Kaivokset käyttävät paljon vettä

Vesiongelmia myös muilla kaivoksilla. Se on haaste joka ikiselle kaivokselle.  Vesienhallinta on kaivosteollisuuden keskeinen kysymys siksi, että kaivosalueilla muokataan maastoa laajoilta pinta-aloilta.

Vesiä pitkin ympäristövaikutukset saattavat levitä hyvinkin laajalle.

Kaivosten ympäristövaikutukset riippuvat kaikkein eniten vesihallinnasta, sanoo ympäristösuojelupäällikkö Tiina Kämäräinen Lapin ely-keskuksesta.

Vesikysymys on kiperä myös siksi, että työ ei pääty kaivoksen lopettamiseen. Kaivosten vesipäästöjä täytyy seurata vielä pitkään kaivostoiminnan päätyttyäkin.

Surullisen kuuluisa Lievestuoreen sellutehdas

Lievestuoreen sellutehtaan viereen ilmestyi tehtaan uudelleen käynnistämisen jälkeen haiseva lipeälampi.

Lievestuorelaiset kuitenkin hyväksyivät haitat, koska tehdas lupasi työtä, toimeentuloa ja leipää sadoille.

Vierailin sellutehtaalla 1970-luvun puolivälin jälkeen, keskustelin Kajaani Oy Elektroniikan mittaustekniikan soveltamisesta.

Kauppoja ei syntynyt.  Tehtaan talous oli jo tuolloin heikolla tolalla.

Muutama vuosi tehtaan avaamisesta Lievestuoreen sellutehdas meni nurin. Jäljelle jäi vain lipeälampi. Lipeää tihkuu vieläkin maaperästä vesistöön.

1970-luvun alun Suomessa ei ollut minkäänlaista vesiensuojelua. Tehtaiden ja yhteiskuntien jätevedet ajettiin jokiin ja järviin puhdistamattomina. Mutta vähitellen alettiin tajuta, ettei näin voi jatkua. Vesistömme eivät tulisi kestämään ylettömiä saastekuormia.

Konkurssiin mennen tehtaan jätöksiä siivottiin yhteiskunnan kustannuksella. Ongelmaa ei ole vieläkään ratkaistu. Tehtaan läheisyydessä on suoalue, jonne lipeälammen vedet ovat vuotaneet. Sieltä ne virtaavat vähitellen alajuoksussa olevaan vesistöön.

1990-luvun alussa vierailin viimeksi Lievestuoreella. Lipeälammen padon murtumisen takia jätevedet olivat vuotaneet ym. suoalueelle ja siellä luonto jatkaa pitkäpiimäistä puhdistumisprosessia.  Ongelma säilynee samanlaisia kymmeniä vuosia eteenpäin.

Kirjoitan kohta Kymijoesta, jonka pohjassa on Kuusankosken tehtailta dioksiinia.  Pohjakerroksiin ei kukaan uskalla koskea. Lapsena söimme elohopeakaloja, tietoisina vaaroista, mutta tutkimustietoa uhmaten.

Suomen Jätevesi Oy

Suomen Jätevesi Oy: "Yrityksemme tarjoaa avaimet käteen-palveluja haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn. Ratkaisumme sopivat omakotitaloon sekä kesämökille. Avaimet käteen-palvelun avulla jätevesijärjestelmän hankkiminen on asiakkaalle erittäin helppoa, sillä se sisältää kaikki tarvittavat vaiheet aina suunnittelusta asennukseen ja huoltoon asti. Palvelumme on edullista, koska uusimme järjestelmiä yhteistoimituksena kuntakohtaisesti kymmeniä järjestelmiä kerrallaan. Tämä toimintamalli tuo asiakkaillemme kohteesta riippuen jopa yli 1000 euroa säästöä kuljetus-, asennus- ja tarvikekustannuksista."

Helge: Tutustun tähän yritykseen tarkemmin tämän päivän aikana. Ensin on vuorossa tuore lehdistötiedote: http://www.suomenjatevesi.fi/index.php?pinc=8. Olen yhetyedessä yritykseen iltapäivällä.

Suomen Jätevesi Oy, Puh. 020-7531 800

Nord Water

Sain messuilla Helsingin vedeltä pullollisen pullotettua vettä, jossa oli HS:n oma etiketti. Siitäpä tuo jäi mieleen ja päätin blogata tästäkin aiheesta. Olen jossain toisaalla kirjoittanut Pariisin kaupungin vesilaitoksesta.

Nord Water Oy, Helsinki. Oy Nord Water Ltd on suomalainen yritys, joka pullottaa ja markkinoi pullotettua vettä kotimaahan ja vientiin.

Katselin Helsingin vedeltä saamaani pulloa ja vertasin sitä Nord Waterin sivuilla olevaan kuvaan ja kyllä nämä täsmäsivät.

Muistan hämärästi lukeneeni juttuja veden viemisestä Saudi-Arabiaan. Pohjanmaalla on myös joku samalla alalla toimiva, mutta en tietenkään muista sen nimeä.

Oy Nord Water Ltd pullottaa, myy, jakelee ja markkinoi korkealaatuista juomavettä. Nord Waterin pullottamo avattiin vuonna 2004. Pullottamo ja toimisto sijaitsevat Helsingin Pitkäkoskella, lisäksi yrityksellä on toimistot Saudi Arabiassa ja Yhdysvalloissa.

Nord Water on yksi Suomen johtavista pullotetun veden viejistä. Yrityksen päämarkkina-alue on Lähi-idässä, Saudi Arabiassa. Nord Waterin asiakkaat ovat mm. päivittäistavarakaupat, tukut, ravintolat, cateringin yritykset, suuret tapahtumat, laivamuonittajat ja yksittäiset yritykset.

Voith ja Metso

Sukuyhtiö Voith GmbH:n paperikonejohtaja, tohtori Hans-Peter Sollinger ei usko internetin syövän paperin suosiota, mutta myöntää, että "Länsi-Euroopan paperiteollisuuden vaikeat ajat jatkuvat vielä muutaman vuoden".

• Kapasiteettia pitää yhä karsia ennen kuin kysyntä ja tarjonta kohtaavat toisensa
• Kapasiteetin karsinnan taakka lankeaa suurille paperiyrityksille, joiden peesissä pienemmät yritykset pääsevät helpommalla
  

Maailman paperikonemarkkinoiden suuret nimet ovat suomalainen Metso ja saksalainen Voith. Metso on isompi, mutta Voith kannattaa paremmin.

• Voithin paperikonedivisioonan liikevaihto 1,7 miljardia euroa
• Liikevoittoa 8 prosenttia
• Metson liikevaihto oli 2007 melkein 3 miljoonaa euroa
• Liikevoittoprosentti jäi alle viiteen
  

Metsäteollisuuden vaikeuksien syitä:

• Energian ja kuidun hinnat ovat nousseet voimakkaasti
• Kallis euro on iskenyt eurooppalaisiin metsäyhtiöihin

Voithin mielestä "ylikapasiteetti puretaan lyömällä ensin vanhat koneet romuksi, minkä jälkeen hankitaan uusia tehokkaita laitteita". Japanilaiset ovat toimineet näin. Uusiutumisen painetta ei voi ohittaa olankohautuksella. "Eurooppalainen paperiteollisuus menettää kippailukykyään, jollei konekantaa uusita", tohtori Sollinger paukuttaa.

• Metsäsektorin lohkoista eniten kärsii painopaperiteollisuus, joissa suomalaiset yhtiöt ovat johtavia tuottajia
• Länsimaissa painopaperin kysyntä kasvaa verkkaisesti, joissakin lajeissa se on jopa vähentynyt

Internet ei välttämättä syö tiedonvälityksen mahtiasemaa. "Internetistä on kokemuksia vasta kymmeneltä vuodelta. Verkko ei ole uhka, vaan se on mahdollisuus", Hans-Peter Sollinger toteaa.

Erityinen ongelma teollisuudelle on vesi, jota paperitehtaat tarvitsevat valtavia määriä.

• Paperin valmistus tarkoittaa veden poistamista sulpusta, jossa on yksi osa puukuitua ja 99 prosenttia vettä
• Suomessa veden puute ei ole pulma, mutta tilanne on toinen Keski-Euroopassa ja Kiinassa
• Kuivissa maissa pohjavesi ohjataan ensiksi maatalouden käyttöön ja tällöin muut yrittäjät joutuvat kärsimään veden puutteesta
• Voithin päämääränä on, että paperiteollisuus vähentää veden kulutusta
• Vesikierroltaan täysin suljettuun paperitehtaaseen tohtori Sollinger ei usko, mutta silti kierron lisääntyvää sulkemista tavoitellaan
  

Kallis vesi voi kaataa bioetanolin - Tekniikka&Talous

Kallis vesi voi kaataa bioetanolin - Tekniikka&Talous: "Biopolttoaineiden tuotannon voimakasta lisäämistä vastaan on nousemassa vakavia esteitä. Kysymys ei yllättäen olekaan viljojen hinnan noususta. Pahimmiksi kannoiksi näyttävät nousevan öljyn hinnan huima nousu ja uutena mutta vakavana asiana veden puute. Näin kertoo Icis Chemical Business -lehti.

Helge: VESI on voiteista vanhin. Miten kauan vettä riittää amerikkalaisten maissipeltojen sadettamiseen? Toinen näkökohta on prosessien vaatimat valtavat vesimäärät.

