Nordautomation Kaivoslaiteprojekti Australiassa

Kaivosalalla tapahtuu suuria asioita Suomessa ja Pohjoismaissa. Uusia kaivoksia avataan ja investoinnit ovat 2000-luvulla olleet täälläkin mittavia.

Australiassa on kaivostoimintaa ihan joka osavaltiossa. Western Australia on niistä pinta-alaltaan ylivoimaisesti suurin, niin ymmärrettävästi kaivoksistakin iso osa on siellä.

- Toinen lähes yksinomaan kaivostoiminnalla elävä osavaltio, Queensland, joka elää tällä hetkellä suvantovaihetta koska joulu-tammikuun tulvat vaurioittivat kaivosten infrastruktuuria, mutta kunhan sadekausi päättyy, tiet saadaan korjattua, niin sielläkin luulisi olevan taas tarjolla hanttihommia (ainakin mikäli Kiina jatkaa aavekaupunkien rakentamista autiomaihin), kirjoittaa muuvaara reissaajaguru http://www.pallontallaajat.net yhteisössä.

Olin vuosi takaperin viittä vaille tilanteessa: lähteäkö kymmenen päivän mittaiselle kierrokselle Australiaan Tekes Green Mining retkueen kanssa. Kirjoitan aiheesta postuumisti miettiessäni, miten Australian, Kanadan, Väli-Amerikan. Afrikan, Yhdysvaltojen ja Etelä-Amerikan tarjoamiin mahdollisuuksiin pitäisi suhtautua. 

Tekesin Green Mining ohjelmaan liittyy kansainvälisen verkottumisen edistäminen, jota osittain toteutetaan kohdistettujen delegaatiomatkojen avulla. Vuosi takaperin Australiaan: onko nyt suunnitteilla joitain uutta? Kaivoksia maailmalla on pilvin pimein. Mutta, missä tehdään uusia investointeja näinä vaikeina aikoina? Mitkä metallit myyvät? Mitkä hankkeet tuottavat tilauksia ja rahaa?

Kun vuosi takaperin Tekes valmisteli ensimmäistä matkaa Australiaan ja ajankohdaksi suunniteltiin helmikuun 2012 ensimmäistä viikkoa ja kestoksi noin kymmenen päivää, päätin jättäytyä rannalle, koska en ollut varma siitä, miten KK-Net voisi hyödyntää matkan tuomia kokemuksia ja havaintoja lyhyellä aikavälille. Kustannukset olisivat joka tapauksessa olleet tuhansia euroja.   

- Osallistujamäärä on ajateltu maksimissaan olevan noin 15 - 20. Matkalta odotetaan todellisia yhteistyö-/ liiketoiminta-avauksia ja edellyttää siten osallistujilta ennakkosuunnittelua ja valmiuksia yhteistyöaihioiden eteenpäin viemiseksi, kirjoitti Harry Sandström, Program coordinator, marraskuussa 2011. 

Tekes/Green Mining Program
c/o Spinverse Oy
Tekniikantie 14, FI-02150 Espoo, Finland
Puhelin: +358 400 709899
Sähköposti: harry.sandstrom (at) spinverse.com
URL: www.tekes.fi/programmes/GreenMining

Nyt harmittaa, etten lähtenyt tutustumismatkalle Australiaan. Mutta ei hätää, meillä on hyvät kontaktit sinne ja kaivostoiminnan kehittäminen on pitkäjännitteistä toimintaa. Mahdollisuuksien ikkuna on jatkuvasti auki.

- Työskentelin1980-luvun lopulla projekti-insinöörin tehtävissä Outokumpu Oy:lle heidän vientitoimituksessaan. Kyseessä oli kuparin elektrolyyttisen puhdistukseen liittyvä anodilevyjen käsittelylaitteiden suunnittelu, projektointi, valmistus ja asennuksen valvonta Australian Roxby Downsissa olevalle kaivostyömaalle. Alkuvaiheessa toimin Insinööritoimisto V. Kallio Ky:n palveluksessa ja loppuvaiheessa Insinööritoimisto Ojala-Koivunen Oy:ssä, kertoo pitkän uran Nordautomation Oy:ssä tehnyt DI Juhani Forsström.

Toimitus sisälsi kaksi erillistä laitelinjaa. Syöttölinja käsitti raakakuparista valettujen anodilevyjen vastaanottoaseman, erottelu-, annostelu-, puhdistus-, punnitus-, oikaisulaitteet siirtokuljettimineen sekä luovutuskuljettimen, mihin anodit on ryhmitelty valmiiksi nostimen ”atraimelle”.

Vastaanottolinja käsitti elektrolyysistä tulevien niin sanotun romuanodien vastaanottoaseman, annostin-, punnitus-, pesu-, pinkkauslaitteet siirtokuljettimineen sekä luovutusaseman.

Nordautomation Oy:n linjat olivat automatisoidut, sekä kapasiteetiltaan silloista huippuluokkaa maailmassa.

Biotekniikan nousut ja laskut

Tekes karsi biotekniikan rahoja 40 prosenttia. Julkista rahaa suunnataan nyt liike-elämän palveluyrityksiin.

Tekesin ylijohtaja Martti af Heurlin sanoo, että biotekniikalle päätettiin antaa viime vuonna (2007) rahaa 40 prosenttia vähemmän kuin 2006.

Päätökset alkavat vaikuttaa tänä ja ensi vuonna, kun rahat tulevat maksuun. Karsinta koskee

1. bioteknisten lääkkeiden
2. materiaalien ja diagnostiikan yrityksiä

Nämä ovat menneinä vuosina olleet julkisen rahanjakajan suosikkeja.

1. Euroissa mennään alaspäin 26 miljoonasta 16 miljoonaan euroon
2. Nokian T&K budjetti on 6 000 miljoonaa euroa

Nokia sai 1997 - 2007 eli kymmenen vuoden aikana Tekes-rahaa 133 361 523 euroa. Nokian suosimista perustellaan sillä, että näin maailmanluokan yritys saadaan "kytkettyä suomalaisiin innovaatioverkostoihin". Viime vuonna Nokia sai 13 miljoonaa euroa.

Biotekniikkaan asetetut odotukset eivät ole toteutuneet. Rahoitusta annetaan nyt entistä tarkempien liiketoimintasuunnitelmien pohjalle ja sellaisille yrityksille, jotka todennäköisemmin palauttavat rahat kansantalouteen.

Silti tuensaannin kärjessä on edelleen biotekniikan yrityksiä.

1. Biotie - ripuli- ja tulehduslääkkeet
   
2. Hormos Medical - biotekninen hormonilääke
   
3. FibroGen - biomateriaalien valmistaja

Ne saivat viime vuonna 600 000 - 2 000 000 euroa, mikä piti ne tiukasti pitkän aikavälin tuensaajien kärjessä.

FibroGen ja Hormos Medical on myyty sittemmin yhdysvaltalaisten omistukseen. Viime vuonna konkurssiin mennyt biotekniikan yhtiö GeneOS ehti puolestaan saada julkista Tekes-rahaa nelisen miljoonaa euroa 1997 - 2007.

Pari vuotta sitten Suomessa lapun luukulle laittanut Juventia Pharma ehti puolestaan kerätä samassa ajassa kaksitoista miljoonaa euroa.

Nyt Tekes rahoittaa yrityksiä, jotka kehittävät liike-elämän palveluita. Tämä tarkoittaa esimerkiksi perinteistä ohjelmistoalan tutkimus- ja kehitystyötä.

Tekes Bioteknologiasta

Sain eilen tekstiviestin, jossa todettiin Tekesin pääjohtaja V-P Saarivaara toteamus: "Minua häiritsee se, että bioteknologia on leimattu biolääketieteen ongelmien vuoksi. Itse olen vakuuttunut bioteknologian merkityksestä. Sen soveltamisalue on erittäin laaja. Tulemme edelleen panostamaan siihen. Eräänlainen tilinteko rahoituspolitiikan virheistä meillä on nyt jo vuosia ollut. Läpimurtoteknologiaa, eikä systeemi kykene sitä edes tunnistamaan. Keskitymme rakentavista lausunnoista huolimatta politikointiin."

Mielenkiintoinen lausunto. En ole varma loppuosan kuulumisesta lausuntoon, mutta sehän selviää googlaamalla.

NeoBio - Uusi bioteknologia 2001-2005

Tekes käynnisti bioteknologia-alan teknologiaohjelman nimeltä NeoBio - Uusi bioteknologia lokakuussa 2001. Ohjelma päättyi vuoden 2005 lopussa. NeoBio-ohjelmalla haluttiin edistää modernin bioteknologian kehittymistä ja soveltamista tutkimuksessa ja liiketoiminnassa eri toimialoilla.

Ohjelma oli nelivuotinen (2+2 vuotta). NeoBio toteutettiin läheisessä yhteistyössä Tekesin bioteknologia-alan muiden teknologia-ohjelmien kanssa (mm. Lääke 2000, COMBIO, Elintarvikkeet ja terveys).

Veli-Pekka Saarnivaara Tekesin pääjohtajaksi

Susanna Niilola 26.11.1999

Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari on nimittänyt tekniikan tohtori
Veli-Pekka Saarnivaaran, 52, Tekesin pääjohtajan virkaan.

Saarnivaara toimii tällä hetkellä Tekesissä yritysten tuotekehityshankkeiden rahoitusprosessin johtajana ja Tekesin johtoryhmän jäsenenä. Hän on tullut Tekesiin Suomen Rakennusinsinöörien liiton teknisen johtajan tehtävistä. Vuodesta 1987 hän on toiminut ensin apulaisjohtajana ja sitten teknologiajohtajana Tekesin rakennusteknologian yksikössä ja vuoden 1997 alusta tuotanto- ja energiateknologian linjan teknologiajohtajana.

Pääjohtajan paikka vapautuu, kun Tekesin nykyinen pääjohtaja Martti Mäenpää siirtyy ensi vuoden vaihteessa Metalliteollisuuden Keskusliiton METin varatoimitusjohtajaksi ja ottaa toimitusjohtajan tehtävät vastaan ensi kesänä. Pääjohtajan paikkaa haki 29 henkeä.