Kun biomassaa poltetaan energiaksi

Kun biomassa poltetaan energiaksi, ilmakehään vapautuu sama hiilimäärä kuin niitä biomassaan on ilmakehässä sitoutunut. Itä-Suomen yliopiston ilmoitusliitteessä on Jukka Behmin kirjoittama juttu bioenergian ekologisuudesta. "Bioenergialla voidaan vähentää kasvihuonepäästöjä, mutta biomassojen tuotantoon liittyy myös merkittäviä ilmastollisia riskejä". Kuopiossa ja Joensuussa alla oleva asiat ovat tutkinnassa:

1. Ilmastonmuutos
2. Terveyshaittojen tuotanto bioenergian tuotannossa
   

Kuopion ympäristötieteen laitoksen professori Pentti Martikainen kehottaa tarkastelemaan asioita kokonaisvaltaisemmin.

"Biomassan tuotanto lisää tai vähentää maan hiilivarantoja. Viljelytoimenpiteet saattavat kiihdyttää maaperän dityppioksidipäästöjä. Dityppioksidi on 300 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Myös mahdolliset metaanipäästöt on huomioitava."

Tuotannon ilmakehälliset tosiasiat pitää tuntea. Jos Indonesiassa palmuöljyä tuotetaan ojitetuilla suopelloilla, siitä vapatuvat hiilidioksidimäärät vievät toiminnan ilmastollisen mielekkyyden.

Neste Oil suunnittelee maailman suurimman palmuöljydiesellaitosta Singaporeen. Uutta laitosta suunnitellaan myös Hollantiin. Neste tähtää irrottautumiseen "ruokaketjusta" vuoteen 2020 mennessä. Kovin nopeita nämä muutokset eivät näytä olevan.

Pohjoisen pallonpuoliskon ja tropiikin suot ovat merkittäviä ilmakehän hiilen nieluja, mutta samalla luontaisia metaanin lähteitä. Ongelmana on soitten ojittaminen ja ottaminen vilja- ja nurmikasvien tuotantoon.

"Turpeeseen sitoutunut hiili vapautuu hajoamisprosessissa ilmakehän hiilidioksidina. Samalla turpeen mikrobiologiset prosessit tuottavat ilmakehään dityppioksidia. Sama vaara vaanii tuotettaessa turvepohjaista puubiomassaa", summaa professori Pertti Martikainen.

Professori suosittelee monivuotisen heinäkasvin eli ruokohelpin hyödyntämistä. Se on nopeasti kasvava bioenergian lähde, ja lisäksi tehokas hiilidioksidin sitoja. Hänen tutkimusryhmänsä pyrkii osoittamaan, kuinka biomassan tuotanto turvepohjilla kehitetään ilmastollisesti edulliseksi.

Osaamisalueita:

1. Isotooppitekniikoiden asiantuntija
2. Mallinnuksen osaajia
3. Erikoisosaamista bioenergiatuotantoketju alkupäähän
4. Viljelyn kasvihuonekaasutaseiden mittaaminen ja mallintaminen

Peltobiomassan tutkimushanke Kuopiossa

• Metsänhoitotieteen professori Seppo Kellomäki
• Rakennetaan yhteistä osaamista
• Metsien elinkaariarviointia

Lähde: www.uef.fi eli Itä-Suomen yliopisto 2010 | Ihminen | Yhteiskunta | Ympäristö