Sain kutsun tällaiseen keräilykeskusteluun

Sain Twitter kutsun alla olevaan keskusteluun ja yritän hahmottaa, onko minulla annettavaa? Vastailen rivien välissä.  Millaiset firmat hyödyntävät sosiaalista mediaa? Mieleni tekisi vastata, että promillefirmat.

Tässä viesti kaikessa avoimuudessaan ;) jjanhone: moi helge! kiinnostaako olla mukana keräämässä yhteisöllisesti some-caseja? tule mukaan:

Sivusto on beta-vaiheessa, julkaistaan tämä isommalle yleisölle kauniin leiskan kera vähän myöhemmin. Lue lisää wikin taustasta.

Tervetuloa www.sosiaalinenmedia.org:iin!

Siinä missä blogilista.fi kokoaa yhteen suomalaiset blogit sosiaalinenmedia.org kokoaa yhdelle sivustolle (etenkin) suomalaisten organisaatioiden ja yhteisöjen sosiaalisen median (some) julkiset ratkaisut. Sivusto on yksi eoppimiskeskuksen wikin alueista ja se on kaikille avoin: kuka tahansa voi lukea sitä ja kuka tahansa kirjautunut käyttäjä voi lisätä omia esimerkkejään sosiaalisen median hyödyntämisestä niin julkishallinnossa kuin yrityselämässä. Sosiaalinenmedia.org haluaa kasvaa tietopankiksi, joka osaa vastata mm. seuraaviin kysymyksiin:

- mitkä kunnat käyttävät Facebookia

- millä yrityksillä on Twitter-tunnus

- miten nuorisotyötä tehdään YouTubessa

- miten blogeja on käytetty biologian opetukseen

- mitä sosiaalisen median palveluita käytetään lastenvaatteiden asiakastukeen

- miten edistää matkailua Foursquaren avulla

- miten koulukiusaamista ehkäistään sosiaalisissa medioissa

- (jatka listaa)

HELGE: Minun pitää tutustua Foursquareen. Se sopii mainiosti oppiaineeksi ennen Tallinn BlogFest 2010 viikon kuluttua.

Ohje

Sosiaalisen median esimerkit lisätään sivuille (Add - Page), jotka nimetään asiakokonaisuuden mukaan. Pienet yksiköt voivat laittaa kaikki some-esimerkkinsä samalle sivulle (tyyliin: "Kunnan x alakoulun y someilu", "Nakkikioski z somessa"), kun taas isommat projektit jaetaan omille sivuilleen aiheen mukaan (esim. "Tampereen kaupunki Twitterissä", "Porin nuorisotyö somessa", "Nokia N8 somessa", "Sokos Facebookissa"). Lisää sivulle avainsanoja (labels), jotta sivut löytyvät hauista ja alla olevasta avainsanapilvestä. Avainsanat ovat yhden sanan mittaisia, kirjoita siis sanaryhmät yhteen (käsityönmuseo, creativecommons).

Jos Confluence on sinulle uusi tuttavuus, voit testailla sen ominaisuuksia kirjauduttuasi esimerkiksi tällä sivulla.

Sivun yläpalkin haku hakee koko eoppimiskeskuksen wikistä, kun taas tämä haku hakee sisältöjä vain sosiaalinenmedia.org:sta.

HELGE: Lonkalta heittäisin, ettei suomalaiset yritykset ole oivaltaneet Somea ja sen mahdollisuuksia ollenkaan. Some ei ole mikään markkinoinnin ja myynnin pikaratkaisua. Hyödyt tulevat vasta vuosien uurastuksen jälkeen, mutta sama pätee kaikkeen markkinointiin.

Aivan Uudeksi Muuttiminen Sosiaalisen Median Voimalla

Olen pitkin kevättä hyödyntänyt vanhaa materiaalia selvittääkseni, miten 1990-luvun lamasta selvittiin, miten silloisesta kuopasta noustiin ja porskuteltiin kohti uutta. Lama ei tappanut kaikkea yritystoimintaa, metsäteollisuus löysi uuden vaihteen kansainvälistymällä ja Nokia Saagan tunnemme kaikki.

Silloinkin oli rohkeutta hakeutua kohti uutta ja tuntematonta.

Mutta liian monet juoksivat laput silmillä kännykkäjätin perässä, kasvattivat toimintaansa ilman selkeää omaa strategiaa. Kone- ja laitepuolella suomalaiset alihankintayritykset ovat tällä kertaa vaarassa ajautua samaan, jos he eivät pysty kehittämään omia, itsenäisiä visioita ja strategioita tulevaisuudesta ja sen haltuunotosta.

Suurten perässä juokseminen voi olla kohtalokasta, koska suomalaiset suuryritykset eivät nojaa kasvussaan pelkästään kansallisiin toimijoihin. Mukana pysyvät vain ne, joilla on voimaa itsenäiseen toimintaan maailmanlaajuisesti (tai valitulla markkina-alueella).

MUUTTUMINEN JOKSIKIN AIVAN UUDEKSI

SoMeTu on opettavainen kehitystarina myös yrityselämän tarpeista katsoen. Sometun ydinporukat ovat murtautuneet ulos opetusluokistaan ja koulutusyksiköistään ja verkottuneet ensin kotimaassa, mutta Kotkassa näkyi merkkejä kansainvälistymisen (englanti) sillanrakennuksen vahvistumisesta.

Verkossa oppiminen olisi lyhyin ja nopein tie pk-yrityksillemme uusien tietojen hankkimiseen. Kansainvälistymistäkin yritykset voisivat ensin harjoitella Sometu-ympäristössä. Suomessa asuvat muunmaalaiset ovat voimavara, jolta saisimme vaivatta tietoa uusien kohdealueiden kielestä, kulttuurista ja mahdollisista bisnesmahdollisuuksita.

Maahanmuuttajat voisivat Sometussa vinkata yrittäjille, mitkä tuotteet ja palvelut ovat kiinnostavia ostajien näkökulmasta heidän kotimaissaan. Osaammeko hyödyntää tätä valmista ja helposti tarjolla olevaa tietoa?

CONNECTING PEOPLE

Yhteyksien solmiminen onnistuu tietenkin verkossa, mutta yhtä hyvin voimme lähestyä maahanmuuttajia toreilla, kahviloissa ja työpaikoilla. Hyvin toimivan verkoston logiikkaan kuuluu kaaoksen ymmärtäminen ja erilaisuuden hyväksyminen. Mitä aloitteellisempia ja uteliaampia olemme, sitä nopeammin opimme yhdessä muiden kanssa, mikä toiminta olisi viisaita, kun lamasta tällä kertaa yritetään irti.

OPPIVA ORGANISAATIO

Maailma ei muutu totaalisesti toisenlaiseksi hetkessä, joten OPPIVA ORGANISAATIO JA IHMINEN onnistuu muutosprosessissaan, kun vain päättää, että nyt on aika lähteä liikkeelle - muutoksen tielle. Paremmat ajat evät tule odottamalla. Innovaatiot syntyvät vain tahdonvoimalla ja tekemällä. Uutta ei voi oppia, jos hiihtää samoja latuja ja sauvakävelee tutuiksi tulleilla reiteillä. Henkisen pururadan [mindset] kehittämistalkoisiin on parasta lähteä nyt eikä viidestoista yö.

Tässä kuvassa ennakoimme 16 vuotta sitten verkottuneiden ja mobiileiden työtapojen tuloa puunhankinnan arvoketjun hallinntaan. Silloin tärkeitä avainsanoja olivat GPS, mobiilit työkalut, SMS, pikaviestintä jne.

Avoin yhteistyö törmäsi silloin usein organisaation sisäisiin raja-aitoihin.

Tänään haasteena on firman [organisaation] ulkopuolella olevien raja-aitojen kaataminen. Sometulaiset ovat yksilötasolla lähteneet purkamaan ulkoisia esteitä opetuksen ja oppimisen edistämiseksi.

Yrityksillä ja yrittäjillä olisi nyt oivat tilaisuus copy-pastata valmiita kokemuksia, mutta ennen kaikkea tutkia sitä ennakkoluulottomuutta, joka itseohjautuvassa organisaatiossa edistää muutosta joksikin "ihan toiseksi".