Mennään metsään puuta ja muuta hakemaan

Miten innovaatioita tehtaillaan tulevaisuudessa sosiaalista mediaa ja sosiaalisia verkostoja hyödyntäen?

Mielessäni on mielenkiintoinen kokonaisuus, joka realisoituessaan johtaa sellaiseen, jota olemme eri teitä pitkään tavoitelleet.

Olemme lähestyneet asiaa "Global Open Innovation & Co-creation" mantraakin hyödyntäen.

Testipenkissä useita kohteita, joissa Ciscon, IBM:n, Oraclen, WebEx ja Nokian kehittämää UCC = "unified communication and control" alustoja voi hyödyntää metsäteollisuuden koko arvoketjun kehittämisessä.

1. kannolta alkaen
   
2. raaka-ainelogistiikka
3. jalostus ja jatkojalostus
4. suunnittelu (arkkitehdit ja rakennussuunnittelu)
   
5. rakennuttajat
   
6. rahoittajat ja sijoittajat
   
7. kiinteistökauppiaat (tämä selittää mielenkiintoni Iggloon)
   
8. loppukäyttäjät

Tuossa ketjussa on lisäksi logistiikan hallintaa, sisustuksen valmistusta puusta ja muusta, sekä puupohjaisten komponenttien teollista tuotantoa.

Muutoslupaukset ovat dramaattisia

Ensin on saatava muutama hanke pelittämään. Emme ole puolellakaan sanalla yrittäneet myydä uutta kokonaisuutta, kunnes asteittain oivalsimme, ettei tämän alan osaajista ja testaajista ole maassamme ylitarjontaa.

Amerikassa tarjontaa on, mutta metsään ja rakentamiseen, bioenergiaan, bioteknologiaan erikoistuneita ei näkyvästi sielläkään.

Sosiaalisen Median sovellukset ovat tähän asti uponneet high-techiin ja media-alaan, mutta monet muut tietointensiiviset alat (rakentaminen, metsäteollisuus, metalliteollisuus) eivät ole vielä korvaansa lotkauttaneet. Onko kukaan edes kertonut?

Perinteiset toimialat elävät omissa sisäisissä, suljetuissa verkoissaan, joista ei ole "edes sontaluukkua" ulkomaailmaan.

Tuloksena on ongelmien, viestintävirheiden ja katastrofien kasaantuminen.

1. Stora Enso - Kemijärvi
2. Nokia - Bochum
3. Nokian vesi - vesikatastrofin katastrofaalinen hoito
   
4. Tuusulan ideapark - ministerit ja mediat sotkussa
   
5. Ulkoministeri - tekstiviestien takia lähtö
   
6. Puutullit - vastakkainasettelun paluu Suomi - Venäjä suhteissa
   

Yhteisenä nimittäjänä näillä on "sosiaalinen konflikti" tai "vuorovaikutuksen heikkous" tai "ajautuminen yhteiskunnasta erilleen omaan maailmaan" (poliitikkojen vallantavoittelu, metsäyhtiöiden jähmettyminen omaan markkinarakoonsa jne).

Näkisin, että sadoista tuhansiin henkilöitä työllistävissä yrityksissä "sosiaaliset innovaatiot" tulisivat parhaiten oikeuksiinsa.

Pienissä yhteisöissä sorrutaan näpertelyyn

Metsäteollisuuden sosiaalisen verkottumisen globaali toimintaympäristö pitää sisällään kannolta jalostukseen, suunnittelusta rakennuttajille, ja loppupäässä kuluttuja "koko jalostusketjun maksajana".

Arvoketjussa UCC takaa esteettömän ja nopean viestinnän. Se on keino kehittää uinuvia toimialoja.

Resepti toimii metsäalan jättiyrityksissä, mutta nämä suurimmat eivät välttämättä osta ratkaisua "pikkunarikoilta", koska saavat saman asian kovemmalla hinnalla IBM:ltä, Tieto Entorilta, Ciscolta, WebEx tai muulta megafirmalta.

Tarkoitan aivan uudenlaista "sosiaalista arkkitehtuuria", joka tekee tuloaan, jota mekin Basecampissa olemme harjoitelleet. Näillä vehkeillä ja metodeilla pienetkin toimijat voivat ponnistaa nopeasti maailmanluokan tietoisuuteen.

Tarkoittamallani metodilla voidaan purkaa ongelmia pientalorakentamisessa. Sosiaalisia verkostoja hyödyntämällä innovaatioiden rakentaminen uudistuus. Maailmanlaajuinen yhteistyö "onnistuu heittämällä", mutta näkyvää jälkeä syntyy vain, jos taustalla on riittävästi tuotantokapasiteettia (Oltava toimituskykyä = Able to Deliver).

Sadasta tuhannen henkilön firmoista olisi hyvä aloittaa. Tämä on kaikki on sitä laajaa konseptia, jonka synnytystuskissa on taaperreltu vuosituhannen alusta alkaen. Erikokoiset ja näköiset harjoitusottelut ovat osoittaneet, että konsepti on "geneerinen" eli on toimialariippumaton.