2007.12.15 09.12 | Rakennetaanko Kemijärvelle Biojalostamo?
Poikkesin Pohjois-Suomessa. Kemijärvellä suunnitellaan biojalostamoa lakkautettavan Kemijärven sellutehtaan tilalle. Suunnitelma perustuu puun ja biomassan keruuseen nykyiseltä hankinta-alueelta ja erityisesti nuorten kasvumetsien harvennuksesta.
Keskustelin aiheesta sekä Kemissä että Tampereella. Meillä on ideoita (Finnoflag), jotka mahdollistaisivat tuottavuuden moninkertaistamisen. Tarkoituksena on avata keskustelut aiheesta:
Poikkesin Pohjois-Suomessa. Kemijärvellä suunnitellaan biojalostamoa lakkautettavan Kemijärven sellutehtaan tilalle. Suunnitelma perustuu puun ja biomassan keruuseen nykyiseltä hankinta-alueelta ja erityisesti nuorten kasvumetsien harvennuksesta.
Keskustelin aiheesta sekä Kemissä että Tampereella. Meillä on ideoita (Finnoflag), jotka mahdollistaisivat tuottavuuden moninkertaistamisen. Tarkoituksena on avata keskustelut aiheesta:
- Stora Enso
- Kemijärvi
- UPM
- MB
- Metsäteollisuus ry
- VTT
- KCL
Stora Enso kaavailee kuitenkin, että Kemijärven tehtailta vapautuvat puuvirrat ohjataan SE:n Kemin ja Oulun tehtaille. Noin 60 miljoonaa Euroa maksavalla muutoshankkeella sellunkeittoon menevän hakkeen sisältämät niin sanotut hemiselluloosat jalostettaisiin etanoliksi. Siitä tulisi kolmannes Suomen tarvitsemasta bensiinin biopohjaisesta lisäaineesta.
Sellutehtaan tuotanto laskisi nykyisestä noin 13 prosenttia, mutta hemisellulosasta puhdistettu sellu soveltuu tekstiilikuitujen raaka-aineeksi. Sen hinta on kaksinkertainen paperiselluun nähden eli 1 200 dollaria tonnilta.
Kemijärven sellutehtaan tuotantosuunnan muuttaminen biodiesellaitokseksi tulisi maksamaan 200 miljoonaa euroa. Toteutuessaan se tuottaisi 44 prosenttia EU:n Suomelle asettaman liikennedieselin tavoitteesta.
Selluprofessori Johan Gullichsenin mielestä etanolihanke on mielenkiintoinen ja teknisesti täysin mahdollinen. Hän kommentoi asiaa Helsingin Sanomat Talous sivulla 12.12.2007.
"Ehdotus on ajan hermolla sen vuoksi, että maailmalla kehitellään nyt uusiutuvia vaihtoehtoja kuitutuotteisiin. Tässä ei tarvitse pyörää keksiä uudelleen", Gullichsen sanoo.
Gullichsenin ollessa Ahlström-konsernin hallituksen puheenjohtaja yhtiön Varkauden sellu-tehtaalle rakennettiin vastaava prosessi koivukuidulle. Siinä erotettiin hydrolyysillä koivukuidusta ksylitolin raaka-ainetta, mutta aika ei vielä silloin ollut kypsä tuotteen maailmanmarkkinoille.
"Puutakin riittää pohjoisessa. Siihen en ota kantaa, halutaanko se tulevaisuudessa käyttää tehtaalla vai kuljettaa muualle", Gullichsen toteaa diplomaattisesti.
Stora Enso osti Ahltstromilta aikoinaan Varkauden tehtaat ja on ilmoittanut päätöksestään rakentaa biodiesel-pilottilaitoksen Varkauteen. Tämän pilotin investointikustannukset ovat 14 - 20 miljoonaan euroon. Täysimittakaavan laitos maksaa 220 - 250 miljoonaa euroa.
Samankaltaisia suunnitelmia on UPM:lla, joka ei vielä ole osoittanut omalle biodiesel-laitokselleen paikkaa. Muillakin yhtiöillä on ajatuksia biojalostamoiden rakentamisesta.
Ministeri Tarja Cronberg on tutustunut Kemijärven hankesuunnitelmaan. Jatkossa Kemijärven tehdas tuottaisi merkittävän osan Suomen bensiinin biopohjaisesta lisäaineesta sekä erikoissellua, joka ei häiritsisi paperisellun markkinoita.
Sellutehtaan tuotanto laskisi nykyisestä noin 13 prosenttia, mutta hemisellulosasta puhdistettu sellu soveltuu tekstiilikuitujen raaka-aineeksi. Sen hinta on kaksinkertainen paperiselluun nähden eli 1 200 dollaria tonnilta.
Kemijärven sellutehtaan tuotantosuunnan muuttaminen biodiesellaitokseksi tulisi maksamaan 200 miljoonaa euroa. Toteutuessaan se tuottaisi 44 prosenttia EU:n Suomelle asettaman liikennedieselin tavoitteesta.
Selluprofessori Johan Gullichsenin mielestä etanolihanke on mielenkiintoinen ja teknisesti täysin mahdollinen. Hän kommentoi asiaa Helsingin Sanomat Talous sivulla 12.12.2007.
"Ehdotus on ajan hermolla sen vuoksi, että maailmalla kehitellään nyt uusiutuvia vaihtoehtoja kuitutuotteisiin. Tässä ei tarvitse pyörää keksiä uudelleen", Gullichsen sanoo.
Gullichsenin ollessa Ahlström-konsernin hallituksen puheenjohtaja yhtiön Varkauden sellu-tehtaalle rakennettiin vastaava prosessi koivukuidulle. Siinä erotettiin hydrolyysillä koivukuidusta ksylitolin raaka-ainetta, mutta aika ei vielä silloin ollut kypsä tuotteen maailmanmarkkinoille.
"Puutakin riittää pohjoisessa. Siihen en ota kantaa, halutaanko se tulevaisuudessa käyttää tehtaalla vai kuljettaa muualle", Gullichsen toteaa diplomaattisesti.
Stora Enso osti Ahltstromilta aikoinaan Varkauden tehtaat ja on ilmoittanut päätöksestään rakentaa biodiesel-pilottilaitoksen Varkauteen. Tämän pilotin investointikustannukset ovat 14 - 20 miljoonaan euroon. Täysimittakaavan laitos maksaa 220 - 250 miljoonaa euroa.
Samankaltaisia suunnitelmia on UPM:lla, joka ei vielä ole osoittanut omalle biodiesel-laitokselleen paikkaa. Muillakin yhtiöillä on ajatuksia biojalostamoiden rakentamisesta.
Ministeri Tarja Cronberg on tutustunut Kemijärven hankesuunnitelmaan. Jatkossa Kemijärven tehdas tuottaisi merkittävän osan Suomen bensiinin biopohjaisesta lisäaineesta sekä erikoissellua, joka ei häiritsisi paperisellun markkinoita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti