Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tuotekehitys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tuotekehitys. Näytä kaikki tekstit

maanantaina, helmikuuta 25, 2008

Kuhmon Puuelementti Oy

KUHMON PUUELEMENTTI OY - Yleistä: "Kuhmon Puuelementti Oy on neljän kuhmolaisen puu- ja rakennusalan yrityksen perustama yhtiö joka markkinoi, suunnittelee, valmistaa ja asentaa puisia rakennuselementtejä.

Yritys tuottaa rakennusjärjestelmiä ja -palveluja, joilla voidaan rakentaa tehokkaasti nykyaikaisia tiiviitä puutaloalueita energiansäästövaatimukset huomioiden.

Emme valmista omaa talomallistoa, vaan palvelemme asiakkaita heidän yksilöllisiä tilatarpeitaan toteuttaen. Kehitämme tuotteita myös julkisivujen saneeraukseen. Tuotekehityksessä ja verkostoitumisessa kumppanina toimii Kuhmon puualan koulutus- ja kehityskeskus Woodpolis."

Helge: Ok! Tässä on mielenkiintoinen lähtökohta sosiaalisen median soveltamiselle. "Emme valmista omaa talomallistoa, vaan palvelemme asiakkaita heidän yksilöllisiä tilatarpeitaan toteuttaen" tarjoaa täydellisen määritelmän vuorovaikutteiselle asiakassuhdetyölle. Jouduin palaamaan tähän postauksen toistamiseen ennen kuin havaitsin olennaisen viestin.




perjantaina, marraskuuta 09, 2007

Tutkimus ja kehitystyö

Tutkimus ja kehitystyö eli T&K on viimeisen 20 vuoden aikana noussut entistä tärkeämpään asemaan taloudellisen kasvun tekijänä ja talouspolitiikan välineenä. T&K-toimintaan ja sen tuloksiin kohdistetaan entistä enemmän odotuksia: sen toivotaan edistävän
  • tuottavuutta
  • innovaatioita
  • kestävää talouskasvua
  • kilpailukykyä
T&K-panostuksen toivotaan luovan tietointensiivistä kasvua ja vauhdittavan innovaatioiden syntyä. T&K:n merkitys on viime vuosina korostunut selvästi kansainvälisissä tutkimuksissa.

Muuttuneen ajattelun taustalla vaikuttavat teknologian murros, Euroopan talouden integraatio (SF näkökulma) ja globalisaatio.

Nopean teknologian kehitys ja varsinkin 1990-luvun lopun informaatioteknologian siivittämä nopea kasvu ovat kasvattaneet teknologiaan kohdistettuja odotuksia. Samalla kun teknologian ja innovaatioiden tarjoamat kasvumahdollisuudet näyttävät parantuneen, ovat perinteiset kansallisen kasvupolitiikan keinot rapautuneet.

Innovaatioiden, osaamisen ja alueellisen kilpailukyvyn merkitys kansallisessa talouspolitiikassa on Euroopan integraation myötä korostuneet.





perjantaina, toukokuuta 04, 2007

Maailmanluokan Tuotekehitys

Maailmaluokan Tuotekehitys

Maailmanluokan tuotekehityksen mallit muuttuvat. Aikaisemmin tuotekehitysosasto löytyi yrityksestä lukitun oven takaa, johon oli merkitty pääsy kielletty, jonne kaikilla ei ollut vapaata pääsyä.

Verkottumisesta on puhuttu parikymmentä vuotta. Suurten yritysten tuotekehitys on verkottunut maailman laajuisiksi toiminnoiksi; osia ja kokonaisuuksia kasataan yllättävissä paikoissa. Keksijöitä ei piiloteta erillisiin koppeihin tai kiinteistöihin, seinät ovat kaatuneet ja yhteistyötä tehdään yli kieli- ja kulttuurirajojen. Tällainen toimintatapa on siirtymässä entistä pienempiin yrityksiin.

Kehitystyö pilkotaan moduuleiksi, teorioita viilataan ”huippuyliopistoissa”, ideoita hiotaan instituuteissa, osia kasataan yrityksissä, protoja kokeillaan autotalleissa, käyttöliittymiä parannellaan ohjelmistojen kehitysyksiköissä, strategioita sorvataan think-tankeissa, ulkonäköä parannellaan trendipajoissa ja design-verstaissa, viestintää täsmennetään pr-toimistoissa, tuotteiden toimintoja kokeillaan testaus-yksiköissä ja laatupajoissa, kokonaisuutta luodaan ohjatusti hujan ajan eri puolilla maailmaa.

Tuotekehityksen johtaminen vaatii moniammatillisen, rajat ylittävän yhteistyön ymmärtämistä. Jonkun täytyy hallita kokonaisuuksia, koska muuten palapelin osaset eivät koskaan osu oikeisiin kohteisiin. On tajuttava pienten komponenttien ja ohjelmien osuus kokonaisuudessa. Lisäksi tuotekehitystä tehdään kovassa aikapaineessa.

Yksityisen keksijän ja pelle-pelottoman autotalli-metafora toimintaympäristönä joutuu kovalle koetukselle. Maailmanluokan tuotekehityksen johtajalta vaaditaan teknologiaosaamisen ja ymmärtämisen lisäksi kykyä johtaa verkottuneita tiimejä. Onneksi tähän tarkoitukseen on olemassa hyviä viestinnän ja vuorovaikukseen apuvälineitä.

Uusinta uutta on, että kehitystyö hajoaa entistä selvemmin yrityksen oman omistuksen (ownership) ulkopuolelle. Perinteinen, hierarkkinen komentotalous ei enää toimi. Command – Control malliset yritykset kohtaavat haasteita, joissa management by perkele (Pärkele på svenska) ei enää toimi.

Blogit, wikit, foorumit, sosiaaliset media-alustat, Google apps’it ja muut verkostovälineet tuovat saman (globaalin) toimintamallin myös yksittäisten keksijöiden ulottuville. Globaalinen verkostotalous ei enää ole pelkästään suuryritysten yksinoikeus. Sinä ja minä ja Hentun Liisa voivat keksiä ja kehittää uusia hilavitkuttimia hyödyntäen maalimanlaajuista osaamista.

Pienten yritysten täytyy vain irrottautua pienuuden umpikujastaan. Minä-Osaan-Kaiken-Yksin yrittäjämallin tilalle tarvitaan globaalisti ajattelevia ja toimivia mikroyrittäjiä. Kuka tunnustautuu tämän uuden sukupolven edustajaksi? Think Globally, Act Locally ohjetta joudutaan myös muuttamaan muotoon Act Globally and Sell Locally.

sunnuntaina, helmikuuta 04, 2007

Kiinnostaako suomalainen R&D osaaminen?

Talous-Sanomat otsikoi: Tuotekehitys karkaa Suomesta. Päätin tutkia asiaa. Suomessa Tellabs on toiminut vuodesta 1993 lähtien, jolloin se osti vuonna 1976 perustetun espoolaisen Martis Oy:n. Tellabs on yksi niistä, joka on panostanut Suomeen.

Suomen rooli Tellabsin kansainvälisessä liiketoiminnassa on erittäin merkittävä. Suomen liiketoimintayksikkö on Tellabsin suurin Pohjois-Amerikan ulkopuolella sijaitseva yksikkö. Tellabs työllistää maailmanlaajuisesti noin 3600 työntekijää, joista noin 500 on Tellabs Oy:n palveluksessa Suomessa.

Hienoa! Mielenkiintoista. Arvokasta.

Tellabs Oy panostaa vahvasti tuotekehitykseen erikoistuen täysin hallittujen tietoliikenneverkkojen siirto- ja liityntäjärjestelmiin. Suurin osa Tellabsin työntekijöistä toimii tuotekehitystehtävissä, joten suunnittelijoiden työpanos Tellabsilla on avainasemassa. Tellabsin tuotekehitys edustaa tietoliikennealan huippua.

"Kansainväliset yhtiöt epäröivtä, kannattaako Suomeen sijoittaa lissä tutkimus- ja kehitystoimintaa", jatkaa Talous-Sanomat 25. tammikuuta 2007. "Emme ole lunastaneet paikkaamme houkuttelevana tuotekehityksen kasvupaikkana."

Vahvan tuotekehitysosaamisen lisäksi Suomen liiketoimintayksikkö koostuu seuraavista toiminnoista: asiakaskoulutus, tekninen asiakaspalvelu, asiakaskohtainen tuotteiden räätälöinti ja erilaiset tuotannon kehitys- ja tukitoimet, hallinto sekä myynti- ja markkinointitoiminnot.

Itä-Euroopasta löytyy tietenkin suurempia massoja ja osaamista. Totta. Suomen etuja ovat osaava henkilökunta, korkeakoulujen tehokas tutkimus ja luottamuksellisia suhteita korostava toimintakulttuuri. Tuon minä allekirjoitan.

Silti arvioidaan, ettei Suomi ole nousemassa tuotekehityksen keitaaksi, vaikka maassamme on paljon huippuosaamista. Kännykkäalan tuotanto siirtyy Aaasiaan. Ollaan yleisesti sitä mieltä, että tuotekehityksen täytyy tapahtua lähellä tuotantoa.

Suomen asema voi parantua, jos saadaan lisää innovatiivista osaamista tuotteiden kaupallistamiseen. Aivan, tästä olen tasan tarkkaan samaa mieltä.