Metsäteollisuus r.y.:n toimitusjohtajan Anne Brunilan mielestä Puutullit eivät houkuttele investoimaan Venäjällä.
Hänen mielestä suomalaiset eivät innostu venäläisten investointimaanittelusta.
Yritykset kasvattavat toimintaansa siellä, missä toimintaympäristö on hyvä, markkinat ja kysyntä kasvavat. Puutullit eivät Brunilan mielestä vaikuta kumpaankaan myönteisesti.
Yksikään toinen maa ei houkuttele ulkomaisia investointeja nostamalla maalle tärkeän vientiraaka-aineen tulleja, Brunila toteaa Kauppalehdessä.
Metsäteollisuuden investoinnit menevät Kiinaan, Aasiaan, Latinalaiseen Amerikkaan. Kaikissa näissä maissa käytetään aivan toisenlaisia investointikannustimia kuin vientitulleja.
Venäläiset ovat ilmoittaneet halustaan joustamaan vientitulliasiassa, jos suomalaiset suuntaavat metsäteollisuuden investointeja Venäjälle.
Konkreettisia päätöksiä lievennyksistä saadaan vielä odottaa. Teollisuus joutuu lähtemään siitä vaihtoehdosta, että puutullit nousevat Venäjän ilmoitusten mukaisesti.
StoraEnson viime viikolla tekemä päätös poistaa maastamme ylimääräistä kapasiteettia. Vanhat yksiköt eivät enää ole kannattavia. SE ilmoitti kohonneet raaka-ainekustannukset yhdeksi lopettamisen syyksi.
Pyöreän puun vientitulli nousee vuoden 2009 alkuun mennessä asteittain 50 euroon kuutiolta, joka käytännössä pysäyttää raakapuun tulon Venäjältä Suomeen.
Suomessa neljäsosa (25 %) teollisuuden käyttämästä puusta tulee venäjältä. Koivukuidussa osuus on peräti 40 %. Venäjällä arvioidaan olevan halua liikkua etenkin koivukuitupuun ja haavan kohdalla. Tällä on suuri merkitys Kaukopään toiminnan kannalta.
Tullin korotusten seuraukset suomalaiselle teollisuudelle ovat vakavat. On laskettu, että tämä voi viedä maastamme 16 000 - 20 000 työpaikkaa. Paljon riippuu siitä, saadaanko Suomen metsistä irti 10 - 15 miljoonaa kuutiota nykyistä enemmän.
Tähän pystytään nipulla erilaisia toimia, joita on listattu nykyisen hallituksen ohjelmaan.
Yritykset tekevät myös omia sopeutumistoimiaan. Muun muassa koivukuitua käyttäviä sellulinjoja on käännytetty havupuulle. Eukalyptusta ja siitä tehtyä sellua tuodaan jo Latinalaisesta Amerikasta Suomeen.
Paljon puuta käyttävässä Kymenlaaksossa tuontipuun osuus on puolet puun kulutuksesta. Pohjois-Karjalassa osuus on vielä tätäkin korkeampi.
Hänen mielestä suomalaiset eivät innostu venäläisten investointimaanittelusta.
Yritykset kasvattavat toimintaansa siellä, missä toimintaympäristö on hyvä, markkinat ja kysyntä kasvavat. Puutullit eivät Brunilan mielestä vaikuta kumpaankaan myönteisesti.
Yksikään toinen maa ei houkuttele ulkomaisia investointeja nostamalla maalle tärkeän vientiraaka-aineen tulleja, Brunila toteaa Kauppalehdessä.
Metsäteollisuuden investoinnit menevät Kiinaan, Aasiaan, Latinalaiseen Amerikkaan. Kaikissa näissä maissa käytetään aivan toisenlaisia investointikannustimia kuin vientitulleja.
Venäläiset ovat ilmoittaneet halustaan joustamaan vientitulliasiassa, jos suomalaiset suuntaavat metsäteollisuuden investointeja Venäjälle.
Konkreettisia päätöksiä lievennyksistä saadaan vielä odottaa. Teollisuus joutuu lähtemään siitä vaihtoehdosta, että puutullit nousevat Venäjän ilmoitusten mukaisesti.
StoraEnson viime viikolla tekemä päätös poistaa maastamme ylimääräistä kapasiteettia. Vanhat yksiköt eivät enää ole kannattavia. SE ilmoitti kohonneet raaka-ainekustannukset yhdeksi lopettamisen syyksi.
Pyöreän puun vientitulli nousee vuoden 2009 alkuun mennessä asteittain 50 euroon kuutiolta, joka käytännössä pysäyttää raakapuun tulon Venäjältä Suomeen.
Suomessa neljäsosa (25 %) teollisuuden käyttämästä puusta tulee venäjältä. Koivukuidussa osuus on peräti 40 %. Venäjällä arvioidaan olevan halua liikkua etenkin koivukuitupuun ja haavan kohdalla. Tällä on suuri merkitys Kaukopään toiminnan kannalta.
Tullin korotusten seuraukset suomalaiselle teollisuudelle ovat vakavat. On laskettu, että tämä voi viedä maastamme 16 000 - 20 000 työpaikkaa. Paljon riippuu siitä, saadaanko Suomen metsistä irti 10 - 15 miljoonaa kuutiota nykyistä enemmän.
Tähän pystytään nipulla erilaisia toimia, joita on listattu nykyisen hallituksen ohjelmaan.
Yritykset tekevät myös omia sopeutumistoimiaan. Muun muassa koivukuitua käyttäviä sellulinjoja on käännytetty havupuulle. Eukalyptusta ja siitä tehtyä sellua tuodaan jo Latinalaisesta Amerikasta Suomeen.
Paljon puuta käyttävässä Kymenlaaksossa tuontipuun osuus on puolet puun kulutuksesta. Pohjois-Karjalassa osuus on vielä tätäkin korkeampi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti