Meillä on tosi hyviä tarinoita – olemme tarinakansaa

Muistelen ottamieni kuvien kautta edellisiä vierailuja Virossa, Liettuassa ja Latviassa.

Aina silloin tällöin näkee herättäviä valokuvia, joiden takaa avautuu muistojen galleria. Tavoittelen tämän kuun kirjoituksissani tärkeitä katsomiskokemuksia.

Nyt on tarkoitus jatkaa tarinointia blogeissani. Yritän kaivaa esille asioita, jotka kiireessä jäivät näkemättä, mutta jotka saavat uuden merkityksen kirjoitusprosessin kautta.

Sosiaalisen median toimijoita voi verrata paimentolaisiin, jotka ovat jatkuvasti liikkeellä. Mobiiliuus sopii mainiosti meikäläisen elämänmuodoksi. Olen kiertänyt nomadina maailmaa 1970-luvulta alkaen, mutta silti olen hyödyntänyt vuosikymmenien kokemuksiani pintapuolisesti. En ole oivaltanut hiljaisen tiedon syvämerkitystä.

Olemme aina muukalaisia uusissa ympäristöissä ja se auttaa näkemään asioita, jotka eivät välttämättä ole merkityksellisiä paikalliselle väestölle. Baltian maat ovat lähellä meitä, mutta ne ovat silti jääneet meille vieraiksi. Tunnemme toistemme kulttuureja vain pintapuolisesti. Avautumisen vaikutukset näkyvät katukuvien kaupallisuudessa, mutta pitäisikö turistina hakeutua kaubamajan sovituskoppia syvemmälle? Todellinen tutustuminen ja avautuminen tapahtuu, kun pääsemme vuoropuheluun ihmisten kanssa.

Voin olla monta mieltä yhtä aikaa

Blogiavaruudessa voin esiintyä moniäänisesti, koska tila ei aseta rajoituksia. Painotuotteen rajoitukset pakottavat tarkempaan ilmaisuun.

Digijulkaisussa näkökulmat voivat olla keskenään ristiriitaisia. Erilaiset äänet ja painotukset ovat mahdollisia.

Kirjoitukset voivat keskustella keskenään kuin romaanihenkilöt laajemmassa teoksessa.

Voin olla monta mieltä yhtä aikaa. Korostan yksityiskohtia tai unohdan niitä tarpeen mukaisesti. Nythän on joulu.

Blogi on voimakas väline

Blogi on voimakas väline kirjoitin 8.11.2005 kello 13:17. Siirrän tämän ajankohtaisuutensa takia kärkipaikalle, jotta voin jatkaa asian käsittelyä poimimalla tästä jutusta inspiroivia teemoja.

Ranskalaiset ystävämme kertoivat ongelmalähiöiden kehittämisen tarpeista 80-luvun lopulla. Poliitikot ovat suunnitelleet muutoksia kauan. Ranskalaisilla on oma mallinsa Business Improvement District:ista, jolla on grandioosimpi nimi: Le Grand projet de Ville.

Olemme tutkineet näitä kaupunkiosa-alueiden kehittämishankkeita ja vierailimme muutamissa viime keväänä (2005). Lukuisilla Le Grand Projet de Ville on saatu paljon hyvää aikaiseksi, mutta ongelmalähiöiden ruutitynnyreiden purkamiseen ranskalaisilla ei ole ollut voimaa eikä tahtoa.

Ranskan mellakat leimahtivat tuleen 27. lokakuuta 2005, kun Ziad Bennan ja Banou Traore kuolivat paetessaan poliisia, kiipeämällä Livry-Garganin muuntama-alueelle, sähkön jakelukeskukseen, menehtyen siellä kuolettavaan sähköiskuun.

Ziad Benna ja Banou Traroe eivät olleet kuuluuisuuksia elinaikanaan. Vasta heidän kuolemansa nosti heidän nimensä kaikkien huulille ja historiaan he jäävät kahtena poikana, joiden saama sähköisku laukaisi yhä laajenevat mellakat Ranskassa. Ongelmia on ollut jo muuallakin Euroopassa.

• Katso Spiegel Online Photogallery Ranskan mellakoista
• Mitä Wikipedia kertoo englanniksi
  

Poikien kuolemasta kertova Blogi ja lukuisat muut blogit ovat nostattaneet vihaa siirtolaisten keskuudessa. Jo toista viikkoa jatkunut mellakointi huolettaa tietenkin kaikkia ranskalaisia, mutta myös muiden keski-eurooppalaisten maiden poliitikkoja ja kansalaisia. Siirtolaiset elävät ahtaissa ja taloudellisesti ankeissa olosuhteissa myös Italiassa, Saksassa, Belgiassa ja Espanjassa.

