Ohjelman laadinnassa on huomioitu Kainuun alueellisen metsäohjelma n 2011–2015, Kainuun Ilmastostrategian 2020 ja Itä-Suomen bioenergiaohjelman päivitys.
Kainuun bioenergiaohjelman toteutuksessa keskeistä on verkostomainen toimintatapa, joka mahdollistaa alan asiantuntijaverkostojen hyödyntämisen maakunnassa, jossa alan toimijoita on verrattain vähän.
Kainuu on bioenergian käytössä yksi Suomen kärkimaakuntia.
Uusi utuvan energian käyttöaste on peräti 55 %, mikä on erittäin korkea taso. Käytetys tä primäärienergiasta peräti 29 prosenttia on metsähaketta.
Ohjelmalla pyritään kohti energi aomavaraisuutta.
Kainuun primäärienergiasta 2/3 tuotettiin paikallisilla polttoaineilla, pääasiassa puuene rgialla ja turpeella. Kainuun oli sähkön osalta yliomavarainen maakunta. Pelkästään vesivoima lla tuotettu sähkö (1011 GWh) vastasi sähkön käyttöä maakunnassa.
Aluelämpölaitoksille ja -voimaloille on asetettu 700 GWh:n tavoite metsähakkeen käytölle. Kun metsähakkeen tuotantotavoite on 900 GWh, tämä tarkoittaa sitä, että Kainuun metsäenergiaa viedään lähimaakuntien voimaloihin.
Lämmitysöljyn käytön tavoitteena on 280 GWh, mikä tarkoittaa lämmitysöljyn käytön puolittamista nykyisestä tasosta. Kainuun mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteet jalostetaan puupelletiksi ja -briketiksi. Puupelletin käyttötavoite on 48 GWh, joka käytettäisiin 600 käyttökohteessa.
Biokaasulaitosten osalta tavoitteena on viisi laitosta ja lämpöyrittäjyyskohteiden osalta 12 lämpöyrittäjyyskohdetta vuoteen 2015 mennessä. Tuulivoiman osalta tavoitteena on kolme yli megawatin voimalaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti