Johtaja Matti Pentti St1 Oy:stä ennakoi, että myös tulevina vuosikymmeninä säiliöautoista pumpataan talojen lämmikkeeksi nestemäistä polttoainetta. Se ei välttämättä ole koostumukseltaan nykyisen öljyn kaltaista, vaan entistä enemmän uudenlaista, uusiutuvista raaka-aineista tuotettua polttoainetta.
Kuva: Saksalaisen maatilan biokaasulaitos, Helge V. Keitel, KK-Net, Sotkamo, Finland (2013)
Energiakulutusta kasvattavat väestönkasvu ja erityisesti kehittyvien maiden halu parantaa elintasoaan. Vuosina 1800 – 1900 maapallon väestömäärä kasvoi miljardista kahteen. Nyt meitä on noin seitsemän miljardia ja vuonna 2030 jo yli kahdeksan miljardia.
Vähemmäksi käyvää fossiilista energiaa haetaan entistä vaikeimmista paikoista ja syvemmältä tai tuotetaan entistä kalliimmalla tavalla. Niukkuus koskee myös kaasu ja välikauden energiamuodoksi jäävää uraania. Tästä syystä on haettava uusiutuvia raaka-aineita:
- aurinkoa
- tuulta
- vettä
- puuta
- eri raaka-aineista tuotettuja biopolttoaineita
Lämmitysenergiaa kulutetaan Suomessa yhä vähemmän ja sammalla siirrytään kohti hajautettua pientuotantoa. Tulevaisuuden lämmitystä kehitetään ja tuotetaan monella rintamalla. Eri lämmitystapoja yhdistetään, että ne tukevat toisiaan kokonaistaloudellisesti ja teknisesti.
Kehittyvät seuranta- ja mittausjärjestelmät antavat energiankäytön tehostamiseen yhä parempia työkaluja. Kulutusta auttavat pienentämään myös parantuva laite- ja säätötekniikka.
- aurinkoenergia
- lämpöpumput
- mikroturbiinit ovat kaupallistumisvaiheessa
Uusituvista raaka-aineista tehtyjen komponenttien osuus kasvaa ja raaka-ainekanta monipuolistuu. Raaka-ainevaroja esimerkiksi pyrolyysiöljyjen tuotantoon riittää, sillä hakkuissa jää hyödyntämättä noin 40 prosenttia puuraaka-aineesta.
Maan uumenissa varastoitunut öljy on jalostettuna optimaalinen polttoaine. Tuhat öljylitraa vastaa lämpöarvoltaan noin kuutta kuutiota halkoja tai 2150 kiloa pellettejä.
Sähköä ja lämpöä on mahdollista tuottaa paikallisesti mikro-CHP-laitoksissa.
Lähde: Lämmöllä 2 | 2013