Onneksi Suomessa ei ole näköpiirissä mitään tämän kaltaista. Eilen keskustelimme blogien käytöstä ja käyttökelpoisuudesta Tähtitaajamien rauhanomaisessa kehitystyössä. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan opeilla saattaisi viime vuosien kehityksen valossa olevan vientiä pohjoisen ulottuvuuden ulkopuolelle.

Blogeilla on tiedotettu Irakin sotarintamalta, Tyynenmeren tsunamionnettomuuden uhreista, Hirmumyrsky Katrinan tuhoista, Lontoon metroon ja bussiin kohdistuneesta pommi-iskusta, ja nyt viimeisenä esimerkkinä Pariisista koko maahan levinneestä mellakoinnista.

Kansalaisjournalismin mahdollisuudet ovat verkottuneessa yhteiskunnassa moninaiset.

Amerikassa uskonnolliset piirit käyttävät blogeja ajatustensa ja aatteidensa levittämiseen ja terroristit ovat oivaltaneet blogien ja pikaviestinnän merkityksen vihan lietsonnassa ja ongelmanuorten ohjauksessa.

"The 2005 Paris suburb riots are an ongoing series of riots primarily focused near Paris which have continued for eight consecutive nights beginning on Thursday, October 27, 2005, with violent clashes occurring between hundreds of youths and the French Police.

They were triggered by the deaths of two teenagers of African origin in Clichy-sous-Bois, a poor commune in an eastern banlieue (suburb) of Paris, and then spread to other parts of Seine-Saint-Denis. Others minor riots have now spread to other areas of France (Seine-et-Marne, Val-d'Oise, Rouen, Dijon, and Marseilles). On the night of 3 November, 500 cars were torched and arson occurred in Aulnay-sous-Bois, Neuilly-sur-Marne, Le Blanc Mesnil, and Yvelines.

The riots were ignited when the word was spread that two teenagers living in Clichy-sous-Bois, Ziad Benna (17) and Banou Traoré (15), died of an electric shock after they came into contact with a transformer."

Mediapsykologi: Tunteita herättävä uutinen jää mieleen

Blogien suosio on kasvanut. Selvästi aiempaa suurempi osa suomalaisista lukee nykyään blogeja. Tilastokeskuksen vuosittainen tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus paljastaa, että blogeja lukee jo kolmannes internetiä käyttävistä kansalaisista, kun vielä vuosi sitten blogien ääressä viihtyi vain viidesosa netin käyttäjistä.

Blogi-kirjoittajan sietää tietää, millaiset uutiset, postit ja kirjoitukset ovat lukijoiden kannalta kiinnostavia.

Mediapsykologiaan erikoistuneen psykologian tohtori Anu Mustosen mukaan uutiset jäävät parhaiten mieleen silloin, kun niihin liittyy paljon tunteita.

Kun korkeassa asemassa olevaa epäillään rikoksesta tai muusta tunteita herättävästä asiasta, uutinen saattaa herättää esimerkiksi vahingoniloa tai sääliä.

Ajatelkaapa vaikkapa pääministerin taannoisia naisseikkailuja. Miten tämä sitten pätee ekorakentamiseen tai nollaenergiarakennusten luomiseen?

"Kaikkeen inhimilliseen oppimiseen liittyy, että jos asiassa on tunnetta, se jää muistiin Mustonen sanoo.

Vaikka valitetaan, että uutiset ovat niin negatiivisia, myönteisestä asiasta on vaikea saada yhtä kiinnostavaa juttua. Ihminen on ikävä kyllä sillä tavalla raadollinen.

Kielteinen julkisuus leimaa usein ihmisiä, vaikka jälkeenpäin todettaisiin uutinen tai kertomus perättömäksi. Mustosen mukaan virheellisiä käsityksiä on vaikea muuttaa.

Uutisten virheetkin jäävät helposti ihmisten mieleen asianmukaisista oikaisuista huolimatta. Siksi virheellisten käsitysten syntymistä ehkäistäisiin sillä, ettei asioita keskeneräisinä hehkutettaisi.

Mustosen mukaan uutisointi on toisinaan harhaanjohtavaa etenkin julkkisten yksityiselämästä kirjoitettaessa, vaikka suoranaisia virheitä ei olisikaan.

Kaiken kaikkiaan internetin käyttö on yleistynyt vuosi vuodelta koko 2000-luvun. Nykyään tietoverkkoa käyttää jo 79 % kansalaisista. Alle 30-vuotiaista nettiä käyttää lähes jokainen.

Yleisimpiä tapoja käyttää internetiä ovat sähköpostin käyttö, tiedon etsiminen tavaroista ja palveluista ja pankkiasioiden hoitaminen.

Verkkopankit ovat myös yli 50- ja 60-vuotiaiden suosiossa. Hieman aiempaa suositumpia käyttötapoja ovat myös muun muassa internetpuhelut (Skype) ja käytettyjen tavaroiden ostaminen (tavaratorit, huutokaupat), joita kumpaakin harrastavat noin viidesosa nettiä käyttävistä suomalaisista.