Surullisen kuuluisa Lievestuoreen sellutehdas

Lievestuoreen sellutehtaan viereen ilmestyi tehtaan uudelleen käynnistämisen jälkeen haiseva lipeälampi.

Lievestuorelaiset kuitenkin hyväksyivät haitat, koska tehdas lupasi työtä, toimeentuloa ja leipää sadoille.

Vierailin sellutehtaalla 1970-luvun puolivälin jälkeen, keskustelin Kajaani Oy Elektroniikan mittaustekniikan soveltamisesta.

Kauppoja ei syntynyt.  Tehtaan talous oli jo tuolloin heikolla tolalla.

Muutama vuosi tehtaan avaamisesta Lievestuoreen sellutehdas meni nurin. Jäljelle jäi vain lipeälampi. Lipeää tihkuu vieläkin maaperästä vesistöön.

1970-luvun alun Suomessa ei ollut minkäänlaista vesiensuojelua. Tehtaiden ja yhteiskuntien jätevedet ajettiin jokiin ja järviin puhdistamattomina. Mutta vähitellen alettiin tajuta, ettei näin voi jatkua. Vesistömme eivät tulisi kestämään ylettömiä saastekuormia.

Konkurssiin mennen tehtaan jätöksiä siivottiin yhteiskunnan kustannuksella. Ongelmaa ei ole vieläkään ratkaistu. Tehtaan läheisyydessä on suoalue, jonne lipeälammen vedet ovat vuotaneet. Sieltä ne virtaavat vähitellen alajuoksussa olevaan vesistöön.

1990-luvun alussa vierailin viimeksi Lievestuoreella. Lipeälammen padon murtumisen takia jätevedet olivat vuotaneet ym. suoalueelle ja siellä luonto jatkaa pitkäpiimäistä puhdistumisprosessia.  Ongelma säilynee samanlaisia kymmeniä vuosia eteenpäin.

Kirjoitan kohta Kymijoesta, jonka pohjassa on Kuusankosken tehtailta dioksiinia.  Pohjakerroksiin ei kukaan uskalla koskea. Lapsena söimme elohopeakaloja, tietoisina vaaroista, mutta tutkimustietoa uhmaten.

Voimmeko enää luottaa kraanaveden puhtauteen?

Nokian tilanne osoittaa, että vesijohtoverkosto voi "omia aikojaan" kehittyä terveydelle haitallisten mikrobien, bakteerien ja pöpöjen jakelujärjestelmä.

Ongelmalle löytyy järjellinen selitys. Nokialla sovellettiin venttiili-ratkaisua, jollaista ei pitäisi olla muualla. On vihjailtu LVI-työhön liittyvästä laiminlyönnistä.

Kuntien vesilaitoksia on nyt kehotettu tarkistamaan vedenpuhdistamoidensa laitteet, sillä Nokialla sattunut virhe voi olla mahdollinen muuallakin.

Yhteyden rakentaminen talousvesiverkon ja teknisen vesiverkon (paskavesi) välillä selittyy sillä, että tekniseen verkkoon voidaan sen mahdollisessa häirötilanteessa liruttaa puhdasta vettä.

Nokialla venttiili aukesi väärään suuntaan ja talousvesiverkkoon pumpattiin 400 tonnia paskavettä. Tätä huuhteluvettä kutsutaan häveliäästi tekniseksi vedeksi.

Julkisuusstrategiaa leimaa tietojen panttaaminen, vaikka talousveteen pääsi "400 tonnia jätevettä". Mistään pienestä lirauksesta ei ole kyse? Miten tiedetään, että jätevettä sekoittui näin paljon? Milloin sekoittuminen käynnistyi? Keskiviikkonako?

Nokialla sairastui joukoittain ihmisiä juotuaan jäteveden pilaamaa kraanavettä. On puhuttu tuhansista sairastumisista. Nokian vesiverkoston piirissä on kolmisenkymmentätuhatta ihmistä. Olemmeko jo nähneet kaikki sairaustapaukset? Onko verkosto saatu hallintaan?

"Kai me toivoimme viimeiseen asti, ettei tilanne olisi näin paha", Nokian kaupunginjohtaja lausui maanantaina Ilta-Sanomille.

Tampereella ilmestyvän Aamulehden mukaan Nokian kaupungin tiedottaminen "on mennyt viemärin kautta".

Poliisi tutkii, syyllistyikö läppävikaisella vesilaitoksella joku laiminlyöntiin. Sairastuneet voivat todennäköisesti saada korvauksia.

Olemme tottuneet kunnolliseen, puhtaaseen, hajuttomaan ja hyvältä maistuvaan juomaveteen. Nokian tapaus ja sen taustalta nouseva tietoisuus osoittaa teknistyneen ja automatisoituneen yhteiskunnan haavoittuvuuden.

On vaikea kuvitella, että meidän pitää luopua hyväuskoisuudestamme. "Jos jokin voi mennä vikaan, se menee takuulla ja pahimmalla mahdollisella tavalla", on jälleen tullut todistettua.

Virhettä ei kukaan Nokialla tehnyt tahallaan. Kriisin hallinnassa näkyy elementtejä, jotka osoittavat, että olemme ehkä vasta nähneet jäävuoren huipun.