lauantaina, syyskuuta 14, 2013

Heinola, Nordautomation, Renholmen, Penope, HewSaw… Jyväskylässä

Suomi elää metsästä. Joskus ajateltiin, että metsätyöllä elää ja puukaupalla rikastuu. Entisinä aikoina hankintapuut myytiin sille yhtiölle, joka suostui ne ostamaan. Nyt puunostajat kilpailevat metsänmyyjien puista. Sosiaalisessa mediassa kysellään neuvoja, kenelle leimikot kannattaa myydä?

Puukauppa sähköistyy: huhtikuusta alkaen koko valtakunnassa ollut mahdollista tehdä puukauppaa sähköisesti.  Ostajia on rekisteröitynyt kuutisenkymmentä.

Kainuussa ensimmäisenä puumarkkinapaikan ottivat käyttöön Sotkamon metsänhoitoyhdistys ja Kajaanin, Paltamon ja Ristijärven alueella toimiva metsänhoitoyhdistys Kainuu. Nyt mukana ovat kaikki metsänhoitoyhdistykset Kainuun alueella. Netissä on sähköinen ilmoitustaulu (www.puumarkkinat.fi).
  1. Ensiksi metsänomistajalle laaditaan puunmyyntisuunnitelma
  2. Suunnitelma siirretään sähköiseen palveluun
  3. Metsänomistaja voi myydä itse kohdettaan tai valtuuttaa metsänhoitoyhdistyksen hoitamaan kaupantekoa
Sähköisellä ilmoitustaululla näkyvät sijainnin lisäksi puutavaralajit, hakkuutyypit ja mottimäärät.

Kainuussa Kuhmo Oy (www.kuhmo.fi) ostaa metsänomistajilta tukkivaltaisia leimikoita. Harvestian (www.harvestia.fi)  kysyntä kohdistuu erityisesti havutukkivaltaisiin kohteisiin, mutta koivukuitukin kiinnostaa. Iivari Mononen (www.iivarimonen.fi) ostaa pylväitä ja pylväsaihioiksi soveltuvia mäntyvaltaisia leimikoita kilpailukykyisin hinnoin.

Vuodesta 1988 alkaen on Kuhmo Oy investoinut 90 miljoonalla eurolla. Investoinnit ovat kohdistuneet muun muassa pientukkien sahauslinjaan.

Lisäksi Kuhmo on investoinut sahanpurusta briketeiksi puristavaan linjaan.
Viime aikoina investoinnit ovat olleet varovaisia, johtuen sahojen yleisesti vaikeasta tilanteesta.

Yhtiön raaka-ainetarve on vuodessa 800 000 kiintokuutiota, josta mäntytukin osuus on 80 prosenttia. Parruiksi sahataan normaalisti kuitupuuksi menevää tavaraa.

Puuta Kuhmo Oy:n 35 hehtaarin tontille ajetaan Kainuusta ja Pohjois-Karjalan pohjoisosista; Nurmeksesta ja Lieksasta. Aiemmin puuta tuli Venäjältäkin, mutta Venäjän WTO-jäsenyyden jälkeen ei ole tullut yhtään kuormaa.
Kuhmo Oy sahaa pienestä puusta sahatavaraa suureen maailmaan. Egyptin-parruja käytetään kohdemaissa rakennustelineiden raaka-aineena.

Se on siitä hyvä tuote, että talvella ei tarvitse tehdä muuta kuin viedä laivaan. Kesällä parrut käsitellään sinistymistä estävällä aineella. Muuten tuoreena vietävää tavaraa.

DSC00049

Kuva: Helge V. Keitel, KK-Net, Jyväskylä, Finland (2013)

Jos sinulla on tukkivaltainen leimikko ympäri vuoden liikennöitävän tien varressa kangasmaalla, niin voit pyytää leimikostasi hyvän hinnan.

Pölkky Metsä ilmoittaa: “Metsänomistaja! Ota yhteyttä hankintatoimistoon tai paikallisiin puunostajiin ja tee hyvä puukauppa.”

Kajaani Wood Oy:n sahaamasta puusta tulee 90 prosenttia Kainuun yksityismetsistä. Pölkyn perheeseen kuuluva saha sijaitsee 3.9.2012 lähtien Kajaanin Tihisenniemellä. Ensimmäinen toimintavuosi on sujunut yllättävän positiivisissa merkeissä.

Pölkky Oy:lle UPM:n sahan hankkiminen tarjosi mahdollisuuden kasvuun etelään päin. Pölkyn perheeseen kuuluu neljä sahaa. Työntekijöitä joko suorassa työsuhteessa tai alihankintojen kautta on yhteensä noin 300.
  1. Pölkky Oy Kuusamossa
  2. Kitkawood Kuusamossa
  3. Ulea Oy Taivalkoskella
  4. Kajaani Wood Oy Kajaanissa
Ansaintalogiikan ytimessä on, että kalleimman raaka-aineen eli tukin osuuden mahdollisimman hyvä talteenotto. Pölkky Metsä Oy:n puunhankinta työllistä noin 300 – 400 autoilijaa ja urakoitsijaa sekä heidän työntekijöitään.


Lähetä kommentti