Energiatehokas rakentaminen

Saksasta ponnistavat maailmalle matalan energiakulutuksen passiivitalo, joissa selvitään ilman erillistä lämmitysjärjestelmää. Lämmityskustannukset saadaan kuriin paksuilla lämmöneristeillä, tiiviillä rakenteilla ja järkevällä ilmanvaihdolla. Erillistä lämmitysjärjestelmää, eli pattereita ja lämmitysvedenkiertoa ei tarvita.

1. Saksassa Passivhaus Institut tutkii passiivitalorakentamista
2. Saksalaisen konseptin suomalainen sovellus yleistyy meillä vähitellen
3. Muutamia passiivitaloja on meillä jo rakennettu
4. Suomessa yksi VTT:n pilottikohde toimii ilma erillistä lämmitysjärjestelmää
5. Suoraan Suomeen ei voida passiivitalon mallia kopioida
6. Pakkaspäivien varalle tarvitsemme varajärjestelmän
   

Ensimmäinen passiivitalo oli asuinkerrostalo, joka rakennettiin Saksan Darmstadtiin vuonna 1990. Sittemmin rakentamista on sovellettu:

1. julkisiin tiloihin
   
2. kouluihin
3. päiväkoteihin

Sitran energiaohjelman toimialajohtaja Seppo Junnila arvailee, että "parin vuoden kuluttua puolet uusista rakennuksista Suomessa on matalaenergiataloja". Ne eivät yllä energiakulutuksen vaatimuksiltaan passiivitalojen tasolle.

1. Passiivitaloissa lämmityskustannuksissa voidaan säästää jopa 80 prosenttia
2. Seuraava askel passiivitalosta on nollaenergiatalo
3. Nollaenergiatalo tuottaa itse käyttämänsä energian
4. Energian se keräät esimerkiksi julkisivun peittävistä aurinkopaneeleista
   
5. Ylimääräisen energian voi myydä eteenpäin

Nämä asiat ovat vielä teoriaa Suomessa.

1. Saksasta voimme ottaa mallia myös puun käyttämisestä julkisten rakennusten näkyvänä materiaalina
2. Saksalaisessa tiiviistä kylä- ja kaupunkirakentamisesta (Dorf) voisimme myös ottaa mallia
3. Tiivis rakentaminen vähentää liikkumiseen energiankulutusta

Terminologiaa:

1. Energiatehokas
2. Nollaenergiatalo
3. Passiivitalo
4. Matalaenergiatalo