Asiantuntija toteaa: Alan olla sitä mieltä, että Suomen paperiteollisuus kärsii todella suuresti innovatiivisen kehityksen puutteesta. Paperikoneteollisuudessa näyttäisi tilanne valoisammalta, ja elintarviketeollisuudessa ymmärretään mikrobiologian merkitys todella hyvin.
Mihin meidän pitäisi suunnata resurssimme? Liikkuva tutkimusalustan soveltuvuusalue on laaja. Voimme erikoistua yhteen toimialaan tai keskittyä kokonaisuuden osaamiseen. Erikoistuminen voi tapahtua kenttäyksikössiä.
Asiantuntija jatkaa: Prosessiteollisuuden ja sitä tukevien teollisuuden alojen painopistealueet uusien mikrobiologisten menetelmien kehittäjinä ja soveltajina olisivat käsittääkseni (aktiivisuusjärjestyksessä):
1. Elintarviketeollisuus
2. Biosiditeollisuus
3. Paperikoneteollisuus
4. Paperiteollisuus
Paperiteollisuuden tutkimus on kaatumassa tämän teollisuudenalan kokoon, jähmeyteen, hitauteen sekä korostettuun asiakasvaatimusten noudattamiseen. Viime aikaiset uutiset maalaavat kovin synkän tulevaisuudenkuva paperiteollisuudelle. Helppoja ulospääsyreittejä ei ole.
Internet on sanomalehtien pahin kilpailija. Tulevaisuudessa sanomalehdet menettävät lisää lukijoitaan, televisio katsojiaan, radio kuuntelijoitaan. Median on muututtava nopeasti pysyäkseen hengissä.
Kuluvan vuoden alussa television katselu väheni Norjassa 20 – 40-vuotiaiden keskuudessa lähes viidenneksellä. Myös sanomalehtien lukijamäärät vähenevät. Käynnissä on dramaattinen muutos ja se johtuu internetistä
Se mikä nyt tapahtuu Norjassa ja muissa Pohjoismaissa. Kehitys on maailmanlaajuinen, mutta kasvu paperin käytölle on yhä Kiinassa, Intiassa ja kehittyvissä maissa.
