Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaanissa 21.11.2016

Kansalliset ilmasto- ja energiapolitiikan sekä kiertotalouden linjaukset Itä-Suomessa esiteltiin maanantaina 21.11.2016 klo 12 - 16 Kaukametsän Kouta-salissa, osoitteessa Koskikatu 2, Kajaani.

Biotalouden eri muodot olivat vahvasti esillä agendalla. En havainnut suuria muutoksia keväällä järjestettyyn tilaisuuteen. St1 Biofuels Oy:n hanke on edennyt ja tutoanto käynnistynee aikataulun mukaisesti 2017 alussa.

Kaicell Fibres Oy:n biotuotetehtaan paikaksi oli valikoitunut Paltamo. Muut yksityiskohdat ovat rahoitusta vailla valmiita. Vastaavia hankkeita on vireillä Suomessa Kemissä, Kemijärvellä, Kuopiossa ja Haapavesi.

St1:n 50 miljoonan litran etanolitehtaan paikoista kilpailevat Kajaani, Pietarsaari ja "Norja". Kokonaistaloudellisen selvityksen tekemiseen on varattu vuosi. Vuoden kuluttua tiedämme, onko Kajaani yksi paikkakunnista.

Bioenergia-seminaariin osallistuvan yleisön keski-ikä tuntui varsin korkealta. Ikärakenne oli silmämääräisesti sama kuin Kainuun metsästysseurojen kuukausikokouksissa.

Kainuun biotalouden tulevaisuusfoorumi Kaukametsässä

Tilaisuuden puheenjohtaja, maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja, Timo Korhonen.

Suomen biotalousstrategia julkaistiin toukokuussa 2014 osana valtioneuvosto periaatepäätöstä "Kasvun kärjet". Suomen visioksi vuodelle 2025 tuli "Biotalouden kestävät ratkaisut ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta".

Strategian lähtökohtina olivat tuolloin suuret globaalit haasteet, kuten väestön nopea kasvu ja sen mukanaan tuoma lisääntynyt tarve tuottaa ruokaa ja energiaa sekä tarve pysäyttää ilmaston lämpeneminen kahteen asteeseen.

Suomella nähtiin hyvät mahdollisuudet tuottaa kestäviä ratkaisuja näihin kysymyksiin tietyillä rajatuilla alueilla ja sillä tavoin luoda suomalaisille biotalouden tuotteille ja palveluille globaalia kysyntää ja vientiä.

• Suomi haluaa olla bio- ja kiertotalouden edelläkävijä
• Suomi parantaa vaihtotasettaan, lisää omavaraisuuttaan ja luo uusia työpaikkoja
• Suomen tavoitteena on lisätä metsien käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä
• Suomessa tuotettu biomassa jalostetaan kotimaassa
• Edistämme kierrätystä, parannamme energia- ja elintarvikeomavaraisuuttamme

Strategisen hallitusohjelman toimenpideohjelma sisältää miljardi euroa kärkihankerahoitusta, josta 300 miljoonaa ohjautuu biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen painopistealueille.

Toimintasuunnitelma julkistettiin syyskuussa 2015 ja sen päivitetty versio tuli ulos 14.4.2016.

• Puurakentamisen edistäminen (puukoulukilpailu)
• Sininen biotalous helpottaa vesiviljelyä
• Valtiontukien myöntäminen kalakasvatukseen 
• Sähköveron helpotukset vesiviljelijöille

Lisätietoja: Liisa Saarenmaa, maa- ja metsätalousministeriö GSM: 040 752 3271

Loitsun kaukolämpö on lähilämpöä

Loiste Lämpö Oy polttaa biomassaa ja siirtoputket kuljettavat lämpöä Kavosta Kainuun pääkaupungin lämpöverkostoon. Voimala tuottaa myös sähköä kajaanilaisten käyttöön. Historian hämärässä Kavo tuotti myös prosessihöyryä Kajaani Oy:n paperikoneille. Nyt eletään uutta aikaa ja uusissa olosuhteissa.

Teemu Pääkkönen Kajaanista

Tein viime talvena julkisen lupauksen siitä, että kirjoitan henkilöistä, jotka toimivat verkossa, sosiaalisessa mediassa ja yritystoiminnassa.

Olemme olleet Twitter-kavereita Teemun kanssa, mutta en kainuulaisesta sukunimestään huolimatta osannut sijoittaa häntä tänne.

Kuvat tarkentuvat vähitellen. Olen vasta päässyt alkuun. Haluan palauttaa sosiaalisen median alkujuurille. Alustat ovat arvottomia ilman aktiivisia ja innostuneita ihmisiä. Tästä lähtökohdasta kehitän profilointia ja henkilökuvausta.

Teemu kirjoittaa aktiivisesti Sometussa, mutta emme olleet kavereita siellä tähän mennessä. Facebookia en ole tarkastanut ja LinkedIn on myös auki tätä kirjoittaessani. Rakennan tavoitteelliseesti Pohjois-Suomen Thinktank-verkostoa ja siksi kirjaan Teemun tiedot Innovaatiojunan henkilöluetteloon.

Profiloin verkkoläsnäolon mukaan

Teemu Pääkkösen profiilitiedot löytyivät Soemtusta, jossa hän kirjoittaa näin:  “Kylläpäs onkin kovin tutun kuuloisia kokemuksia. Tästä sen huomaa, että ei ole haasteidensa kanssa yksin, vaikka niin välillä tuntuukin. Olen täysin samaa mieltä siinä, että ilman innostusta ja omaa aitoa kiinnostusta asiaan, on mahdotonta luoda jotain uutta. Tunnettu tosiasiahan se on, että sitä kuuluisaa resurssia ollaan ensimmäisenä aina kysymässä, kun oppilaitoksessa ruvetaan kehittämään uusia opetus- ja oppimismenetelmiä. Mutta onneksi tämä ei pidä (läheskään) kaikkien kohdalla paikkaansa. Löytyy myös paljon niitä innostuneita, jotka näkevät uusien menetelmien ja välineiden hyödyn. Kaikkein tärkein asiahan on (tai ainakin pitäisi olla) se, että kuinka opiskelijaa tuetaan mahdollisimman hyvin hänen oppimisprosessissaan. Ja sekin pitää muistaa kaiken innostuksen keskellä, että niiden, jotka intoilevat uusista menetelmistä ja välineistä, tulee osata esittää niiden hyöty muille. Tätä työtä varmasti täälläkin "pyörivistä" ihmisistä hyvin moni tekee.”

Teemun mielenkiinnon kohteet sosiaalisessa mediassa (Your special intrests on social media):

• Kaikki oppimiseen liittyvä kiinnostaa aina...

Kuka olet? (Who are you?):

• Ammatillisen koulutuksen parissa toimiva projektipäällikkö, työnkuvaan kuuluu pedagoginen sekä verkko-oppimisen kehittäminen
• Name Teemu Pääkkönen Twitter
• Location Kajaani, Finland
• Bio Pedagogic developer. Working in the field of vocational education.

Kajaanin mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus

CEMIS:n teknologisina kärkialoina tulevat olemaan mittausteknologia, ajoneuvojärjestelmät sekä peli- ja simulointitekniikka.

Mukana myös Oulun yliopisto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu strategisina kumppaneina, kuten Jyväskylän yliopisto, Mittatekniikan keskus ja VTT.

Keskuksen toiminnan käynnistäjäksi on valittu tekniikan tohtori, eMBA Risto Oikari Kajaanista. Sama henkilö toimii myös Mesurepolis Development Oy:n toimitusjohtajana.

Kajaanin sellutehdas – Wikipedia

Kajaanin sellutehdas – Wikipedia: "Kajaanin sellutehdas | Wikipedia

Kajaanin Tihisenniemellä oli toiminnassa sulfiittisellutehdas vuosina 1910–1982. Tehtaan omisti Kajaani Oy. Tehdas sijaitsi punatiilisissa rakennuksissa tehtaan nk. 'vanhalla puolella'. Tehdas lopetettiin sen käytyä vanhanaikaiseksi ja kannattamattomaksi. Eräänä merkittävimpänä syynä lakkautukseen olivat myös tehtaan aiheuttama jätevesikuorma vesistölle. Jäteveden puhdistuksen parantaminen olisi vaatinut huomattavia investointeja, joita vanhaan tehtaaseen ei kannattanut toteuttaa. Myös tehtaan keittomenetelmän muuttaminen sulfaattiprosessiksi hylättiin samoista syistä. Sellutehdas pysäytettiin keväällä 1982 hieman ennen uuden paperikoneen PK4:n käynnistämistä.

Sellutehtaan välittömässä läheisyydessä olivat myös vanha paperitehdas (PK1), höyryvoimalaitos ja mm. spriitehdas. Suurin osa sellutehtaan rakennuksista on purettu. Tehdasalue on nykyisin osa UPM-Kymmene-konsernia ja siellä toimii paperitehdas ja saha."

Helge: Vuonna 1982 vielä Kajaanissa vuoteen 1989.

UPM Sulkee Kajaanissa PK4:sen

Metsäyhtiöiden sopeutuminen markkinatilanteeseen jatkuu. Stora Enso, M-Real ja eilen jälleen uusi ilmoitus UPM:ltä.

UPM:n listalla on monta kipeää toimenpidettä. Yhtenä näiden joukossa on Kajaanin PK4:sen sulkeminen.

Näin asiasta kirjoittaa pääkirjoituksessaan Kainuun Sanomat.

