Sipilän hallituksen "Biotalous ja puhtaat ratkaisut" ovat lähteneet hyvin käyntiin. Suomen tavoitteena on kasvattaa metsien käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä vuositasolla, jalostaa Suomessa tuotettua biomassa kotimaassa, edistää kiertotaloutta ml. ravinteiden kierrätys sekä parantaa energia- ja elintarvikeomavaraisuutta.
Suomi ei kehitä biotaloutta yksin, vaan kyseessä on globaali ilmiö, jota vievät eteenpäin mm. EU:n komissio ja OECD.
Maa- ja metsätalousministeriössä kannustetaan hakemaan riskirahaa Euroopan strategisten investointien rahastosta, jonka on kerännyt EU-komissaari Jyrki Katainen. ESIR on nimenomaan tarkoitettu paikkaamaan markkinapuutetta ja auttamaan investoinneissa, joihin sijoittajat eivät uskalla yksin ryhtyä.
Suomen kannalta on tärkeää, ettei metsien kestävän käytön lisäämisellä luoda kohtuuttomia esteitä EU-säädösten muodossa. Biomassoista tulee kilpailua ja halua niiden ohjaamiseen erilaisiin käyttökohteisiin on olemassa.
Sahatavaran maailmanlaajuinen kysyntä ja käyttö on kasvussa. Maailmanmarkkinat avaavat uusia mahdollisuuksia suomalaiselle tuotannolle. Suomalaissahurit toivovat toivovat, ettei lainsäädäntö kahlitse alan kilpailukykyä.
Kehittyvissä maissa talouskasvu lisää rakentamistarpeita. Kehittyneissä maissa puutuotteilla on kestävä ja ekologinen imago. Suomen kaukainen sijainti on tunnustettava. Logistiikkaa ei pidä vaikeuttaa.
Keskeisenä edellytyksenä sahateollisuuden kasvulle on viennin lisäksi tasainen ja riittävä raakapuun saanti, lopputuotteeseen nähden järkevällä hinnalla.
Sahanpurua ja kuorta pitäisi kohdella tasavertoisena polttoaineena verrattuna metsähakkeeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti