Biokaasu on metaanin ja hiilidioksidin seos. Pieneliöt tuottavat
sitä eloperäisestä materiaalista hapettomissa oloissa. Sopivat olosuhteet
biokaasun syntymiselle ovat muun muassa eläinten suolistossa, soilla ja
kaatopaikoilla.
Biokaasu on kaasuseos, jossa on syntypaikasta riippuen 40 – 70 %
metaania, 30 – 60 % hiilidioksidia sekä vähäinen määrä muita kaasuja, kuten
rikkivetyä.
Metaania voidaan käyttää energian
lähteenä. Sillä voi tuottaa lämpöä tai sähköä tai valmistaa liikenteen
polttoainetta.
Biojätteestä ja lannasta saadaan
biokaasua. Joitain kasveja, kuten maissia tai ruokohelpeä, viljellään varta
vasten biokaasutuotannon materiaalina.
Biokaasua voi tuottaa puuta lukuun
ottamatta kaikesta materiaalista, joka on ollut joskus elävää. Sitä muodostuu
myös eläinten suolistossa, soilla ja kaatopaikoilla.
Tonnista lehmän lietelantaa saadaan 7 - 14
m3 metaania. Tämä vastaa yhtä monta litraa kevyttä polttoöljyä.
Biokaasun tuotantoon tarvitaan ilmatiivis säiliö, reaktori.
Biokaasutettavaa materiaalia eli syötettä lisätään reaktoriin päivittäin tai
viikoittain. Yhtä usein reaktorista myös poistetaan käsiteltyä ainetta,
mädätysjäännöstä
Kaikki syötteen sisältämä typpi ja fosfori Biokaasu on metaanin ja
hiilidioksidin seos. Pieneliöt tuottavat sitä eloperäisestä materiaalista
hapettomissa oloissa. Se on kasveille käyttökelpoisempi lannoite kuin
raakalanta.
Metaania voidaan käyttää energian
lähteenä. Sillä voi tuottaa lämpöä tai sähköä tai valmistaa liikenteen
polttoainetta.
Biojätteestä ja lannasta saadaan
biokaasua. Joitain kasveja, kuten maissia tai ruokohelpeä, viljellään varta
vasten biokaasutuotannon materiaalina.
Biokaasua voi tuottaa puuta
lukuunottamatta kaikesta materiaalista, joka on ollut joskus elävää. Sitä
muodostuu myös eläinten suolistossa, soilla ja kaatopaikoilla.
Tonnista lehmän lietelantaa saadaan 7 - 14
m3 metaania. Tämä vastaa yhtä monta litraa kevyttä polttoöljyä.
Biokaasu on uusiutuva energiamuoto, jonka tuottamisesta
maanviljelijä voi saada uuden tulolähteen. Biokaasun tuotannossa voi hyödyntää
olemassa olevia taitojaan aina rehunteosta lähtien.
Sen sijaan, että tilalla kulutettaisiin energiaa vaikkapa lannan
ilmastukseen tai kompostointiin, voidaan lannan energiasisältö ottaa talteen ja
käyttää hyödyksi monilla eri tavoilla.
Biokaasun lisäksi lopputuotteena saadaan mädätettä, joka on hyvä
lannoite ja maanparannusaine.
MTT Sotkamon tutkimusasemalla aloitettiin biokaasututkimus
elokuussa 2008. Tuolloin valmistui pieni, 4 m3 kokoinen reaktori kiinteän
biomassan kaasutukseen. Tutkimusaseman pilottilaitos on jatkuvatoiminen, eli
massaa poistetaan ja lisätään päivittäin.
Tutkimusta on tehty naudan kuivikelannalla, kalanperkuujätteellä,
biojätteillä, peltobiomassalla ja hevosenlannalla. MTT:llä on
biokaasututkimusta myös laboratoriossa Jokioisilla ja maatilalla Maaningalla.
Lähde: Bioenergiamessut, Paltamo 19. - 20.4.2013
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti