Lähes puolet työssäkäyvistä aikoo hankkia lisää koulutusta. Joka viides haaveilee vaihtavansa kokonaan uuteen ammattiin. Silti ylivoimaisesti yleisimmät syyt kouluttautumishaluille ovat itsensä kehittäminen ja uuden oppiminen.
Vajaa kolmannes vastaajista korosti sitä, oman työnantaja edellyttää osaamisen ajantasistamista. Lisää koulutusta kaipaavat eniten ne vastaajat, joilla koulutusta jo on. Naiset, keski-ikäiset ja johtajat sekä ylemmät toimihenkilöt tuntevat koulutustarvetta keskimääräistä vastaajaa useammin.
Yleisimmät esteet - joka neljännellä vastaajalla - olivat työaikojen sopimattomuus ja kiireinen elämänrytmi. Lisäopin hankkimista haittaa myös rahan puute ja koulutuksen hinta.
Mitä ja miten aikuiset sitten haluavat opiskella? Yli puolet koulutusta toissaan harkitsevista aikoo tavoitella erillistä kurssia, opintokokonaisuutta tai täydennyskoulutusohjelmaa. Kolmannes tähtää lyhyelle kieli- tai atk-kurssille. Opintoaloista kärkeen nousevat tietotekniikka ja atk, tekniikka ja rakentaminen, terveydenhuolto sekä myynti, markkinointi ja viestintä.
Harvoja taas kiinnostavat esimerkiksi taiteet, kulttuuri ja lakitieto. Miehet hamuavat lisää kädentaitoja, rakennusoppia ja tekniikkaa, naiset taas terveydenhuollon ja markkinoinnin koulutusta.
Työnantajat suhtautuvat kouluttautumiseen suhteellisen myönteisesti. Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla työnantajat ovat innokkaampia koulutuksen järjestäjiä kuin muualla maassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti