Teolliset palvelut pitävät Suomen raiteilla

Suomen BKT on pudonnut kuin kivi toissasyksyisestä alkaen. Vuosi 2009 oli teollisuuden ja viennin osalta vaikein miesmuistiin tai numeroiden valossa lasku oli suurempaa kuin koskaan.

Maailmalla puhutaan elpymisestä ja kasvusta, mutta meillä ehkä työttömyyden heikkeneminen on ainut, joka näyttää kasvun merkkejä.

Kiinan talouden ylikuumeneminen ei heijastu meille. Mutta jotain hyvääkin tapahtuu: paperipaikkakunnilla uusia työpaikkoja on syntynyt yllättävän hyvin lakkautettujen tilalle.

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen pelättiin vievän tuhatkin suomalaisen kansantalouden pesästä. Kotimaan kaupan myyntiluvut ovat laskeneet, mutta nekään eivät ole vielä syöksyneet niin syvälle kuin vientisyöksystä voisi päätellä. Suomalaisten ostovoima kasvoi 2009 neljällä prosentilla ja se selittänee sen, miksi kauppa on pitänyt palvelualojen työllisyyttä yllä.

Teolliset palvelut ehkä selittävät, miksi teollisuuden työvoiman vähentäminen ei ole ollut niin rajua kuin vientinotkahduksesta voisi päätellä.

Metsä huutaa apua!

Olemme viime aikoina eri porukoissa pohtineet metsäteollisuuden tulevaisuutta.

Sellu- ja paperiteollisuuden tulevaisuuden investoinnit suuntautuvat muualle.

Nopeasti kasvat puut vetävät teollisuutta Etelä-Amerikkaan.

Mikä tulee olemaan Venäjän rooli? Milloin suomalaiset innostuvat maan valtavista havu- ja koivupuuvarannoista?

Pitäisikö venäläisten kuitenkin ensin keskittyä mekaanisen metsäteollisuuden kehittämiseen?

Parocilta eristevillatehdas Venäjälle

lauantai, maaliskuu 08, 2008

Parocilta eristevillatehdas Venäjälle

Rinnakkaisissa lehtikirjoituksissa kerrotaan, että Ruukki Group lopetti selluprojektin Venäjällä ja suomalainen, joskin ulkomaisten omistuksessa pitkään ollut mineraalivillayhtiö Paroc aikoo tänä vuonna päästä rakentamaan ensimmäistä tehdastaan Venäjälle.

"Ympäristölupa toivotaan saatavan kesän jälkeen. Silloin syyskuussa 2008 päästäisiin kaivamaan kuoppaa", sanoo yhtiön toimitusjohtaja Väinö Tuomisalo Hesarille 4.3.2008.

Venäjä on ilmeisesti noussut jo Euroopan suurimmaksi eristevillojen markkina-alueeksi ohi Saksan. "Energialla on Venäjälläkin hintansa, eikä lämmön tuhlaus ole enää itsestään selvyys. Viisikymmentä eristevillan tuotantolaitosta sinne pitäisi mahtua. Toivottavasti kymmenen niistä on meidän", Parocin toimitusjohtaja Väinö Tuomisalo maalaa tulevaisuutta.

Parocin tehtaan pitäisi nousta Tsudovoon, satakunta kilometriä Pietarista Moskovan suuntaan. Samalla paikkakunnalla on metsäyhtiö UPM:n vaneritehdas. Samainen kaupunki sattuu olemaan myös Paraisten ystävyyskaupunki.

• Investoinnin ensimmäinen vaihe on 90 miljoonaa euroa
• Sillä saadaan yksi tuotantolinja, jonka on määrä valmistua 2010
• Suunnitteilla on toinen ja kolmaskin linja, sekä erikoistuneempaa eristeiden ja paneelien tuotantoa
• Muutamassa vuodessa kokonaisinvestoinnit nousevat 200 miljoonaan euroon

"Mineraalivilla kuidutetaan kivestä, jota tehtaan lähettyvillä ei ole - tai jos on, se on liian syvällä. Siksi kiviaines tuodaan proomuilla tai junalla Suomen Savosta, Lapinlahdelta", kertoo HS.

Outoa. Tämäpä erikoinen ratkaisu. Luulisi, että jalosteiden kuljettaminen olisi viisaampaa, toisaalta villoissa on paljon ilmaa.

Hesari jatkaa: Kiven rahtaaminen ei välttämättä ole niin hullua kuin miltä kuulostaa. Yhdestä rautatievaunullisesta kiveä syntyy 70 - 80 rautatievaunullista mineraalivillaa. Vuoria ei siis tarvitse siirtää.

• Parocin liikevaihto 2007 oli 462 miljoonaa euroa
• Kannattavuus on parantunut
• Kasvu viime vuosina 15 %
• Käyttökate oli 120 miljoonaa euroa eli 26 % liikevaihdosta
• Venäjällä kilpailijoilla lukema on 40 - 50 prosenttia

Venäjän rakentaminen käy niin kuumana, että villan lailla monen muunkin rakennusmateriaalin hinta on Pietarissa ja Moskovassa kalliimpi kuin Suomessa.

Parocin tuotanto on ollut pari viime vuotta loppuunmyyty. Kerrotaan, että useilla tehtailla linjat ovat olleet käynnissä ympäri viikon.

Entä Ruukki Group? Yhtiön tavoitteena oli rakentaa Manturovon kaupunkiin 800 000 tonnia selluloosaa valmistava tehdas, joka olisi aloittanut toimintansa kahden vuoden kuluttua. Massatehtaan kylkeen olisi noussut 500 000 kuution saha, jonka hakkeet olisi keitetty selluksi.

RG:lle ratkaiseva muutos tapahtui syyskuussa 2007, kun hankkeen venäläinen kummisetä, Kostroman kuvernööri Viktor Sersunov kuoli liikenneonnettomuudessa Moskovan lähellä. Sersunovin jälkeen Vladimir Putin nimitti uudeksi kuvernööriksi Igor Suljanevin, johon Ruukin johto ei ole pystynyt luomaan yhtä toimivia suhteita. "Idässä henkilösuhteet merkitsevät enemmän kuin lännessä", Hesari kertoo.

Ruukin toimitusjohtaja Matti Vikkula arvostelee voimakkain sanoin venäläisten hallintoviranomaisten käytöstä.

• Venäjän federaatio ilmoittaa haluavansa suuria metsäteollisuusinvestointeja
• Tehdyt viralliset sopimukset lakkaavat olemasta voimassa kahden kuukauden kuluttua

Avainasiaksi tässä nousevat "prioriteetit", jotka tarkoittavat sitä, että "yhtiö saa hakkuuoikeuksia, eikä tarvitse ostaa raaka-ainetta huutokaupalla".

Venäjällä valtio omistaa metsät, joten prioriteeteista päätetään Moskovassa eikä Kostromossa. Aluehallinto oli kuitenkin sopimuksessa luvannut puoltaa Ruukin hakemusta, mutta sitä se ei kuitenkaan tehnyt.

Kuvernöörin vaihdoksen jälkeen Kostroman hallinto rupesi vaatimaan muutoksia sopimuksiin. On arvioitu, että RG:n Manturovon hankkeen viimeistä sivua ei vielä ole kirjoitettu. Vaikka nyt puhutaan hankkeen "lopettamisesta", käydään ilmeisesti kulisseissa ja kabineteissa kuumeisesti neuvotteluja.

Ruukki ja Kostroma ovat ottaneet aikalisän. Ruukki ei ole vielä pannut pillejä pussiin. "Takaiskuista huolimatta Ruukki ei aio hylätä Venäjää, vaan se yrittää löytää uuden paikan metsäkombinaatilleen. Halukkaita investoinnin vastaanottajia näyttää olevan", Ruukki Groupin toimitusjohtaja Vikkula vakuuttaa.

Ruukin ohella sellutehtaita Venäjälle kaavailevat UPM, Stora Enso ja Metsä-Botnia.

Onkohan tässä asiassa odotettavissa luovia ratkaisuja? Ehkä tässä järjestellään isompaa kuviota. Kostroman kombinaattiin toivotaan myös paperin valmistusta. Vaihtoehtona saattaa olla, että RG laajenee nykyistä suuremmaksi ja mukaan tulee megaluokan kumppani. Näin valmista työtä päästäisiin hyödyntämään.

Ollaan kuulolla, ei tässä vielä kaikki!

Parocilta eristevillatehdas Venäjälle

Rinnakkaisissa lehtikirjoituksissa kerrotaan, että Ruukki Group lopetti selluprojektin Venäjällä ja suomalainen, joskin ulkomaisten omistuksessa pitkään ollut mineraalivillayhtiö Paroc aikoo tänä vuonna päästä rakentamaan ensimmäistä tehdastaan Venäjälle.

"Ympäristölupa toivotaan saatavan kesän jälkeen. Silloin syyskuussa 2008 päästäisiin kaivamaan kuoppaa", sanoo yhtiön toimitusjohtaja Väinö Tuomisalo Hesarille 4.3.2008.

Venäjä on ilmeisesti noussut jo Euroopan suurimmaksi eristevillojen markkina-alueeksi ohi Saksan. "Energialla on Venäjälläkin hintansa, eikä lämmön tuhlaus ole enää itsestään selvyys. Viisikymmentä eristevillan tuotantolaitosta sinne pitäisi mahtua. Toivottavasti kymmenen niistä on meidän", Parocin toimitusjohtaja Väinö Tuomisalo maalaa tulevaisuutta.

Parocin tehtaan pitäisi nousta Tsudovoon, satakunta kilometriä Pietarista Moskovan suuntaan. Samalla paikkakunnalla on metsäyhtiö UPM:n vaneritehdas. Samainen kaupunki sattuu olemaan myös Paraisten ystävyyskaupunki.

• Investoinnin ensimmäinen vaihe on 90 miljoonaa euroa
• Sillä saadaan yksi tuotantolinja, jonka on määrä valmistua 2010
• Suunnitteilla on toinen ja kolmaskin linja, sekä erikoistuneempaa eristeiden ja paneelien tuotantoa
• Muutamassa vuodessa kokonaisinvestoinnit nousevat 200 miljoonaan euroon

"Mineraalivilla kuidutetaan kivestä, jota tehtaan lähettyvillä ei ole - tai jos on, se on liian syvällä. Siksi kiviaines tuodaan proomuilla tai junalla Suomen Savosta, Lapinlahdelta", kertoo HS.

Outoa. Tämäpä erikoinen ratkaisu. Luulisi, että jalosteiden kuljettaminen olisi viisaampaa, toisaalta villoissa on paljon ilmaa.

Hesari jatkaa: Kiven rahtaaminen ei välttämättä ole niin hullua kuin miltä kuulostaa. Yhdestä rautatievaunullisesta kiveä syntyy 70 - 80 rautatievaunullista mineraalivillaa. Vuoria ei siis tarvitse siirtää.

• Parocin liikevaihto 2007 oli 462 miljoonaa euroa
• Kannattavuus on parantunut
• Kasvu viime vuosina 15 %
• Käyttökate oli 120 miljoonaa euroa eli 26 % liikevaihdosta
• Venäjällä kilpailijoilla lukema on 40 - 50 prosenttia

Venäjän rakentaminen käy niin kuumana, että villan lailla monen muunkin rakennusmateriaalin hinta on Pietarissa ja Moskovassa kalliimpi kuin Suomessa.

Parocin tuotanto on ollut pari viime vuotta loppuunmyyty. Kerrotaan, että useilla tehtailla linjat ovat olleet käynnissä ympäri viikon.

Entä Ruukki Group? Yhtiön tavoitteena oli rakentaa Manturovon kaupunkiin 800 000 tonnia selluloosaa valmistava tehdas, joka olisi aloittanut toimintansa kahden vuoden kuluttua. Massatehtaan kylkeen olisi noussut 500 000 kuution saha, jonka hakkeet olisi keitetty selluksi.

RG:lle ratkaiseva muutos tapahtui syyskuussa 2007, kun hankkeen venäläinen kummisetä, Kostroman kuvernööri Viktor Sersunov kuoli liikenneonnettomuudessa Moskovan lähellä. Sersunovin jälkeen Vladimir Putin nimitti uudeksi kuvernööriksi Igor Suljanevin, johon Ruukin johto ei ole pystynyt luomaan yhtä toimivia suhteita. "Idässä henkilösuhteet merkitsevät enemmän kuin lännessä", Hesari kertoo.

Ruukin toimitusjohtaja Matti Vikkula arvostelee voimakkain sanoin venäläisten hallintoviranomaisten käytöstä.

• Venäjän federaatio ilmoittaa haluavansa suuria metsäteollisuusinvestointeja
• Tehdyt viralliset sopimukset lakkaavat olemasta voimassa kahden kuukauden kuluttua

Avainasiaksi tässä nousevat "prioriteetit", jotka tarkoittavat sitä, että "yhtiö saa hakkuuoikeuksia, eikä tarvitse ostaa raaka-ainetta huutokaupalla".

Venäjällä valtio omistaa metsät, joten prioriteeteista päätetään Moskovassa eikä Kostromossa. Aluehallinto oli kuitenkin sopimuksessa luvannut puoltaa Ruukin hakemusta, mutta sitä se ei kuitenkaan tehnyt.

Kuvernöörin vaihdoksen jälkeen Kostroman hallinto rupesi vaatimaan muutoksia sopimuksiin. On arvioitu, että RG:n Manturovon hankkeen viimeistä sivua ei vielä ole kirjoitettu. Vaikka nyt puhutaan hankkeen "lopettamisesta", käydään ilmeisesti kulisseissa ja kabineteissa kuumeisesti neuvotteluja.

Ruukki ja Kostroma ovat ottaneet aikalisän. Ruukki ei ole vielä pannut pillejä pussiin. "Takaiskuista huolimatta Ruukki ei aio hylätä Venäjää, vaan se yrittää löytää uuden paikan metsäkombinaatilleen. Halukkaita investoinnin vastaanottajia näyttää olevan", Ruukki Groupin toimitusjohtaja Vikkula vakuuttaa.

Ruukin ohella sellutehtaita Venäjälle kaavailevat UPM, Stora Enso ja Metsä-Botnia.

Onkohan tässä asiassa odotettavissa luovia ratkaisuja? Ehkä tässä järjestellään isompaa kuviota. Kostroman kombinaattiin toivotaan myös paperin valmistusta. Vaihtoehtona saattaa olla, että RG laajenee nykyistä suuremmaksi ja mukaan tulee megaluokan kumppani. Näin valmista työtä päästäisiin hyödyntämään.

Ollaan kuulolla, ei tässä vielä kaikki!

33100 Jocka » Blog Archive » Paperilehtien alamäki jyrkkenee

33100 Jocka » Blog Archive » Paperilehtien alamäki jyrkkenee: "TalSa on mennyt verkossa varsin lujaa eteenpäin ja lukijamäärät ovat nousseet vauhdilla. Toivottavasti meno jatkuu vähintään samanlaisena. Peukut pystyyn ja onnea matkaan!

Asiaan liittyen Kauppalehden verkkoversio uutisoi tänään, että printtilehdet ovat alamäessä myös Yhdysvalloissa, jossa lukijat siirtyvät Suomen tapaan verkkoon.

Printin lukijamäärät ovat laskeneet Yhdysvalloissa keskimäärin peräti 3 prosenttia vuoden takaisesta.

Lähtölaskenta näyttää alkaneen. Itse kuulun kuitenkin printtilehtien suurkuluttajiin. Päivittäin käytän - yllätys yllätys - noin 1,5 tuntia aikaa eri sanoma- ja aikakauslehtien lukemiseen paperiversioina. Se taitaa olla aika old schoolia."

Helge: Julkaisen tähän liitteeksi oman KL blogi-postini.

Andritz Kotkassa

Andritzin lasisienäinen toimipiste sijaitsee Kotkassa, entisessä Karhulassa. Andritz Oy on yksi maailman johtavista sellu- ja paperiteollisuuden järjestelmien, laitteiden ja palvelujen toimittajaista.

Liikevaihto on runsaat 500 miljoonaa euroa. Henkilökunnan määrä noin 1 100. Maailmanlaajuisesti Andritz-konsernissa on henkilöstöä 11 000.

Andritzin Kotkan yksikkö on konsernin suurin bisneskeskus Suomessa. Sen tärkeimmät toiminnot ovat teknologian kehittäminen, laite- ja tehdassuunnittelu, myynti sekä projektien toteutus.

Kotkan yksikössä työskentelee 320 henkeä. Rekrytointitarvetta on erityisesti osaaville insinööreille ja diplomi-insinööreille.

Työtehtävät ovat kansainvälisiä, sillä Andritzilla on projekteja lähes kaikilla mantereilla. Tiimityöskentelytaidot, vahva osaaminen ja halu kehittyä ammattilaiseksi ovat kansainvälisessä työympäristössä työskenneltäessä tarpeen.

Hyvä englannin kielen taito ja matkustusvalmius ovat avoimen mielen lisäksi työssä tarpeen.

Tekniikan tohtori Pasi Miikkulainen siirtyi TKK:n projektitutkijasta Andritzin kehitysinsinööriksi.

Haluan keskustella Andritzin kanssa bioetanolin valmistukseen liittyvistä asiosita. Andritz ja UPM kehittävät yhdessä biodieselin tuotantolaitosta. Tässä vaiheessa ei ole vielä julkista päätöstä laitoksen sijoituspaikasta.

Metsäteollisuuden rakennemuutos, Internet ja Bioteknologia

Metsäteollisuuden rakennemuutokselle annetaan vauhtia Helsingin kauppatorin laidoilla olevista pääkonttoreista. Mutta ei hätiä, nurkan takana häämöttää uusi auringonnousu.

Stora Enson ja UPM:n pääjohtajat yrittävät nokittaa tosiaan saneerausten ja lakkautusten rajuudella. Molemmat kirvesmiehet listivät vanhoja tehtaita, sellukattiloiden lämmitys lopetetaan ja kiinteistöt pannaan pakettiin parempien päivien varalle. Aivan, kaikkia koneita ja laitteita ei myydä pikkurahan puutteessa.

Tehtaiden myymättä jättämistä perustellaan sillä, että puunkäyttöä ei sovi lisätä ja vanhakantaista tuotantoa ei kannata houkutella laskeville markkinoille. Taustalla on muutakin, koska vanhoilla vehkeillä voi tehdä uusia juttuja. Koneet pannaan joksikin aikaan vaseliiniin, jotta eivät ruostuisi.

UPM:lle kertyy kohta lisää paketoitavia hiomopohjaisia tehtaita ja Stora Ensolla on vastaavasti enemmän sellukattiloita. Kemijärven ja Summan pannuja ei myydä, koska tehtailla voidaan keitellä uusia vellejä muutaman vuoden kuluttua.

Sellun ja paperin tuotanto edusta suomalaista huipputeknologiaa ja meiltä löytyy vehkeitä kannolta tehtaalle ja sieltä edelleen markkinoille asti. Miten hyvin osaajamme ovat varautuneet teknisiin muutoksiin? Maailman mittakaavassa varsin hyvin, mutta ruotsalaiset, amerikkalaiset ja kanadalaiset vaanivat samoja apajia.

Mitä suomalaiselle puujalalle tapahtuu? Onko tämä tässä? Muuttuuko metsäteollisuus "jälleen" auringonlaskun alaksi? Numeroiden ja ajankohtaisten päätösten valossa, näin voisi olettaa. Olen kuitenkin asiasta eri mieltä. Metsästä kuuluu jatkossa muutakin kuin karhujen ja susien ulvontaa.

Suomi putos’ puusta, mutta onneksi sentään jaloilleen. Pohjoismaat tulevat kehittämään uusia ratkaisuja, jotka uudistavat metsäteollisuutta. Mutta emme ole yksin liikkeellä. Pohjois-Amerikassa on paljon vanhaa kapasiteettia, joka voidaan transformoida uuteen käyttöön. Tutkijat ja hitsarit tekevät hiki hatussa työtä.

Internet syö paperin kulutusta, mutta metsä muuttuu kohta suureksi öljy- ja viinalätäköksi. Sieltä irtoaa käyttöömme energiaa ja biokemiallisia tuotteita. Ehkä tulemme syömään tikkuja ja kantoja.

Tulemme näkemään samansuuntaisia muutoksia myös sahoilla. Mekaaninen metsäteollisuus saa muutaman vuoden sisällä uuden etuliitteen. Kakkosnelosen sijasta valmistamme tulevaisuuden huippusahoilla biopuuta.

Metsäjätit ottavat oppia elintarviketeollisuudesta. Pitäkää silmällä vanhoja sellutehtaita. Niissä on potentiaalia. En ihmettele uutista, että Kemijärven tehtaalle olisi varma ostaja. Karvinen ei kuitenkaan innostu tehtaan myymisestä.

Metsäteollisuudella on myös hyvät edellytykset jätteiden hyödyntämiseen. Web 2.0 antoi Internetille Second Life’n. Vanha kemianteollisuus uudistuu. Torin laidoilla olevat pääjohtajat eivät polta metsäbusineksia maan tasalle. Poltetun maan taktiikkaa joudutaan kuitenkin soveltamaan jonkin aikaa, koska uudet prosessit ovat vasta kokeiluasteella.

”Mehtämiehet” tarvitsevat viitisen vuotta kokeiden ja keitosten tekemiseen. Vuonna 2012 – 2015 ala on jälleen kovassa iskussa. Silloin Suomi Elää jälleen Metsästäkin. Nämä meneillään olevat muutokset tulevat myös monipuolistamaan teollista pohjaamme.

Saamme Ruotsista kovan kilpailijan! Heja Sverige, Nokian tavoin näissäkin kuvioissa saa varautua ”En Finne igen” kommentteihin.

KESKUSTELEN NÄISTÄ ASIOISTA KANSSANNE JAIKUSSA.

There is Second Life in traditional pulp and paper mills. The forestry 2.0 is emerging out of the ashes. UPM and Stora Enso are in transit! It has been a busy morning. I've been writing about the transformation of old pulp and paper mills. More details can be found on my smartroad blog. If you are interested to talk about the bio-based economy, don't hesitate to call + 358 50 309 2021.

Muutosten tuulia ilmassa: mihin metsä kaatuu?

Suomen metsäteollisuudessa tapahtuu suuria muutoksia lähivuosien aikana. Muutospaineet eivät ole kansallisia. Sama prosessi on käynnistynyt Yhdysvalloissa ja Kanadassa kymmenen vuotta takaperin. Meillä tulee kiire, koska maailman suurimmat yritykset ovat paneutuneet muutokseen huolella.

There is Second Life in traditional pulp and paper mills. The forestry 2.0 is emerging out of the ashes. UPM and Stora Enso are in transit!

It has been a busy morning. I've writing about the transformation of old pulp and paper mills. More about details can be found on my smartroad blog. If you are interested to talk about the bio-based economy, don't hesitate to call + 358 50 309 2021.