

Suomi on maailman johtava maa metsäteollisuuden teknologioissa. Perusbusineksen tekijät hiihtävät tuttuja latuja, innovaatioista puhutaan, mutta koko palettia ei vielä osata käyttää. Alan jähmeys ja suuruus estää kokeiluja. Pilotit maksavat miljoonia.

Voidaanko kokeita suorittaa halvemmin menetelmin? Millaisia mahdollisuuksia tarjoavat simulointi ja mikromittakaavan tieteelliset lähestymistavat?

Suomen metsäklusterilla on sellaisia vahvuuksia, joiden varaan voi rakentaa myös maan metsäteollisuuden tulevaisuutta – mutta ei tietenkään aivan samoin keinoin ja toimintatavoin kuin silloin, kun tämän teollisuuden nykyinen vahvuus määrätietoisin toimenpitein rakennettiin viime vuosisadan jälkipuoliskolla.

1. Konepajateknologia
2. Paperikoneiden rakentaminen
3. Saha- ja sellukoneet
4. Mekaaninen korjuu
5. Prosessien automatisointi
6. Mittausmenetelmien kehittäminen
   

Metsätalouden ja teollisuuden puuhuollon voimaperäisellä kehittämisellä erityisesti -50, -60 ja -70 luvuilla oli tässä aivan keskeinen merkitys. Sillä metsätalouden infrastruktuurilla ja osaamisella, joka tuolloin Suomeen luotiin, on merkittävä arvo myös metsäteollisuudelle vielä tulevaisuudessakin.

1. Raaka-aineen käytön uudelleenarviointi
2. Mitä muuta voimme tehdä?
3. Mitä voimme lisätä?
4. Miten voimme yksinkertaistaa prosesseja?
5. Energiakustannusten nousu avaa uusia portteja

Puuta ja paljon muuta

Suomalaisia puutaloja toimitettiin sotakorvauksina Venäjän kautta, Stalinin määräyksellä, Varsovaan, Puolaan.

Nyt, kuudenkymmenen vuoden jälkeen, suomalaiset pakettitalot ovat edelleen korkeassa arvossa.

Kumisaapasfirma Nokia osasi muuntautua monialayrityksestä maailmanluokan kännykkäfirmaksi.

Nokiakin eli osittain metsästä ja metsäteollisuudesta vielä 70- ja 80-luvulla.

Keskittyminen kännyköihin tapahtui vasta syvän kriisin jälkeen 90-luvulla. Euroopassa Nokia tunnettiin vielä 90-luvulla paremmin vessapaperin valmistajana.

Sahateollisuuden Tulevaisuus

Sahateollisuuden tulevaisuus on prosessien uudistamisessa. Uusia näkökulmia tarvitaan myös asiakassuhteiden hoitamiseen.

Tutkimustieto avaa uusia mahdollisuuksia uusien tuotteiden kehittämiseen. Oksaiset puut saattavat muuttua arvotavaraksi, kun vain oksien syvempi merkitys ymmärretään.

Biojalostamo konseptointi sahan yhteyteen ei ole enää utopiaa. Metsästä tulevat ainekset joutuvat kohta uuden arvioinnin kohteeksi. Tämä työ on käynnissä, mutta etenee verhojen takana, julkisuudelta suojassa.

Asiakassuhteiden rakentamisessa sosiaalisen median, blogien ja mikroblogien käyttöä ei ole vielä sovellettu nimeksikään.

Muotoilua Metsään

Metsäteollisuuden Anne Brunila toivoo mukaan muotoilua

Metsäteollisuuden tutkimusstrategian pitäisi Anne Brunilan mukaan yhdistää useita eri tieteenaloja ja osaamisaloja. Metsäteollisuus toivoo myös muotoilua ja puuarkkitehtuuria mukaan opetukseen.

Metsä-, puu ja paperialan kehittämistyöryhmän seminaarissa viime viikolla puhuneen Brunilan mielestä on valitettavaa, ettei Suomessa ole puurakentamisen professoria, vaikka suomalainen puurakentaminen on saanut maailmallakin tunnustusta.

Puuta polttavia bioenergialaitoksia

Metsiemme kasvu on vuositasolla 100 miljoonaa kuutiota. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen mielestä meillä tullaan polttamaan enemmän puuta.

Teollisuus käyttää tuosta vuotuisesta kasvusta vain 60 miljoonaa kuutiota. Pystymme edelleen nostamaan puun käyttöä.

Joensuun yliopiston metsäprofessori on samaa mieltä. Puuvaramme eivät ole ehtymässä. Meillä on enemmän puuta kuin koskaan aikaisemmin pariinsataan vuoteen.

Ongelmana on puun saaminen ulos metsästä: kaupankäynti.

Muutosten tuulia ilmassa: mihin metsä kaatuu?

Suomen metsäteollisuudessa tapahtuu suuria muutoksia lähivuosien aikana. Muutospaineet eivät ole kansallisia. Sama prosessi on käynnistynyt Yhdysvalloissa ja Kanadassa kymmenen vuotta takaperin. Meillä tulee kiire, koska maailman suurimmat yritykset ovat paneutuneet muutokseen huolella.

There is Second Life in traditional pulp and paper mills. The forestry 2.0 is emerging out of the ashes. UPM and Stora Enso are in transit!

It has been a busy morning. I've writing about the transformation of old pulp and paper mills. More about details can be found on my smartroad blog. If you are interested to talk about the bio-based economy, don't hesitate to call + 358 50 309 2021.

Finnforest ja muu mekaaninen metsäteollisuus

Olen miettinyt mekaanisen metsäteollisuuden tulevaisuuden kysymyksiä StoraEnson saneerausten, puutullien, raakapuun hinnan, tuotanto- ja palkkakustannusten valossa. Mihin suuntaa alaa pitäisi kehittää?

Puoli vuotta takaperin sahoilla meni vielä hyvin. Nyt korviini kantautuu huhuja rakentamisen hiipumisesta. Muutokset ovat olleet suhteellisen nopeita. Yksityisellä puolella on jo koettu Käkikosken sahan lopettaminen.

Monet sahat lomauttavat, vähentävät työvoimaa ja sopeuttavat tuotantoa vallitsevaan markkinatilanteeseen. Nykyään sahat reagoivat kysynnän vaihteluihin nopeasti.

Mutta, mitä mekaaninen puunjalostus tekee pidemmällä tähtäyksellä? Miten tuotannon kannattavuutta voitaisiin parantaa? Missä piilee viisasten kivi?

Miten tuotantokeskeisyydestä päästään entistä parempaan vuoropuheluun suunnittelijoiden ja loppukäyttäjien kanssa? Miten saamme ihmiset innostumaan puusta, pinnasta ja puun kauneudesta?

Sadat projektit ovat etsineet vastauksia näihin kysymyksiin. Minä ehdotan vuoropuhelua. Meidän on saatava ihmiset innostumaan puusta ja keskustelemaan siitä. Opiskelijoiden houkutteleminen nykyaikaiseen vuoropuheluun on yksi tie.

Finnforest

Metsäliitto Osuuskunta, Finnforest, Lohja Metsäliiton Puutuoteteollisuus on tehokas ratkaisutoimittaja, joka tarjoaa valituille asiakassegmenteille korkealaatuiseen pohjoismaiseen puuhun perustuvia Finnforest-tuotteita ja palveluja.

Puuraaka-aineemme toimittavat Metsäliitto Osuuskunnan metsänomistajat. Liikevaihtomme on noin 1,3 miljardia euroa ja työllistämme 4 400 henkilöä 20 maassa. Olemme osa maailman 10. suurinta metsäteollisuuskonserni Metsäliittoa.

• Milloin kuulin nämä argumentit ensimmäisen kerran?
• 70-luvulla?
• 80-luvulla?
• 90-luvulla?
• 2000-luvulla?

Mekaninen Puu Kainuussa

Mitä mieltä aiheesta oltiin Kainuussa vuosi takaperin?

Mekaaninen puu kuulostaa tietenkin markkinamiehen korvissa kovin vanhanaikaiselta.

Ajattelu on vielä tuotantokeskeistä. Mekaanisen puun sijasta meidän pitäisi puhua lopputuotteista.

Harvennushakkuupuista kuitupuuta on tietenkin hyvä aloitus.

Mekaanin Puu

kirjoittaja helgek @ 2006-08-05 - 16:20:45

Kainarissa kerrotaan, että mekaaninen puu on nostettava Kainuun kärkihankkeeksi.

"On hälyttävää, miten taloudellinen ero Kajaanin seudun ja kehys-Kainuun välillä kasvaa.

Hätähuutoon etsitään mekaanisen puun ottamista Kainuun kehittämisen kärkihankkeeksi", Kainuun TE-keskuksen johtaja Alpo Jokelainen toteaa 60-vuotishaastattelussaan.

* Kajaanin pitäisi lähteä puupuolen kehittämiseen
* Hyvinvointisektori pitää kytekä ICT -alaan
* Kainuussa menee nyt yleisesti ottaen hyvin
* Takana ovat lama ja minilamakin
* Nyt on menossa korjausliike ylöspäin
* Matkailupuolella on laajennushankkeita
* Uusia nuoria teknologiayrityksiä on tulossa
* Seuraava pari vuotta ovat Kainuulle etsikkoaikaa
* Talvivaaran nikkelikaivos avaa uusia mahdollisuuksia
* Kaivosahankkeen kerrannaisvaikutukset ovat tuhat työpaikkaa

Jokelainen pohtii, että julkisella puolella kestää vuosia ennen kuin päästään tositoimiin ja kunnolla eteenpäin. Julkinen kehitys etenee kuitenkin yksityistä leveämmällä rintamalla.

Kanavaratakaisu

Olen työstänyt uutta kanavaratkaisua useita kuukausia. Nyt näkyy valoa tunnelin päässä. Monikanavaisuuden ongelma saatta kääntyä voitoksi.

Työnjako on selkiintynyt. Olen muutellut otsikkoaiheita useita kertoja ja nyt kokonaisuus tuntuu melko valmiilta. Sisällän terävöittäminen on nyt vuorossa. Mikrobloggaaminen on selventänyt ajattelua.

• Kiitos kuuluu Twitterille ja Jaikulle. Tajusin lyhyen muodon arvon ja merkityksen.

Puurakentamisen brändin rakentaminen

Brändien merkitys rakentamisessa tulee arviomme mukaan kasvamaan. Puutuotealalla ei tällä hetkellä ole tarjolla varteen otettavia brändejä.

Mikä on mekaanisen puun ”Marimekko”? Juomme pullotettuja merkkivesiä, pukeudumme maailman luokan brändivaatteisiin, puurakentamisen perinteet jarruttavat ja tukahduttavat tuotannon ja palvelun brändäämistä.

Perinteitä kunnioitetaan, mutta samalla hurahdetaan suruttomatta uuteen. Etenkin ostokykyisten nuorten kulutustottumukset ovat muuttuneet nopeasti.

Heidän tavoittaminen vaatii uusia keinoja ja viestintätapoja. Kuluttajien joukossa on myös vauraita senioreita, mutta heidänkin makutottumuksensa muuttuvat mannermaisemmiksi.