Suomalaismetsien kestävän käytön lisääminen

Sipilän hallituksen "Biotalous ja puhtaat ratkaisut" ovat lähteneet hyvin käyntiin. Suomen tavoitteena on kasvattaa metsien käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä vuositasolla, jalostaa Suomessa tuotettua biomassa kotimaassa, edistää kiertotaloutta ml. ravinteiden kierrätys sekä parantaa energia- ja elintarvikeomavaraisuutta.

Suomi ei kehitä biotaloutta yksin, vaan kyseessä on globaali ilmiö, jota vievät eteenpäin mm. EU:n komissio ja OECD.

Maa- ja metsätalousministeriössä kannustetaan hakemaan riskirahaa Euroopan strategisten investointien rahastosta, jonka on kerännyt EU-komissaari Jyrki Katainen. ESIR on nimenomaan tarkoitettu paikkaamaan markkinapuutetta ja auttamaan investoinneissa, joihin sijoittajat eivät uskalla yksin ryhtyä.

Suomen kannalta on tärkeää, ettei metsien kestävän käytön lisäämisellä luoda kohtuuttomia esteitä EU-säädösten muodossa. Biomassoista tulee kilpailua ja halua niiden ohjaamiseen erilaisiin käyttökohteisiin on olemassa.

Sahatavaran maailmanlaajuinen kysyntä ja käyttö on kasvussa. Maailmanmarkkinat avaavat uusia mahdollisuuksia suomalaiselle tuotannolle. Suomalaissahurit toivovat toivovat, ettei lainsäädäntö kahlitse alan kilpailukykyä.

Kehittyvissä maissa talouskasvu lisää rakentamistarpeita. Kehittyneissä maissa puutuotteilla on kestävä ja ekologinen imago. Suomen kaukainen sijainti on tunnustettava. Logistiikkaa ei pidä vaikeuttaa.

Keskeisenä edellytyksenä sahateollisuuden kasvulle on viennin lisäksi tasainen ja riittävä raakapuun saanti, lopputuotteeseen nähden järkevällä hinnalla.

Sahanpurua ja kuorta pitäisi kohdella tasavertoisena polttoaineena verrattuna metsähakkeeseen. 

Kainuun biotalouden tulevaisuusfoorumi Kaukametsässä

Tilaisuuden puheenjohtaja, maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja, Timo Korhonen.

Suomen biotalousstrategia julkaistiin toukokuussa 2014 osana valtioneuvosto periaatepäätöstä "Kasvun kärjet". Suomen visioksi vuodelle 2025 tuli "Biotalouden kestävät ratkaisut ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta".

Strategian lähtökohtina olivat tuolloin suuret globaalit haasteet, kuten väestön nopea kasvu ja sen mukanaan tuoma lisääntynyt tarve tuottaa ruokaa ja energiaa sekä tarve pysäyttää ilmaston lämpeneminen kahteen asteeseen.

Suomella nähtiin hyvät mahdollisuudet tuottaa kestäviä ratkaisuja näihin kysymyksiin tietyillä rajatuilla alueilla ja sillä tavoin luoda suomalaisille biotalouden tuotteille ja palveluille globaalia kysyntää ja vientiä.

• Suomi haluaa olla bio- ja kiertotalouden edelläkävijä
• Suomi parantaa vaihtotasettaan, lisää omavaraisuuttaan ja luo uusia työpaikkoja
• Suomen tavoitteena on lisätä metsien käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä
• Suomessa tuotettu biomassa jalostetaan kotimaassa
• Edistämme kierrätystä, parannamme energia- ja elintarvikeomavaraisuuttamme

Strategisen hallitusohjelman toimenpideohjelma sisältää miljardi euroa kärkihankerahoitusta, josta 300 miljoonaa ohjautuu biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen painopistealueille.

Toimintasuunnitelma julkistettiin syyskuussa 2015 ja sen päivitetty versio tuli ulos 14.4.2016.

• Puurakentamisen edistäminen (puukoulukilpailu)
• Sininen biotalous helpottaa vesiviljelyä
• Valtiontukien myöntäminen kalakasvatukseen 
• Sähköveron helpotukset vesiviljelijöille

Lisätietoja: Liisa Saarenmaa, maa- ja metsätalousministeriö GSM: 040 752 3271

Biotalous nousussa

21.8.2014 klo 11.43

Maamme hallitus on asettanut tavoitteeksi tehdä Suomesta biotalouden edelläkävijän, ja metsäteollisuus on siinä avainasemassa.

Hallituksella on budjettiriihessään hyvä mahdollisuus näyttää, että päättäjät ovat biotalouden kanssa tosissaan.

Biotaloudesta syntyy Suomeen uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja.

Nyt tarvitaan nopeasti konkreettisia tekoja, etteivät biotalousstrategian kunnianhimoiset tavoitteet – 100 miljardin euron vuosittainen tuotos ja 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä – jää pelkäksi sanahelinäksi.

Tämä edellyttää sekä olemassa olevan teollisuuden kilpailukyvyn turvaamista että panostuksia uudistumiseen ja innovointiin.

Hallitus tekee viisaan päätöksen, mikäli se peruu Tekesin tutkimusrahoitukseen kaavaillut leikkaukset, kuten pääministeri ja valtiovarainministeri ovat sopineet.

Myös VTT:n ja Aalto-yliopiston rahoitus tulee turvata, sillä uusien tuotteiden, palvelujen ja teknologioiden kehittäminen luo edellytykset kipeästi kaivatulle talouskasvulle.

http://www.lastuja.fi/biotaloudesta-potkua-kituvaan-valtiontalouteen

Siirtyminen biotalouteen

Ikääntyminen, väestönkasvu, ilmastonmuutos ja resurssipula ovat haasteita, joihin päättäjiltä odotetaan ratkaisuja maailmanlaajuisesti. Haasteiden ja riskien lisäksi kyseessä on myös mahdollisuus kehittää uudentyyppinen yhteiskunta, joka toimii nykyistä järkevämmin ja ympäristöarvoja kunnioittaen.

VTT:n tutkijoiden mukaan tulevaisuus näyttää Suomessa nykyistä täydellisemmältä, jos uudentyyppisen, biotalouteen perustuvan yhteiskunnan kehittäminen otetaan tosissaan. 20–30 vuotta kestävä siirtyminen biotalouteen edellyttää kuluttajilta sopeutumista ja yrityksiltä riskinottokykyä ja merkittäviä investointeja. Valtionhallinnon päätöksentekijöiltä muutos vaatii pitkäjänteistä tukea.

http://www.vtt.fi news/2014/12052014_VTT_visioi_elamaa_biotalouden_aikakaudella_Suomessa_vuonna_2044.jsp?lang=fi