Chilen metsissä on paljon hyödyntämätöntä energiapotentiaalia, yritykset ovat heräämässä hakkuutähteiden mahdollisuuksiin. Toinen käyttämätön potentiaali ovat luonnonmetsät, joita ei vielä harvenneta kaupallisessa mielessä.
Kymmenen vuotta takaperin kerrottiin, että Chile ja Uruguay olivat innostuneita suomalaisesta bioenergiaosaamisesta. Pelkästään Chilen metsätyömailla syntyvästä hakkuujätteestä oli asiantuntija-arvion mukaan mahdollista tuottaa seitsemän miljoonaa megawattituntia sähköä vuodessa.
Silloin arvioitiin, että maata uhkaa energiakriisi ja ratkaisuksi haettiin suomalaista bioenergiaosaamista. Maa eroaa naapurimaistaan ratkaisevalla tavalla, koska sillä ei ole nimeksikään öljy- tai maakaasuvaroja. Chile on riippuvainen energiatuonnista ja etenkin Argentiinan toimittamasta maakaasusta.
Argentiina vähensi huomattavasti maakaasuvientiä vuonna 2005. Chilessä oli paineita entistä suurempaan energiaomavaraisuuteen. Tuohon aikaan Chilen talous kasvoi, ja sen myötä energian tarpeen arvioitiin kasvavan seitsemän prosenttia vuodessa.
Chile on johtava selluntuottaja Latinalaisessa Amerikassa ja biomassa miellettiin erityisen kiinnostavaksi energialähteeksi. Bioenergian lisäämistä tuki paikallinen positiivinen lainsäädäntö ja yleinen ilmapiiri.
Sikäläinen innovaatiorahasto CORFO tuki aktiivisesti uusiutuvan energian projektien käynnistämistä. Tavoitteena oli Chilen energiamatriisin monipuolistaminen.
Suomen energiamatriisissa bioenergialla oli tuolloin 20 prosentin osuus: meillä 20 prosenttia energiasta tuli puusta, kun vastaava luku Chilessä oli vain 13 prosenttia.
Mikä on tilanne AD 2016?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti