Sain kutsun tällaiseen keräilykeskusteluun

Sain Twitter kutsun alla olevaan keskusteluun ja yritän hahmottaa, onko minulla annettavaa? Vastailen rivien välissä.  Millaiset firmat hyödyntävät sosiaalista mediaa? Mieleni tekisi vastata, että promillefirmat.

Tässä viesti kaikessa avoimuudessaan ;) jjanhone: moi helge! kiinnostaako olla mukana keräämässä yhteisöllisesti some-caseja? tule mukaan:

Sivusto on beta-vaiheessa, julkaistaan tämä isommalle yleisölle kauniin leiskan kera vähän myöhemmin. Lue lisää wikin taustasta.

Tervetuloa www.sosiaalinenmedia.org:iin!

Siinä missä blogilista.fi kokoaa yhteen suomalaiset blogit sosiaalinenmedia.org kokoaa yhdelle sivustolle (etenkin) suomalaisten organisaatioiden ja yhteisöjen sosiaalisen median (some) julkiset ratkaisut. Sivusto on yksi eoppimiskeskuksen wikin alueista ja se on kaikille avoin: kuka tahansa voi lukea sitä ja kuka tahansa kirjautunut käyttäjä voi lisätä omia esimerkkejään sosiaalisen median hyödyntämisestä niin julkishallinnossa kuin yrityselämässä. Sosiaalinenmedia.org haluaa kasvaa tietopankiksi, joka osaa vastata mm. seuraaviin kysymyksiin:

- mitkä kunnat käyttävät Facebookia

- millä yrityksillä on Twitter-tunnus

- miten nuorisotyötä tehdään YouTubessa

- miten blogeja on käytetty biologian opetukseen

- mitä sosiaalisen median palveluita käytetään lastenvaatteiden asiakastukeen

- miten edistää matkailua Foursquaren avulla

- miten koulukiusaamista ehkäistään sosiaalisissa medioissa

- (jatka listaa)

HELGE: Minun pitää tutustua Foursquareen. Se sopii mainiosti oppiaineeksi ennen Tallinn BlogFest 2010 viikon kuluttua.

Ohje

Sosiaalisen median esimerkit lisätään sivuille (Add - Page), jotka nimetään asiakokonaisuuden mukaan. Pienet yksiköt voivat laittaa kaikki some-esimerkkinsä samalle sivulle (tyyliin: "Kunnan x alakoulun y someilu", "Nakkikioski z somessa"), kun taas isommat projektit jaetaan omille sivuilleen aiheen mukaan (esim. "Tampereen kaupunki Twitterissä", "Porin nuorisotyö somessa", "Nokia N8 somessa", "Sokos Facebookissa"). Lisää sivulle avainsanoja (labels), jotta sivut löytyvät hauista ja alla olevasta avainsanapilvestä. Avainsanat ovat yhden sanan mittaisia, kirjoita siis sanaryhmät yhteen (käsityönmuseo, creativecommons).

Jos Confluence on sinulle uusi tuttavuus, voit testailla sen ominaisuuksia kirjauduttuasi esimerkiksi tällä sivulla.

Sivun yläpalkin haku hakee koko eoppimiskeskuksen wikistä, kun taas tämä haku hakee sisältöjä vain sosiaalinenmedia.org:sta.

HELGE: Lonkalta heittäisin, ettei suomalaiset yritykset ole oivaltaneet Somea ja sen mahdollisuuksia ollenkaan. Some ei ole mikään markkinoinnin ja myynnin pikaratkaisua. Hyödyt tulevat vasta vuosien uurastuksen jälkeen, mutta sama pätee kaikkeen markkinointiin.

Mennään metsään puuta ja muuta hakemaan

Miten innovaatioita tehtaillaan tulevaisuudessa sosiaalista mediaa ja sosiaalisia verkostoja hyödyntäen?

Mielessäni on mielenkiintoinen kokonaisuus, joka realisoituessaan johtaa sellaiseen, jota olemme eri teitä pitkään tavoitelleet.

Olemme lähestyneet asiaa "Global Open Innovation & Co-creation" mantraakin hyödyntäen.

Testipenkissä useita kohteita, joissa Ciscon, IBM:n, Oraclen, WebEx ja Nokian kehittämää UCC = "unified communication and control" alustoja voi hyödyntää metsäteollisuuden koko arvoketjun kehittämisessä.

1. kannolta alkaen
   
2. raaka-ainelogistiikka
3. jalostus ja jatkojalostus
4. suunnittelu (arkkitehdit ja rakennussuunnittelu)
   
5. rakennuttajat
   
6. rahoittajat ja sijoittajat
   
7. kiinteistökauppiaat (tämä selittää mielenkiintoni Iggloon)
   
8. loppukäyttäjät

Tuossa ketjussa on lisäksi logistiikan hallintaa, sisustuksen valmistusta puusta ja muusta, sekä puupohjaisten komponenttien teollista tuotantoa.

Muutoslupaukset ovat dramaattisia

Ensin on saatava muutama hanke pelittämään. Emme ole puolellakaan sanalla yrittäneet myydä uutta kokonaisuutta, kunnes asteittain oivalsimme, ettei tämän alan osaajista ja testaajista ole maassamme ylitarjontaa.

Amerikassa tarjontaa on, mutta metsään ja rakentamiseen, bioenergiaan, bioteknologiaan erikoistuneita ei näkyvästi sielläkään.

Sosiaalisen Median sovellukset ovat tähän asti uponneet high-techiin ja media-alaan, mutta monet muut tietointensiiviset alat (rakentaminen, metsäteollisuus, metalliteollisuus) eivät ole vielä korvaansa lotkauttaneet. Onko kukaan edes kertonut?

Perinteiset toimialat elävät omissa sisäisissä, suljetuissa verkoissaan, joista ei ole "edes sontaluukkua" ulkomaailmaan.

Tuloksena on ongelmien, viestintävirheiden ja katastrofien kasaantuminen.

1. Stora Enso - Kemijärvi
2. Nokia - Bochum
3. Nokian vesi - vesikatastrofin katastrofaalinen hoito
   
4. Tuusulan ideapark - ministerit ja mediat sotkussa
   
5. Ulkoministeri - tekstiviestien takia lähtö
   
6. Puutullit - vastakkainasettelun paluu Suomi - Venäjä suhteissa
   

Yhteisenä nimittäjänä näillä on "sosiaalinen konflikti" tai "vuorovaikutuksen heikkous" tai "ajautuminen yhteiskunnasta erilleen omaan maailmaan" (poliitikkojen vallantavoittelu, metsäyhtiöiden jähmettyminen omaan markkinarakoonsa jne).

Näkisin, että sadoista tuhansiin henkilöitä työllistävissä yrityksissä "sosiaaliset innovaatiot" tulisivat parhaiten oikeuksiinsa.

Pienissä yhteisöissä sorrutaan näpertelyyn

Metsäteollisuuden sosiaalisen verkottumisen globaali toimintaympäristö pitää sisällään kannolta jalostukseen, suunnittelusta rakennuttajille, ja loppupäässä kuluttuja "koko jalostusketjun maksajana".

Arvoketjussa UCC takaa esteettömän ja nopean viestinnän. Se on keino kehittää uinuvia toimialoja.

Resepti toimii metsäalan jättiyrityksissä, mutta nämä suurimmat eivät välttämättä osta ratkaisua "pikkunarikoilta", koska saavat saman asian kovemmalla hinnalla IBM:ltä, Tieto Entorilta, Ciscolta, WebEx tai muulta megafirmalta.

Tarkoitan aivan uudenlaista "sosiaalista arkkitehtuuria", joka tekee tuloaan, jota mekin Basecampissa olemme harjoitelleet. Näillä vehkeillä ja metodeilla pienetkin toimijat voivat ponnistaa nopeasti maailmanluokan tietoisuuteen.

Tarkoittamallani metodilla voidaan purkaa ongelmia pientalorakentamisessa. Sosiaalisia verkostoja hyödyntämällä innovaatioiden rakentaminen uudistuus. Maailmanlaajuinen yhteistyö "onnistuu heittämällä", mutta näkyvää jälkeä syntyy vain, jos taustalla on riittävästi tuotantokapasiteettia (Oltava toimituskykyä = Able to Deliver).

Sadasta tuhannen henkilön firmoista olisi hyvä aloittaa. Tämä on kaikki on sitä laajaa konseptia, jonka synnytystuskissa on taaperreltu vuosituhannen alusta alkaen. Erikokoiset ja näköiset harjoitusottelut ovat osoittaneet, että konsepti on "geneerinen" eli on toimialariippumaton.

Vertailevaa tietoa talopaketeista

Yritän miettiä, miten joku voi ostaa talopaketin olemattomilla katalogitiedoilla. Omakotitalon ostaminen ja projektin kunniallinen loppuun vieminen on tavallisen ihmisen suurimpia projekteja.

Valmista omakotitaloa maksetaan nykylainajärjestelmillä parikymmentä vuotta. Talon ostamista pitäisi harkita huolella kuin lapsen tekemistä, koska lapsi elää rinnalla, tarvitse huolta, hoivaa ja tukea vähintään yhtä kauan.

Voisiko sosiaalisella medialla, blogeilla, facebookilla, twitterillä, vuorovaikutteisilla pikaviestimillä olla joku rooli taloa ostettaessa? Miksi ryntäämme suin päin sumeilematta taloa ostamaan? Miksi emme vaadi perusteellisempaa tietoa?

1. materiaaleista
2. rakenneratkaisuista
3. rakenteiden kestävyydestä
4. lämpöeristyksestä (kuinka paljon talo nielee lämmitysenergiaa läpi vuoden?)
   
5. ikkunoiden ja ovien toimivuudesta
6. sisustusmateriaalien terveellisyydestä (talossa eletään loppuelämä)
7. tuijotamme pohjaratkaisua
8. ovatko huoneet oikeissa paikoissa? (tilaratkaisut)
9. mitä materiaaleja lattiassa ja katossa
10. millaisia homehtumisen riskejä on?
11. talot eivät ole ikuisia: millainen kunnossapitosuunnitelma?
    

Kirjoitin aikaisemmin tänään vertailevista portaaleista. Niissä kyllä käsitellään viimeisimpiä kännyköitä ja digikameroita, mutta talopakettien vertailu saattaa jäädä puolitiehen. Suomi 24 tuntia keskustelee saattaisi valottaa vuorovaikutuksen roolia, merkitystä ja tasoa.

Olen joskus hakenut tietoa ekorakentamisesta ja olen löytänyt pintapuhetta. Kokonaiskuvan rakentaminen on kuitenkin yksilön toimeliaisuuden varassa.

Blogin kirjoittaminen omasta projektistani on vielä kesken. Punaista lankaa en ole tarinalleni löytänyt. Ylämäen tiedot ovat vielä hapuilevia. Kovaa asiaa itse rakennuksesta on sangen vähän. Mikä on estänyt huolellisen kertomisen?

Social Marketing