Finndomolta nollaenergiatalo 2020

Pohjoismaiden suurin talopakettien toimittaja Finndomo tähtää nollaenergiataloihin vuoteen 2020 mennessä. Matalaenergiataloja tulee Finndomon tehtailta vuoden 2009 jälkeen. Finndomo valmistaa vuosittain 3 000 talopakettia. Yhtiöllä on valmistusta Suomessa ja Ruotsissa. Yritys tähtää entistä vahvemmin Baltiaan ja Venäjän jättimarkkinoille.

Energiatehokkuuden parantaminen on iso trendi koko rakennusalalla. Finndomo on valmistanut uutta nollaenergiastrategiaansa jonkin aikaa. Valmisteilla on kolmivaiheinen hankeohjelma. Onnistuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä yhteistyökumppaneiden kanssa.

• Pyhännän Rakennustuote Oy tulee markkinoille matalaenergiatalolla
• YIT Kodit ovat vuonna 2009 matalaenergiataloja
• NCC tuo konseptin toimistorakentamiseen

Suurin ruotsalaisyhtiö JM kertoi jo viime vuonna siirtymisestään matalaenergiataloihin vuonna 2009.

1. Ensimmäinen suomalainen passiivitalo valmistuu 2009 Vantaan Tikkurilaan
2. Paroc ja VTT rakentavat talon yhteistyössä
3. Passiivitalo kuluttaa energiaa 20 kilowattituntia neliötä kohti
4. Nykyisten rakennusmääräysten mukaan rakennetut talot kuluttavat 130 - 150 kilowattituntia per neliö

Espoon Suurpellossa käynnistyy vuonna 2009 Rakennusliike Reposen energiatehokas kerrostalohanke. Koetaloissa ei ole lämmitysjärjestelmää vaan lämpö tuotetaan ilmanvaihdon, kotitalouskoneiden ja ihmisten avulla.

• Yritykset tähtäävät suurempiin alukekokonaisuuksiin
• Kumppanuuksien kautta nojaudutaan uusiutuvaan energiaan ja alueellisiin energiaratkaisuihin
• Yhteistyökumppaneina ovat mm. kunnat
• Ensimmäiset kohteet tulevat johonkin suureen asuntokeskukseen
• Uusissa talopaketeissa tarvitaan uusia eristeratkaisuja
  

Lähde: Kauppalehti

Energiatehokas rakentaminen

Saksasta ponnistavat maailmalle matalan energiakulutuksen passiivitalo, joissa selvitään ilman erillistä lämmitysjärjestelmää. Lämmityskustannukset saadaan kuriin paksuilla lämmöneristeillä, tiiviillä rakenteilla ja järkevällä ilmanvaihdolla. Erillistä lämmitysjärjestelmää, eli pattereita ja lämmitysvedenkiertoa ei tarvita.

1. Saksassa Passivhaus Institut tutkii passiivitalorakentamista
2. Saksalaisen konseptin suomalainen sovellus yleistyy meillä vähitellen
3. Muutamia passiivitaloja on meillä jo rakennettu
4. Suomessa yksi VTT:n pilottikohde toimii ilma erillistä lämmitysjärjestelmää
5. Suoraan Suomeen ei voida passiivitalon mallia kopioida
6. Pakkaspäivien varalle tarvitsemme varajärjestelmän
   

Ensimmäinen passiivitalo oli asuinkerrostalo, joka rakennettiin Saksan Darmstadtiin vuonna 1990. Sittemmin rakentamista on sovellettu:

1. julkisiin tiloihin
   
2. kouluihin
3. päiväkoteihin

Sitran energiaohjelman toimialajohtaja Seppo Junnila arvailee, että "parin vuoden kuluttua puolet uusista rakennuksista Suomessa on matalaenergiataloja". Ne eivät yllä energiakulutuksen vaatimuksiltaan passiivitalojen tasolle.

1. Passiivitaloissa lämmityskustannuksissa voidaan säästää jopa 80 prosenttia
2. Seuraava askel passiivitalosta on nollaenergiatalo
3. Nollaenergiatalo tuottaa itse käyttämänsä energian
4. Energian se keräät esimerkiksi julkisivun peittävistä aurinkopaneeleista
   
5. Ylimääräisen energian voi myydä eteenpäin

Nämä asiat ovat vielä teoriaa Suomessa.

1. Saksasta voimme ottaa mallia myös puun käyttämisestä julkisten rakennusten näkyvänä materiaalina
2. Saksalaisessa tiiviistä kylä- ja kaupunkirakentamisesta (Dorf) voisimme myös ottaa mallia
3. Tiivis rakentaminen vähentää liikkumiseen energiankulutusta

Terminologiaa:

1. Energiatehokas
2. Nollaenergiatalo
3. Passiivitalo
4. Matalaenergiatalo