Suomalaisten hoivayrityksille avautuu mahdollisuuksia Ruotsissa

Knut eli Knutte-setä kuoli viime sunnuntaina Ruotsissa, Arbogassa. Hän on asunut siellä 50-luvulta alkaen. Ruotsissa asuu 57 000 suomalaistaustaista eläkeläistä. Isäni siskoista siellä asuvat edelleen Elma ja Helga. Molemmat ovat jo eläkkeellä. Knut eli yli reilusti yli 80-vuotiaaksi. Otan osaa ja kunnia hänen muistolleen.

Tukholmasta kerrotaan, että suomalaiset hoivayritykset tähyilevät Ruotsin markkinoille. Tämän mahdollistaa uusi laki, joka antaa Ruotsin kunnille entistä enemmän valinnanvapautta vanhus- ha vammaispalvelujen järjestämisessä. Lisäkannustimena on Ruotsin suuri suomalaisväestö, joka kaipaa palveluja omalla äidinkielellään.

Knut, Helga ja Elma hallitsivat ruotsinkielen jo mennessään 60-luvulla. Elma muutti Svea-mamman helmaan ensimmäisenä, opiskeli sairaanhoitajaksi ja muistaakseni he ovat kaikki Ruotsin kansalaisia.

Ruotsin vanhusten hoidosta vastaava ministeri Maria Larsson kertoi Tukholmassa järjestetyssä seminaarissa, että suomalaisyrittäjät ovat tervetulleita, kun siellä pohdittiin, miten Ruotsin suurelle suomenkieliselle väestölle voitaisiin järjestää hoivapalveluja omalla kielellä.

Toistaiseksi Ruotsin kunnat ovat olleet haluttomia järjestämään suomenkielisille asukkailleen palveluja Suomeksi. Uuden lain myötä ihmiset voivat valita, tuottaako heidän palvelunsa kunta vai yksityinen palveluyritys.

Tukholman seminaariin osallistui puolen tusinaa suomalaisyritystä, jotka tähyilevät Ruotsin palvelumarkkinoille. Palvelujärjestelmän vieminen Ruotsiin ei vaadi kovin suuria ponnistuksia tai investointeja.

1. Kotosalla-säätiö, joka tarjoaa senioriasumista ja palveluja (Tuija Kanto-Hannula)
2. Ruotsinsuomalaiset ovat alkaneet perustaa palvelukoteja
3. Tukholmassa toimii 50-paikkainen Suomikoti
4. Skövdessä on Finlandia-koti
5. Västeråsissa suomalaiset puuhaavat Mälarhem nimistä palvelutaloa (Hankkeen puheenjohtaja Heikki Viitala)
6. Tukholmassa toimii Finskt Seniorboende Ab (120 henkilöä työllistävä, liikevaihto 45 miljoonaa kruunua eli 4,5 miljoonaa euroa, toimitusjohtaja Anssi Pajuvirta)

Toteutus onnistuu hyvässä yhteistyössä kunnan kanssa. Laajempi palvelu vaatisi tontin, tietyn asiakasmäärän ja tietenkin hyvän asiakassuhteen kunnan kanssa.

Tässä hyvä esimerkki palvelutuotannon vientimahdollisuuksista: onhan suomalaisia melkoisesti myös USA:ssa ja Kanadassa. Veljeni muutti tällä viikolla muutamaksi vuodeksi Australiaan.

Lähde: Kymen Sanomat 28. lokakuuta 2008