Bioenergia.
Bioenergialähteisiin kuuluvat puuperäiset polttoaineet, peltojen biomassa ja kasvituotteet, muu biomassa, biokaasu, eläinperäinen materiaali ja kierrätyspolttoaineiden biohajoava osa. Turve on Suomessa määritelty hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi, jonka hyödyntämisellä on merkittävä vaikutus energiahuollon varmuuteen.
Turpeen roolista.
Turvetta käytetään yhdessä puupolttoaineiden kanssa samoissa laitoksissa ja sen käytöllä on myös myönteisiä alueellisia talous- ja työllisyysvaikutuksia. Turve ei kuitenkaan EU:n määritelmien mukaan kuulu uusiutuviin energianlähteisiin. Tästä syystä hankkeita, jotka liittyvät pelkästään turpeen tuotannon ja käytön edistämiseen, ei voida tukea EU-osarahoitteisen Maaseudun kehittämisohjelman kautta.
Manner-Suomi.
Marraskuussa 2006 asetettiin maa- ja metsätalousministeriön bioenergiatuotannon strategiatyöryhmä. Työryhmän ensimmäisenä tehtävänä oli antaa suosituksia Manner-Suomen
maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 bioenergiaa koskevista alueellisista ja tuotantoalakohtaisista kehittämiskohteista.
Muistiossa esitetään muun muassa työryhmän ehdotuksia kansallisen investointija kehittämisrahoituksen linjauksista ja kohdentamisesta maatilojen bioenergiakohteiden rahoituksessa.
Kestävä kehitys.
Suomen maaseudun kehittämisstrategian yksi painopistealue on maa- ja metsätalouden harjoittaminen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla
koko Suomessa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi edistetään muun muassa bioenergian
tuotantoa ja käyttöä.
Bioenergia-ala on voimakkaassa kehitysvaiheessa ja edellyttää merkittäviä panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan metsä- ja peltobiomassan sekä biopolttonesteiden ja biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuuksien edistämiseksi.
Tuotantotaloudellinen näkökulma.
Bioenergian kehittämishankkeita tarkasteltaessa ei voida yksin kiinnittää huomiota niiden puitteissa toimivan tai käynnistyvän elinkeinotoiminnan kannattavuuteen, vaan tarkastelu tulee tehdä laaja-alaisemmin ottaen huomioon toiminnan vaikutukset paikallisiin raaka-ainemarkkinoihin, ympäristöön, energiatalouteen ja elinkeinotalouteen.
- Ympäristön kannalta tarkasteltuna hankkeen tuloksena voi olla kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen tai jätteiden käsittelyn tehostaminen.
- Elinkeinojen kannalta tarkasteltuna hankkeet voivat monipuolistaa maatilojen tai maaseutuyritysten toimintaa ja luoda työpaikkoja.
- Energiatalouden näkökulmasta tarkasteltuna voidaan hankkeissa puolestaan lisätä tilojen ja yritysten energiaomavaraisuutta, edistää energian säästöä ja vähentää sähkökatkosten ja muiden energiatoimitusten riskiä eli parantaa energiahuollon varmuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti