lauantaina, marraskuuta 26, 2016

Bioenergia tuo hyvinvointia maaseudulle

KK-Net tutkii bioenergian käyttöä, mahdollisuuksia ja tulevaisuudennäkymiä eri puolilla maailmaa. Biomassan teoreettinen potentiaali Intiassa on suuri - sähkötuotanto-kapasiteettina arvioiden jopa 23 000 megavattia.


Bioenergian käytön näkymät Intiassa ovat jääneet aurinko- ja tuulienergian kasvun jalkoihin. Siitä huolimatta virallinen tavoite bioenergian käytölle on 10 000 megawattia sähköä vuoteen 2022 mennessä.

Sähkölle on Intiassa valatava sekä kasvava tarve. Intian virallisena tavoitteena on kasvattaa aurinkoenergian tuotantoa 100 000 megawatin tasolle ja tuulienergian tuotantoa 60 000 megawating tasolle vuoteen 2022 mennessä.

Biomassan hyödyntämisellä Intiassa olisi paitsi paikallista myös kauaskantoisempia vaikutuksia: elinolosuhteet Intian maaseudulla paranesivat raaka-aineen keräämisen ja kuljettamisen sekä niistä saatavien tulojen myötä.

Mikäli biomassalla onnistuttaisiin korvaamaan osa Intian valtavasta kivihiilen käytöstä, voisi hiilidioksidipäästöjen vähenemisellä olla merkittäviä globaaleja vaikutuksia.

Biomassaa käytetään Intiassa pienkäytön lisäksi tyypillisesti sokeritehtaiden yhteistuotantolaitoksilla ja erillisissä voimalaitoksissa, joiden kokoluokka on 10 MW sähköä.

Nämä biomassalaitokset perustuvat arinapolttotekniikkaan, ja niissä käytetään jopa pariakymmentä erilaista biomassalajiketta - maatalouden sivutuotteista erilaisiin puuperäisiin sivuainevirtoihin.

Biomassan toimitusketjut ovat tällä hetkellä varsin kehittymättömiä, ja myös biomassalaitoksien toimintaperiaatteissa on paljon parannettavaa. Biomassan ja hiilen yhteispoltolle on teknisiä edellytyksiä, mutta menetelmän käyttö on Intiassa vielä harvinaista, koska taloudellisia kannustimia ei ole olemassa.

Kaiken kaikkia biomassan käyttö sähkön- ja lämmöntuotantoon on tällä hetkellä luokkaa 4 500 megawattia eli Intiassa on vielä paljon teoreettista potentiaalia käytön lisäämiseksi.

Lähde: Koneviesti 26.5.2016, VTT ja Bois Energie 98


tiistaina, marraskuuta 22, 2016

Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaanissa 21.11.2016


Kansalliset ilmasto- ja energiapolitiikan sekä kiertotalouden linjaukset Itä-Suomessa esiteltiin maanantaina 21.11.2016 klo 12 - 16 Kaukametsän Kouta-salissa, osoitteessa Koskikatu 2, Kajaani.

Biotalouden eri muodot olivat vahvasti esillä agendalla. En havainnut suuria muutoksia keväällä järjestettyyn tilaisuuteen. St1 Biofuels Oy:n hanke on edennyt ja tutoanto käynnistynee aikataulun mukaisesti 2017 alussa.

Kaicell Fibres Oy:n biotuotetehtaan paikaksi oli valikoitunut Paltamo. Muut yksityiskohdat ovat rahoitusta vailla valmiita. Vastaavia hankkeita on vireillä Suomessa Kemissä, Kemijärvellä, Kuopiossa ja Haapavesi.

St1:n 50 miljoonan litran etanolitehtaan paikoista kilpailevat Kajaani, Pietarsaari ja "Norja". Kokonaistaloudellisen selvityksen tekemiseen on varattu vuosi. Vuoden kuluttua tiedämme, onko Kajaani yksi paikkakunnista.

Bioenergia-seminaariin osallistuvan yleisön keski-ikä tuntui varsin korkealta. Ikärakenne oli silmämääräisesti sama kuin Kainuun metsästysseurojen kuukausikokouksissa.


torstaina, syyskuuta 29, 2016

Itä-Suomen bioenergiapäiävä Kaukametsän Koutasalissa 21.11.2016

Sain tänään postia Kainuun metsäkeskuksesta. Olemme KK-Netissä varautuneet osallistumaan ja raivanneet tilaa allakasta. Bioenergiasta on puhuttu vuosia, nyt tapetille nostetaan biojalostamot ja biotalous. Kainuu on leikissä mukana, mutta suuren biojalostamon rakentaminen vaatii paljon yksityistä rahaa. Tässä kisassa Äänekoski hiihtelee jo maaliin, Kemi hakee vimmatusti rahoitusratkaisua, Kuopion biotehtaan etenemisestä en ole viime aikoina kuullut vahvoja signaaleja.


Itä-Suomen bioenergiapäivä - Kansalliset ilmasto- ja energiapolitiikan sekä kiertotalouden linjaukset ja Itä-Suomi

Itä-Suomen maakuntien liittojen järjestämä perinteinen Itä-Suomen bioenergiapäivä pidetään Kajaanissa maanantaina 21. marraskuuta 2016 Kaukametsän Kouta-salissa klo 12-16 (Osoite Koskikatu 4, 87100 Kajaani). 


Tule kuulemaan ja kommentoimaan tuoreita ja raikkaita ajatuksia päivänpolttavista kysymyksistä.
 
Ilmoittaudu mukaan perjantaihin 17.11.2016 mennessä osoitteessa: http://bit.ly/2clbYDH

Seminaarissa kuullaan Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan sekä kiertotalouden linjauksia ja esimerkkejä siitä, miten niihin on Itä-Suomessa tartuttu. 

Työ- ja elinkeinoministeriöstä tilaisuuteen tulee alustamaan teollisuusneuvos Petteri Kuuva, joka kertoo Suomen ilmasto- ja energiastrategian valmistelun tilanteesta sekä nykyisistä ja tulevista EU:n ilmasto- ja energiapoliittisista linjauksista.

Petteri Kuuva esittää myös kommenttipuheenvuoron Kainuun ja KaiCell Fibres Oy:n biotuotetehdashankkeesta. Samoin kuullaan SITRA:n johtavan asiantuntijan Kari Herlevin alustus Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025 –strategiasta.

Tilaisuudessa esitetään myös esimerkkejä siitä, miten Kainuussa on tartuttu kiertotalouden mahdollisuuksiin: Seminaarissa kuullaan esittely tänä vuonna Kajaanin Renforssin rannassa käynnistyvästä St1:n bioetanolitehtaasta, jossa tehdään sahanpurusta etanolia.

Samoin esitellään hallituksen kiertotalouden kärkihankkeisiin kuuluva hevosenlannan hyötykäyttöhanke sekä Puolangan biokeskus -hanke. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii kansanedustaja, maakuntahallituksen puheenjohtaja Timo Korhonen.

Ohjelma
12.00 Bioenergiapäivien avaus 
•  Kansanedustaja, Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtaja Timo Korhonen

12:10 Suomen ilmasto- ja energiastrategia sekä EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset linjaukset
• Teollisuusneuvos Petteri Kuuva, Työ- ja elinkeinoministeriö

12:45 Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016 - 2025
• Kari Herlevi, kiertotalouden johtava asiantuntija, SITRA

13:20 Kainuun biotuotetehdas, Johtaja Jukka Kantola, KaiCell Fibres Oy

13:40 Kommenttipuheenvuoro: Petteri Kuuva teollisuusneuvos, Työ- ja elinkeinoministeriö

13:50 Sahanpurusta etanolia Kajaanissa - St1, Myyntipäällikkö Mikael Knif, St1 Biofuels Oy

14:10 Kommenttipuheenvuoro: Kari Herlevi johtava asiantuntija, SITRA

14:20 Kahvit

14:50 Miten hyödyntää paremmin Kainuun metsäresurssit?
• Elinkeinopäällikkö Tuomo Mikkonen, Suomen metsäkeskus

15:05 Itä-Suomen maakuntien energian käyttö
• Kehityspäällikkö Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus

15:20 Hallituksen kiertotalouden kärkihankkeisiin kuuluva hevosenlannan hyötykäyttöhanke 
• Projektipäällikkö Matti Arffman, Envitecpolis Oy

15:35 Puolangan biokeskus -hanke
• Projektipäällikkö Sauli Jäntti, Kainuun Etu Oy

15:50 Loppukeskustelu

16.00 Tilaisuuden päätös, puheenjohtaja Timo Korhonen

Lisätietoja:
Jouni Ponnikas, Kainuun liitto, p. 040 5740 804, jouni.ponnikas@kainuu.fi ja
Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus, p. 040 560 2577, timo.karjalainen@oulu.fi


Ystävällisin terveisin Anne

Anne Palkki      
koulutussuunnittelija
puh. 044 7104 219
anne.palkki@metsakeskus.fi

Suomen metsäkeskus, pohjoinen palvelualue
PL 213, Kauppakatu 25A 87100 Kajaani
www.metsäkeskus.fi

Metsään.fi
Suunnittele, asioi, löydä töille tekijä, tarjoa palveluita.


keskiviikkona, syyskuuta 28, 2016

Bioenergiapäivä 2016


Bioenergiapäivä lähestyy – tule mukaan!

Ohjelmassa on europarlamentaarikko Nils Torvalds, AEBIOM:n policy advisor Nathalie Hemeleers, ympäristö-ministeriön neuvotteleva virkamies Paula Perälä, Energiateollisuus ry:n johtaja Jari Kostama ja kattava joukko muita alan huippu-asiantuntijoita.


Paneelin päivän-polttavana puheenaiheena on bioenergian kestävyys.

Tampere-talo, Yliopistonkatu 55, Tampere      

Katso ohjelma ja ilmoittaudu nyt! >>

keskiviikkona, syyskuuta 21, 2016

Tulossa kuuma energiasyksy!

Energia-ala käy läpi suuria muutoksia. Poliittiset päätökset, teknologian kehittyminen, ja kuluttajien käyttäytyminen asettavat niin haasteita kuin mahdollisuuksiakin energia-alan toimijoille. Näinä aikoina on siis hyvä tietää mitä alalla tapahtuu.



Teknikka&Talous järjestää perinteisen Suomalaisen energian päivä 2016 – tapahtuman 22.9. Finlandia-talolla, jossa kuulemme mitä energia-alalla tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa:

- Käymme aamupäivän aikana läpi mm. tulevia poliittisia päätöksiä  ja niiden vaikutuksia alan toimijoihin. Lisäksi tarkastelemme mm. Pohjoismaisen energiakentän tulevaisuuden suuntia.

Mukana tapahtumassa ovat elinkeinoministeri Olli Rehn, St1:n energiajohtaja Jari Suominen ja Fingridin sähkömarkkinoiden johtaja Asta Sihvonen-Punkka.

Iltapäivässä polttoaine- ja kaasumarkkinoiden muutostrendeistä puhuvat Neste Oilin Öljytuotteet-liiketoiminta-alueen johtaja Matti Lehmus ja Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen.

Lähde: Tekniikka & Talous


sunnuntaina, elokuuta 28, 2016

Biomassa oli nosteessa Chilessä 2006


Chilen metsissä on paljon hyödyntämätöntä energiapotentiaalia, yritykset ovat heräämässä hakkuutähteiden mahdollisuuksiin. Toinen käyttämätön potentiaali ovat luonnonmetsät, joita ei vielä harvenneta kaupallisessa mielessä.

Kymmenen vuotta takaperin kerrottiin, että Chile ja Uruguay olivat innostuneita suomalaisesta bioenergiaosaamisesta. Pelkästään Chilen metsätyömailla syntyvästä hakkuujätteestä oli asiantuntija-arvion mukaan mahdollista tuottaa seitsemän miljoonaa megawattituntia sähköä vuodessa.

Silloin arvioitiin, että maata uhkaa energiakriisi ja ratkaisuksi haettiin suomalaista bioenergiaosaamista. Maa eroaa naapurimaistaan ratkaisevalla tavalla, koska sillä ei ole nimeksikään öljy- tai maakaasuvaroja. Chile on riippuvainen energiatuonnista ja etenkin Argentiinan toimittamasta maakaasusta.

Argentiina vähensi huomattavasti maakaasuvientiä vuonna 2005. Chilessä oli paineita entistä suurempaan energiaomavaraisuuteen. Tuohon aikaan Chilen talous kasvoi, ja sen myötä energian tarpeen arvioitiin kasvavan seitsemän prosenttia vuodessa.

Chile on johtava selluntuottaja Latinalaisessa Amerikassa ja biomassa miellettiin erityisen kiinnostavaksi energialähteeksi. Bioenergian lisäämistä tuki paikallinen positiivinen lainsäädäntö ja yleinen ilmapiiri.

Sikäläinen innovaatiorahasto CORFO tuki aktiivisesti uusiutuvan energian projektien käynnistämistä. Tavoitteena oli Chilen energiamatriisin monipuolistaminen.

Suomen energiamatriisissa bioenergialla oli tuolloin 20 prosentin osuus: meillä 20 prosenttia energiasta tuli puusta, kun vastaava luku Chilessä oli vain 13 prosenttia.

Mikä on tilanne AD 2016?




perjantaina, elokuuta 26, 2016

Puutuotteiden valmistus, esimerkiksi sahatavara

Tähän luokkaan kuuluu puutuotteiden valmistus, esimerkiksi sahatavaran, ristiinliimatun vanerin, vaneriviilun, puupakkausten, puisten lattianpäällysteiden, tehdasvalmisteisten puurakennusten sekä niiden puuelementtien valmistus. 
 
 
Tuotantoprosessi sisältää puun sahauksen, höyläyksen, kuivauksen ja lämpökäsittelyn, muotoilun, laminoinnin sekä puutuotteiden kokoonpanon. 
 
Se alkaa tukkien sahaamisesta pölkyiksi, hirsiksi tai sahatavaraksi, joita voidaan sen jälkeen sahata edelleen tai muotoilla sorvilla tai muilla työvälineillä. 
 
Sahatavara tai muu muokattu puuaines voidaan tämän jälkeen myös höylätä tai hioa sekä koota lopputuotteiksi, kuten puupakkauksiksi. 
 
Sahoja ja puunsuojausta harjoittavia yksikköjä lukuun ottamatta yksiköt luokitellaan lähinnä pääasiallisen tuotteensa mukaisesti.
 
Tähän kuuluu myös puupellettien valmistus.
 
 

torstaina, huhtikuuta 28, 2016

Suomalaismetsien kestävän käytön lisääminen

Sipilän hallituksen "Biotalous ja puhtaat ratkaisut" ovat lähteneet hyvin käyntiin. Suomen tavoitteena on kasvattaa metsien käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä vuositasolla, jalostaa Suomessa tuotettua biomassa kotimaassa, edistää kiertotaloutta ml. ravinteiden kierrätys sekä parantaa energia- ja elintarvikeomavaraisuutta.


Suomi ei kehitä biotaloutta yksin, vaan kyseessä on globaali ilmiö, jota vievät eteenpäin mm. EU:n komissio ja OECD.

Maa- ja metsätalousministeriössä kannustetaan hakemaan riskirahaa Euroopan strategisten investointien rahastosta, jonka on kerännyt EU-komissaari Jyrki Katainen. ESIR on nimenomaan tarkoitettu paikkaamaan markkinapuutetta ja auttamaan investoinneissa, joihin sijoittajat eivät uskalla yksin ryhtyä.

Suomen kannalta on tärkeää, ettei metsien kestävän käytön lisäämisellä luoda kohtuuttomia esteitä EU-säädösten muodossa. Biomassoista tulee kilpailua ja halua niiden ohjaamiseen erilaisiin käyttökohteisiin on olemassa.


Sahatavaran maailmanlaajuinen kysyntä ja käyttö on kasvussa. Maailmanmarkkinat avaavat uusia mahdollisuuksia suomalaiselle tuotannolle. Suomalaissahurit toivovat toivovat, ettei lainsäädäntö kahlitse alan kilpailukykyä.

Kehittyvissä maissa talouskasvu lisää rakentamistarpeita. Kehittyneissä maissa puutuotteilla on kestävä ja ekologinen imago. Suomen kaukainen sijainti on tunnustettava. Logistiikkaa ei pidä vaikeuttaa.

Keskeisenä edellytyksenä sahateollisuuden kasvulle on viennin lisäksi tasainen ja riittävä raakapuun saanti, lopputuotteeseen nähden järkevällä hinnalla.

Sahanpurua ja kuorta pitäisi kohdella tasavertoisena polttoaineena verrattuna metsähakkeeseen. 




maanantaina, huhtikuuta 25, 2016

Kainuun biotalouden tulevaisuusfoorumi Kaukametsässä


Tilaisuuden puheenjohtaja, maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja, Timo Korhonen.

Suomen biotalousstrategia julkaistiin toukokuussa 2014 osana valtioneuvosto periaatepäätöstä "Kasvun kärjet". Suomen visioksi vuodelle 2025 tuli "Biotalouden kestävät ratkaisut ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta".

Strategian lähtökohtina olivat tuolloin suuret globaalit haasteet, kuten väestön nopea kasvu ja sen mukanaan tuoma lisääntynyt tarve tuottaa ruokaa ja energiaa sekä tarve pysäyttää ilmaston lämpeneminen kahteen asteeseen.

Suomella nähtiin hyvät mahdollisuudet tuottaa kestäviä ratkaisuja näihin kysymyksiin tietyillä rajatuilla alueilla ja sillä tavoin luoda suomalaisille biotalouden tuotteille ja palveluille globaalia kysyntää ja vientiä.
  • Suomi haluaa olla bio- ja kiertotalouden edelläkävijä
  • Suomi parantaa vaihtotasettaan, lisää omavaraisuuttaan ja luo uusia työpaikkoja
  • Suomen tavoitteena on lisätä metsien käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä
  • Suomessa tuotettu biomassa jalostetaan kotimaassa
  • Edistämme kierrätystä, parannamme energia- ja elintarvikeomavaraisuuttamme
Strategisen hallitusohjelman toimenpideohjelma sisältää miljardi euroa kärkihankerahoitusta, josta 300 miljoonaa ohjautuu biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen painopistealueille.

Toimintasuunnitelma julkistettiin syyskuussa 2015 ja sen päivitetty versio tuli ulos 14.4.2016.
  • Puurakentamisen edistäminen (puukoulukilpailu)
  • Sininen biotalous helpottaa vesiviljelyä
  • Valtiontukien myöntäminen kalakasvatukseen 
  • Sähköveron helpotukset vesiviljelijöille
Lisätietoja: Liisa Saarenmaa, maa- ja metsätalousministeriö GSM: 040 752 3271



sunnuntaina, huhtikuuta 24, 2016

Loitsun kaukolämpö on lähilämpöä

Loiste Lämpö Oy polttaa biomassaa ja siirtoputket kuljettavat lämpöä Kavosta Kainuun pääkaupungin lämpöverkostoon. Voimala tuottaa myös sähköä kajaanilaisten käyttöön. Historian hämärässä Kavo tuotti myös prosessihöyryä Kajaani Oy:n paperikoneille. Nyt eletään uutta aikaa ja uusissa olosuhteissa.