UPM tiukentaa yhä Kajaanin tavoitteita 17.12. - 17:04

---

Kajaanin Puutavaraosakeyhtiö aloitti toimintansa sata vuotta sitten, kun sahaus alkoi Kajaanissa. Paperiakin Kajaanissa on valmistettu vuodesta 1919 saakka.

UPM antoi Kajaanin juhlavuotensa päätteeksi henkilöstölleen ja kaupungille ikävän joulutervehdyksen. 60 henkilöä irtisanotaan ja lisäksi 110 joutuu lomautetuksi, kun paperikone 4 seisautetaan 10 kuukauden ajaksi.

Erikoissanomalehtipaperin tuotanto jatkuu Pk 3:lla ja päällystämättömän aikakauslehtipaperin tuotanto Pk 2:lla.

Irtisanomiset koskevat joka kymmenettä henkilöä Tihisenniemellä. Määrä on huomattava, kun tiedetään, että tehtaan kehitysohjelmassa on muutaman vuoden aikana jo vähennetty noin neljäsosa henkilöstöstä. Samaan aikaan tuotantoa on nostettu.

UPM jatkaa näin suomalaisten metsäyhtiöiden uutta henkilöstöpolitiikkaa, jossa kannattavuuden nostamisesta ja tuotannon tehostamisesta palkitaan työsuhteita lopettamalla. Ja jälleen kerran ratkaisuja perustellaan ulkoisilla tekijöillä.

UPM-Kajaania koskevia päätöksiä perustellaan sanomalehtipaperin heikolla markkinatilanteella, puun hinnalla ja saatavuudella sekä kasvaneilla energiakustannuksilla. Nähtävästi tärkein tavoite on vähentää paperia markkinoilta hinnan nostamiseksi.

Vanhaan aikaa Kajaani Oy saattoi hankkia sähköä ”omakustannushintaan” puoliksi omistamaltaan Kainuun Voimalta. Kun KaVon edullinen sähkö nyt kiertää UPM Energian kautta Kajaanin paperikoneille, sen hinnoittelu on markkinaehtoisempaa. Ainakin se on liikesalaisuuden piirissä.

Vaikka seisokin yhteydessä puhutaan puun hinnasta ja saatavuudesta, UPM aikoo edelleen ostaa Kainuusta saman määrän puuta kuin aikaisemminkin. Ja muualta Kajaaniin aikaisemmin hankittu puu ohjataan muille tuotantolaitoksille. Eli puumarkkinoihin seisokilla ei periaatteessa olekaan vaikutusta ainakaan suoranaisesti. Välillisesti tilanne toki voi hillitä hintakehitystä.

Vaikka tehtaan tuotannon määrä suhteessa kustannuksiin on parantunut ja tehdasta pidetään yhtenä konsernin tehokkaimmista, kilpailukyky ei yhtiön mukaan ole vieläkään riittävän hyvä.

UPM:n sanomalehtipaperialan johtaja Hartmut Wurster sanoo, että Pk 4 voidaan käynnistää uudelleen vuonna 2009. Edellytyksenä on, että markkinatilanne kehittyy myönteisesti. Jos näin ei käykään, kone nähtävästi seisoo edelleen, pahimmassa tapauksessa pysäytetään kokonaan.

Itävallan Styermühlin paperikone pysähtyy samasta syystä kahdeksi kuukaudeksi ensi vuoden alussa. Seisokkien pituus kielii Kajaanin geoekonomian heikkoudesta. Etäällä pohjoisessa sijaitseva yksikkö on logistisesti heikommassa asemassa kuin markkinoiden keskellä pyörivät laitokset. Itävallassa raaka-aineena on sitä paitsi kierrätyskuitu, jonka jalostus ei vaadi kallista sähköä.

Kun suomalaisten metsäyhtiöiden strategioita on julkisuudessa viime aikoina puntaroitu, on Kajaanin yksikkö usein mainittu UPM:n kriittisimpänä laitoksena. On ajateltu, että UPM saattaa lopettaa Kajaanin samoin perustein kuin StoraEnso on lopettamassa Kemijärven sellutehtaan. Tuotantoa keskitetään logistisesti edullisempiin rannikon yksiköihin.

Näistä huolista on tietysti keskusteltu myös Kainuussa. Tähän saakka Tihisenniemeltä saadut viestit ovat kuitenkin olleet rohkaisevia. Tuotantoa on tehostettu ja koneisiin investoitu. Henkilöstöohjelma on viety läpi. On kehitetty toimiva menetelmä mäntyhiokkeen käyttöön. Äskettäin uutisoitiin UPM-Kajaanin uudesta oppisopimuskoulutuksesta nuorten ammattilaisten saamiseksi alalle.

Parasta UPM:n uutisessa on seisokin väliaikaisuus. Maailmanmarkkinat ratkaisevat, muuttuuko tilanne pysyväksi.