Yhdysvalloissa elintarvikeyhtiön Conagra on vetäytynyt Coloradon osavaltioon suunnitellusta etanolitehtaasta, koska vesikustannukset ovat nousseet niin voimakkaasti. Etanolin valmistuksessa tarvitaan runsaasti vettä prosessin eri vaiheissa, vaikka lopputuotteessa eli polttoaine-etanolissa ei vettä ole kuin alle prosentti.

Helge: Veden HINTA! Hmm. Luin aamulla artikkelia Sotkamon Talvivaaran nikkelikaivoksen veden tarpeesta, joka on 30 000 kuutiota tunnissa. Prosessissa hyödynnetään paikallisten mikrobien liuotusvoimaa. Tuo veden virtauma on neljä kertaa suurempi kuin Helsingin vesilaitosta syöttävässä Päijännetunneelissa.

Öljyn hinnan nousu syö myös rajusti bioetanolin kannattavuutta, sillä tuote pitää kuljettaa käyttäjille öljytuotteilla käyvillä säiliöautoilla. Öljyn reaalihinta on noussut vuodesta 1988 kolminkertaiseksi, kun taas maissin reaalihinta on alle vuoden 1988 tason.

Helge: Nollasummapeliä. Lähienergia korvannee osan Lähi-idän öljystä.

Nimellishinnat ovat nousseet öljyn osalta vielä dramaattisemmin. Maissinkin nimellishinta nousi neljänneksen vuonna 2006 ja 2007 vielä enemmän eli 34 prosenttia. Tämäkään nousu ei nostanut maissin reaalihintaa edes vuoden 1988 tasolle. Yhdysvalloissa polttoaine-etanolia valmistetaan pääasiassa maissista..."

Helge: Vesiongelmasta on puhuttu pitkään, nyt kustannus kaataa hankkeita.

Voimmeko enää luottaa kraanaveden puhtauteen?

Nokian tilanne osoittaa, että vesijohtoverkosto voi "omia aikojaan" kehittyä terveydelle haitallisten mikrobien, bakteerien ja pöpöjen jakelujärjestelmä.

Ongelmalle löytyy järjellinen selitys. Nokialla sovellettiin venttiili-ratkaisua, jollaista ei pitäisi olla muualla. On vihjailtu LVI-työhön liittyvästä laiminlyönnistä.

Kuntien vesilaitoksia on nyt kehotettu tarkistamaan vedenpuhdistamoidensa laitteet, sillä Nokialla sattunut virhe voi olla mahdollinen muuallakin.

Yhteyden rakentaminen talousvesiverkon ja teknisen vesiverkon (paskavesi) välillä selittyy sillä, että tekniseen verkkoon voidaan sen mahdollisessa häirötilanteessa liruttaa puhdasta vettä.

Nokialla venttiili aukesi väärään suuntaan ja talousvesiverkkoon pumpattiin 400 tonnia paskavettä. Tätä huuhteluvettä kutsutaan häveliäästi tekniseksi vedeksi.

Julkisuusstrategiaa leimaa tietojen panttaaminen, vaikka talousveteen pääsi "400 tonnia jätevettä". Mistään pienestä lirauksesta ei ole kyse? Miten tiedetään, että jätevettä sekoittui näin paljon? Milloin sekoittuminen käynnistyi? Keskiviikkonako?

Nokialla sairastui joukoittain ihmisiä juotuaan jäteveden pilaamaa kraanavettä. On puhuttu tuhansista sairastumisista. Nokian vesiverkoston piirissä on kolmisenkymmentätuhatta ihmistä. Olemmeko jo nähneet kaikki sairaustapaukset? Onko verkosto saatu hallintaan?

"Kai me toivoimme viimeiseen asti, ettei tilanne olisi näin paha", Nokian kaupunginjohtaja lausui maanantaina Ilta-Sanomille.

Tampereella ilmestyvän Aamulehden mukaan Nokian kaupungin tiedottaminen "on mennyt viemärin kautta".

Poliisi tutkii, syyllistyikö läppävikaisella vesilaitoksella joku laiminlyöntiin. Sairastuneet voivat todennäköisesti saada korvauksia.

Olemme tottuneet kunnolliseen, puhtaaseen, hajuttomaan ja hyvältä maistuvaan juomaveteen. Nokian tapaus ja sen taustalta nouseva tietoisuus osoittaa teknistyneen ja automatisoituneen yhteiskunnan haavoittuvuuden.

On vaikea kuvitella, että meidän pitää luopua hyväuskoisuudestamme. "Jos jokin voi mennä vikaan, se menee takuulla ja pahimmalla mahdollisella tavalla", on jälleen tullut todistettua.

Virhettä ei kukaan Nokialla tehnyt tahallaan. Kriisin hallinnassa näkyy elementtejä, jotka osoittavat, että olemme ehkä vasta nähneet jäävuoren huipun.